Ulkoisesti erilaiset puolisot...

Itse olen miettinyt, että jos komea mies ottaa rumemman kumppanikseen, niin onko miehellä kunnianhimoa. Tai onko niin "laiska", että ottaa itseään alempi tasoisen naisen.

Ehkä kaikille ei ole se ulkonäkö kaikki kaikessa. Ehkä kaikki eivät tajua "omaa markkina-arvoaan" ulkonäön suhteen. Ehkä toinen puolisko on muuttunut enemmän kuin toinen vuosien varrella. Ehkä tämä mies näkee oman kumppaninsa erilailla kuin sinä? Mitä sitten?

Lihavat lihavien kanssa, laihat laihojen, neekerit neekerien ja vammaiset vammaisten kansta. Ei sekoituksia ja cocktaileja?

Omasta mielestäni olen kaunis nainen. Mieheni on söpö. Mutta toki varmasti jotkut eivät pidä minua kauniina, mutta pitävät vaikkapa miestäni komeana. Tuo ulkonäkö on niiiiin makuasia. Kukaan ei katso perääni jos lähden rillit päässä verkkareissa lähikauppaan. Mutta korkokengät pitkä sääriä korostamaan laittaessa, pikkumusta päällä, meikit naamassa kyllä kääntyvät päät. Ehkä nuo lasten vanhemmat eivät olleet viitsineet laittautua moiseen tapahtumaan. Harvoinhan sitä pohjoismaalaisen värityksen omaava nainen kovin näyttävä ilman pientä ehostusta on, koska piirteet niin haaleat. Ja todellakin, itse miestäni vanhempana rupsahdan tietty ensin. Sen vuoksi meillä on hyvä suymbioosi muiden asioihen suhteen: yhteiset harrastukset, keskustelut työstä tai mistä tahansa, huumori ja tietty rakkaus. Sama se minkä näköinen on, petettiinhän Halle Berryäkin joka on miljonääri, kaunotar ja Oscar-voittaja. Ei se ole, hyvä herrasväki, pelkästään kuoresta kiinni. 

No, mun mielestä useimmat parit on aika tasavertaisia ulkonäön suhteen. Yhden pariskunnan tiedän, jossa mies paljon paremman näköinen kuin huomattavan ylipainoinen puoliso, ja tässä suhteessa mies pettää koko ajan :/. Toisessa pariskunnassa taas fiksu ja kaunis nainen kasvoi erilleen melkolailla vastakohtaisesta miehestään ja löysi uuden kumppanin.

Itse olen se ruma nainen komean miehen rinnalla. Jo alusta asti mieheni on selittänyt, että olin ainoa joka hyväksyi erään hänen arkeansa muuttavan sairauden sekä olen kuulemma ollut ainoa joka on näyttänyt aitoa huolenpitoa häntä kohtaan. Ehkä ne teot painavat vaakakupissa täydellisiä ripsikarvoja enemmän.

Minäkin olen huomattavasti rumempi miestäni, mutta hän pitää siitä, että arvostan ja hellin häntä.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 23:51"]

Lihavat lihavien kanssa, laihat laihojen, neekerit neekerien ja vammaiset vammaisten kansta. Ei sekoituksia ja cocktaileja?

[/quote]

Tämä olisi ihanteellinen tilanne. Valitettavasti kaikki eivät siihen pysty. Se heille suotakoon.

Mul on ruma vaimo. Saan panna muita ja se ei tee mitään. Tietää et ei ikinä saa yhtä komeeta miestä, jos erotaan! :D

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 01:09"]Mul on ruma vaimo. Saan panna muita ja se ei tee mitään. Tietää et ei ikinä saa yhtä komeeta miestä, jos erotaan! :D
[/quote]

YOLO

Meidän lasten hoitopaikassa ja juhlissa, kaverisynttäreillä jne. huomaa tällaiset jutut aika nopeasti. Ei ehkä niin, että naiset olisivat alunperin vähemmän kauniita kuin puolisonsa, vaan he ovat selkeästi luovuttaneet. Ollaan likaisessa tukassa, ilman meikkiä, homssuisen näköisenä. Miehet saattavat näyttää pikkulapsiarjen uuvuttamilta, mutta muuten Suht skarpeilta. Mutta löytyy myös supermammoja, jotka menevät treenatun kropan kanssa juoksutrikoot päällä. Itse olen kahden lapsen äiti ja miestäni 10 vuotta nuorempi, kuljen aina siistinä ja meikattuna kodin ulkopuolella. Huomasin, että muut äidit suhtautuivat aluksi minuun vähän töykeästi, mutta Se hävisi nopeasti kun tutustuttiin. En tiedä johtuiko ulkonäöstä vai iästä vai molemmista. En siis ole mikään teini vaan 28. Meitä on moneksi. Itse myönnän päässeeni vähällä, lapseni ovat olleet vauvanakin hyvin rauhallisia ja kilttejä, eivät juurikaan valvota tai itke. Jos olisin koliikkilapsen äiti todennäköisesti kulkisin ilman meikkiä ja tukka likaisena. Olen todella etuoikeutettu kun vauva-aika helppoa ja kaikki sympatiat raskaan vauva-ajan kanssa kamppaileville.