Sukulaiset kysyy 11 v joululahjatoiveita. Mitä kehtaa pyytää?

Kyllä se niitä vaatteita varmaankin pitää? Karkkia? Eikö lue akkareita? Parinkympin lahjakortti johonkin mistä saa myös pelejä. Tai kerrot että joku peli toiveena, mutta on kallis, voiko miettiä kimppalahjana.

Pyytää ei kannata mitään. Ehdotuksia voi antaa. Kaiken ei tarvitse olla lapsen antamasta listasta. Yllätyksiä, ylätyksiä! Ideoita: Meitsitikku, suklaata, keittokirja (ikään sopiva), seinäkalenteri, dödö/suihkusaippuapakkaus, villasukat, kalsarit...

Huonosti ilmaistu tuo "pyytää", lähinnä tarkoitin mitä voisi ehdottaa. Villasukkia mummo kutoo jos tarvii, nyt ei ole tarvetta. Ei myöskään sukille ja kalsareille. Suihkusaippuam asemaa meillä ajaa kosteusvoide, kuivan atooppisen ihon takia. Dödön ostan itse kun tiedän mikä käy.
Karkkia saa muutenkin.
Akkareita ei lue.
Pelejä on muutenkin liikaa, joten niitä en halua hänelle enempää.
Lakanoita ja pyyhkeitä on riittämiin.
Ap

Siiten pieni summa lapsen säästötilille, jos välttämättä jotain haluavat antaa :)

Olkoon ilman jos mikään ei kelpaa. Jos pokka kestää niin vongu konsolit ja toppavermeet.

Finnkinon lippuja, lahjakortti heseen tai mäkkäriin

Leffalippuja, mäkkärin lahjakortteja tms missä tapaa kavereita

Ehdota toisenlaista lahjaa. Eli eettistä lahjaa, jossa lahjan see selllainen, joka sitä oikeasti tarvitsee. Kanoja, koulutarvikkeita, vuohi, puuntaimia... 

Teille ei selvästi kannata antaa materiaa, tämä olisi paras ratkaisu. Lapselle  (ja vanhemmille) myös oppia ajattelemaan koko maailmaa.

ps. Oma samanikäinen poikani sai kummiltaan tällainsen lahjan, oli ihan tyytyväinen.

Joku lautapeli?

Kerro lapsen toiveet ja pahoittele, ettet voi auttaa.

Frsibeegolf kiekot, kalastusvälineitä, kirjoja, lehtiä...

vaikka ei olisi niitä harrastanut tähän asti niin ehkä innostuisi lahjan myötä kokeilemaan ja löytäisi muutakin mukavaa tekemistä kuin pelaamisen... Varsinkin jos vanhemmat veisivät joulun jälkeen kokeilemaan uusia harrastuksia.

meidän 11v poika saa lahjaksi legoja, kirjan, metsurikypärän, metallinetsintälaitteen, karkkia. 

Eli käänteisesti ap kysyy voiko pyytää sukulaisia ostamaan kalliita lahjoja. Nolo.

Sanot, että vaatteet kiinnostaa ja lahjakortti kauppaa on varmaankin hyvä.

Et todellakaan voi pyytää kalliita lahjoja. Vanhemmat ostavat sellaiset.

Mitä jos pyydät sitä poikaa miettimään sopivanhintaisia lahjoja. Jos ei keksi, ei varmaan mitään tarvitsekaan.

En muuten ymmärrä tuota "ostan itse dödöt, kun tiedän merkin"-höpötystä. Jos vaikka vaatii jotain allergiaystävällistä dödöä, niin sano se niille sukulaisille. Miksi vain  yksi merkki on ok tuon ikäiselle? Eikö sitä voisi kokeilla muutakin? Eikö muka löydy mitään hupparia tai vaatetta, jonka voisi lapselle ostaa? Eikö suosikkivaateliikettä, jonne antaa lahjakortin? Urheiluvälineitä?

Ja vaikka lasta ei jokin asia kiinnosta, ei se tarkoita, etteikö kipinää siihen asiaan voisi koettaa. Esim. lahjakortti johonkin liikkeeseen voi saada lapsen innostumaan vaatteita tai urheiluvälineistä. Ehkä tarvitsee pyörään lampun tai soittokellon? Löytyykö hyvät luistimet? Mitä tekee kavereiden kanssa?

Alus- ja päällysvaatteita tuntuu olevan. Mutta miten olisi kiva pyjama, sellainen ei mikään "vaivamainen" vaan ennemminkin jo miehekäs versio, esim. ruudullinen flanellipyjama, joka kävisi saunan jälkeen myös kotiasusta. Entä mukavat kotijalkineet. Sukat kuluvat turhan nopeasti, jos aina sisällä juoksentelee sukkajalassa. Tai sitten hyödyllistä tietsikkaan: muistitikkuja. Eikö tuonikäiset jo tee koulutehtäviä ja esitelmiä, jotka sitten esitellään koulussa luokalle. Muistitikku on kevyempi kantaa kuin koko läppäri.

Mä sanoisin, että pojalla on kaikkea, joten en osaa sanoa yhtään mitään. Sukat ja alkkarit on aina mun mielestä hyvä lahja, koska niitä kuluu, joten koskaan ei oo meillä ainakaan liikaa. 

Meillä lapset on opetettu arvostamaan kakkia lahjoja, joten niistä pehmeistä vaatepaketeistakin tykkäävät. 

Kalliit lahjatoiveet on meidän vanhempien listalla ja niitä ei sukulaisille kerrota. Poikkeuksena isovanhemmat, jotka haluavat isoja lahjatoiveita lapsilta, kun heillä tuota rahaa riittää. Jos heille ei isompaa toivetta anna, niin sitten ostavat tuhottoman monta pienempää lahjaa.

Leffalippuja, pieniä lahjakortteja paikkakunnan kauppoihin tai tavarataloihin. Poika voisi sitten itse miettiä, mistä tykkää. Parinkympin lahjakortilla saa vaikka kirjoja tai lautapelin. Jos ei lue, niin on syytä patistaa lukuharrastukseen, koska hyödyt näkyvät tulevaisuudessa.

Pojat voi olla tuossa iässä hankalia. Omani toivoi tuossa iässä muistaakseni liukuportaita meidän kerrostaloon :D Kerro se nyt sit mummoille, heh.

Pyydä jotai alle 20 e hintaista pientä, jota poika vois oikeasti haluta, vaikka ei sitä osaakaan pyytää. Tyyliin suklaakeksejä, karkkia, leffaliput, kuulakärkikyniä, Aku Ankan taskukirjoja, nappikuulokkeet tai vaikka bokserit tai taskulamppu.

Meillä yllättäen tuo ikä ohi ja poika pyysi joulupukilta ihan kivan listallisen tavaraa ja ikää siis 14.

Meillä on taas päinvastainen ongelma: sukulaislapsen vanhemmat kysyttäessä esittävät juuri ne kalleimmat pyynnöt ihan siekailematta (ihan ilman mitään saatesanoja, että "kalliitahan nämä ovat, osallistukaa vaikka kimppalahjana jos tahdotte" tjtn.) ja sitten ollaan ihan kummassa, kun ei kuitenkaan mitään kauhean varakkaita olla. Monen sadan euron pelikonsoliin meillä ei ole varaa, omakin on ostettu aikanaan käytettynä. Toisaalta tiedetään kyllä, että sellaiset "sinne päin vähän edullisemmin" -lahjat voi varmasti olla pettymyksiä lapselle.