Miehen sukulaiset eivät halua tutustua lapseemme

Tuota... Lapsissa ei ole mitään ihmeellistä. Kaikki eivät ole lapsista kiinnostuneita. Jos anoppisi eläisi nuoruuttaan nyt, hän voisi olla vela.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 12:09"]Tuota... Lapsissa ei ole mitään ihmeellistä. Kaikki eivät ole lapsista kiinnostuneita. Jos anoppisi eläisi nuoruuttaan nyt, hän voisi olla vela.

 
[/quote]
En ole ap, mutta lähisukulaiset ovat eri asia. Ei ole ap:n lapsen syy, että hänen isoäitinsä teki virheen ja meni lisäännyttämään lapsen isän eikä sen puoleen ap:nkaan.
Älä ole typerä.

Onko pakko olla kiinnotunut lapsista?

2

Niin no. Ei kaikilla ole yhtä läheiset välit sisarustensa kanssa kuin sinulla. Omalla miehelläni on sama juttu, että siskonsa kanssa hän on todella etäinen, veljensä kanssa puolestaan on oikein läheinen. Minullekin miehen sisko on jäänyt ihan hyvänpäivän tuttu -tasolle kun keraan pari vuodessa näemme ja siloinkin puhumme lähinnä säästä tms. En ymmärrä, miksi meidän lapsemme pitäisi miehen siskoa kiinnostaa yhtään sen enempää - ei ne lapset tosiaan niin ihmeellisiä ole.

Kaikki ei ole kiinnostuneita lapsista. Vaikka se teidän lapsi on teille tietenkin maailman isoin juttu ja universumin keskipiste, niin älä nyt kuvittele sen olevan sitä kaikille muillekin.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 12:09"]

Tuota... Lapsissa ei ole mitään ihmeellistä. Kaikki eivät ole lapsista kiinnostuneita. Jos anoppisi eläisi nuoruuttaan nyt, hän voisi olla vela.

[/quote]

Anoppini nuoruudessa oli olemassa ehkäisyvälineitä. Silti hänellä on neljä lasta. ap

Ja tiedän etteivät toisten lapset ole kenenkään mielestä ihmeellisiä, mutta monelle lapselle itselleen isovanhemmat ovat tärkeitä ihmisiä. Pitää miettiä ilmeisesti valmiiksi vela-selitykset mummusta kun lapsi alkaa kysellä. Olisi kiva jos anoppi vaikka kertoisi suoraan vihaavansa lapsia niin voisin lakata stressaamasta sitä että teenkö itse jotain siten että olen estämässä heidän tutustumistaan.

ap

Lapsesta ei kannata olla kiinnostunut, koska samaan kauppaan saa sinut! Jos kanssasi on hankala olla ja olet monin eri tavoin vaikea tapaus, niin on helpompi sivuuttaa lapsi ja keskittyä omaan elämään. Sinulle se on oma lapsi, anopille jotain, mikä nyt sattuu olemaan olemassa, mutta jota ilman hän on varsin hyvin pärjännyt puoli vuosisataa. Hän on jo 4 kertaa kokenut vauva-ajat eikä näe tarpeelliseksi sitä toistaa.

Se, että sukulaislapsesi asuvat luonasi, ei ole kovinkaan tavallista muissa perheissä. Vai mitä tarkoitit sillä, että sisarustesi lapset ovat sinulle yhtä rakkaita kuin omasi - tarkoititko, että niitä on kiva rakastaa kaukaa ja siten olet samanlainen kuin anoppisi.

Jos et ole tekemisissä anopin kanssa, niin ihmeen hyvin tiedät, mitä hän KAIKILLE tutuilleen selittää. Voisiko olla niin, että sinun universumisi siellä pään sisällä keksiin kepposiaan etkä oikein tajua, että lapsesi ei ole maailman napa.

Mul on vähän samanlainen tilanne miehen äidin kanssa, pelkää että jos hän tutustuu lapseen, joutuu hoitamaan häntä.

Olen sanonut etten koskaan tule pyytämään hoitamaan lasta, ( vanha ja sairauksia) vaan että olisi kiva että tunnette toisenne.

Valittaa kuinka isommat lapsenlapset eivät tule käymään eikä ole mitään yhteistä tms. No, mistähän lie johtuisi?

Hirveän vaikeana on jos yritän tulla lapsen kanssa käymään tai pyytää meille kahville.

Ei sitten nähdä. Selvä.

Kiitos vastauksista, kaikki paitsi 9 (joka, kiitos samoin, kuulostaa hankalalta ihmiseltä). Ehkäpä teen sen johtopäätöksen, ettei anoppia tai muitakaan vain kiinnosta. Tiedän anopin selittävän tutuilleen lapsesta koska anoppi kertoo minulle terveisiä milloin keneltäkin jota en tunne, ja että nämä ihmiset haluaisivat kovasti nähdä lapsen. Sisarusteni lapset eivät asu luonani, mistähän ihmeestä sellainen käsitys pääsi syntymään? He ovat minulle rakkaita ja tapaan heitä usein. 

Vaikka anoppia ei juuri näy, hän soittelee kyllä, eli ei tarkoita ettemme olisi tekemisissä. Minua vain hämmentää se että on oma-aloitteisesti kertonut haluavansa lapsen hoitoon, mutta sitten kuitenkin selittää miksi ei voi ottaa hoitoon. Kukaan ei ole pyytänyt. Ajatteleekö hän että se on mitä isovanhemmilta odotetaan? On outoa että hänellä on niinkin monta lasta, koska on melko selvää ettei hän pidä lapsista, selittää omistakin lapsistaan millainen riesa ne olivat pienenä. Hänellä ei myöskään ole lapsistaan kuvia. 

En ihan ymmärrä sitäkään että jos hän pelkää saavansa minut kaupan päälle, niin miksi hän kävi meillä aika useinkin ennen lapsen syntymää. Lapsen syntymän jälkeen lakkasi kyläilemästä. ap

Monesti syyllinen on se paha anoppi tai paha miniä. Heheän ovat aidosti ventovoeraita toisilleen. En minäkään ole anoppini ystävä. Olen ystävällinen ja tulen toimeen mutta en todellakaan kerro henkilökohtaisia asioita hänelle. Olen luonteeltani aikaansaava sähläri ja puhelias, hän taas aikaansaava rauhallinen ja ei-puhelias. Luonteemme ei kohtaa. Tunnen itseni laiskimukseksi häneen verrattuna: kutoo mattoja, tekee käsitöitä ja osaa kaikki perinneruuat ja säilömiset vaikka unissaan. Vaikka en pysty samaan, kunnioitan hänen vanhan kansan taitojaan, jotka ovat katoavaa perinnettä.