Lue keskustelun säännöt.
Kiroiletko koskaan?
15.10.2021 |
Minä en kiroillut lapsena enkä teini-ikäisenäkään, mutta aikuisena pääsee silloin tällöin parit ärräpäät.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kiroile perkele koskaan, saatana.
Kyllä, kyllä! Päivittäin. Ja suoraan sanottuna mua raivostuttaa sellaiset ihmiset jotka eivät kiroile eivätkä koskaan edes korota ääntään mutta voivat muuten olla hyvinkin vittumaisia. Semmoset ihmiset eivät ole edes paskapaperin arvoisia.
heh,meillä ei koskaan aikuiset kiroilleet lasten kuullen.
Kerran aikoinaan menin saunaan vähän vaille kolme v kanssa. Löi varpaansa saunan kynnykseen ja miehekkäästi tokaisi että taatana!
Jossainhan noi lapset aina kirosanoja kuulee.
Kyllä mää yksin lasettelen ärräpäitä,mutten muitten kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa kummasti, kun joku homma ei muuten pelitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuvasti.
Muuten onko normaalia että as ei kiroile lainkaan. Lapseni on tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satutin jo valmiiksi kipeän peukalon eilen. Se kirosanan määrä oli sanoinkuvaamaton.
Kiroilen armottomasti kun näen vihervassareitten touhuja töllöstä. Ja siinä kiroilun lomassa menee kanava yleensä heti vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanavarastoni on laaja. Siksi en näe syytä kiroilla.
Hyvin harvoin kiroilen. Jos kotona tulee kiroiltua, teen sen aina kielillä joita lapset eivät ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelasin tånään pleikkaa enkä tajunnut että lapsi oli vieressä. pääsi aika monta ärräpäätä saakeli, per ele, no voi hel etti jne, ja sit tuli tuomio että "ei saa kiroilla! miksi sä sanoit noin!". Mun mielestä saakeli ei edes ole kirosana.
Kiroilen päivittäin töissä, perkele ja vi**u töissä käytössä. Työkaverit tottuneet.
Kirosanoja pääsee, mutta yritän välttää. Kiroilu ei sovi imagooni, sillä kiroilun voi tulkita maltin menettämiseksi ja itsehillinnän puutteeksi, ja sellaista viestiä en haluaisi itsestäni antaa.
Päivittäin joku ärräpää pääsee, mutta en jatkuvasti koko päivää. Työssä opettajana en voi kiroilla ja täytyy muutenkin ohjeistaa lapsia käyttämään asiallista kieltä (jotkut kiroilevat jo pieninä ihan tosi paljon, särkee korvia kun kuusivuotias käyttää *ittua joka toisessa lauseessa).
En kyllä yritä tässä nostaa itseäni yhtään kauniimman kielen käyttäjäksi, vaikka töissä siihen joudunkin kiinnittämään huomiota. Kotona joskus kiroilen lapsen kuullen, ja se nolottaa. Lapsi on kyllä tarkka rumista sanoista ja itse sanoo niistä, eli ei ainakaan vaikuttaisi että olisi vielä hänelle tarttunut.
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin, mutta aika lievästi kuten "vitteronvattero" tai "siituransaatura".
Oletko tosissasi??
Kiroilen silloin, kun joku ei onnistu tai satutan itseni. Niin ja liikenteessä..
Päivittäin, mutta aika lievästi kuten "vitteronvattero" tai "siituransaatura".