Mikä mulla on kun tykkään
inttämisestä, jankkaamisesta ja vastahankaan asettumisesta? Käsittääkseni nuo eivät ole toivottavia piirteitä?
Kommentit (10)
Mä kans tykkään huvikseni. Hyvä me!
Joku sairas pakkomielle sulla taitaa olla.
Purat ehkä tiedostamatonta ärtymystäsi tai olet huonosti kasvatettu. Mahdollisesti empatiakykysi tai älysi on heikko. Samaan käytökseen voi olla monia eri syitä.
Ööö, ap kirjottaa että tykkää inttämisestä. Saa yhden vastauksen ja siihen ap vastaa JOO! Eikös olisi pitäny vastata että ei?
Laumaeläimille on ominaista nahistelusta nauttiminen, sitä sanotaan leikiksi. Ihmisistä kun on jossain välissä tullut mahdottoman tosikoita, asia on päässyt unohtumaan.
Normaali leikki menee niin, että kun leikkijät riehaantuvat liikaa, otteet villiintyvät kunnes joku vinkaisee. Sitten rauhoitutaan ja aletaan uudelleen siinä vaiheessa, kun rauhoittuminen alkaa mennä tylsäksi. Jos joku on kroonisen turhautunut, vinkunaa tulee enemmän kunnes joku leikkijä poistuu tai puree kovempaa, jotta viesti menisi perille, että nyt on syytä olla varovaisempi.
Ihmislapset kasvavat nykyisin luonnottoman suurissa laumoissa luonnottoman ahtaissa tiloissa, tai sitten liian pienissä laumoissa oppiakseen nahistelemaan nätisti. Seurauksena on sitten se, että leikki menee jatkuvasti rikki tai ei koskaan edes ala kunnolla, ja jokaista jää harmittamaan. Sitten kun mennään kouluun, ollaan jo rutinoituneita epäonnistumaan asiassa, ja homma kääntyy kiusaamiseksi ja siitä edelleen rääkkäämiseksi.
Länsimaisesta itseymmärryksestä puuttuu kyky huoltaa lauman ilmapiiriä. Aina kääntyy moralisoimiseksi, mikä johtaa loputtomaan määkimiseen ja taantumiseen. Onko se sitten ihme, kun valtauskontomme haluaakin meidän olevan lampaita.
Ei mikään. Dont worry, be happy.