On etuoikeus olla kotiäiti

Ihanaa. Nykyään on pajon huonostivoivia lapsia ja mielenterveys reistailee, kun lapset ovat yksinään niin paljon ja elävät sit tietokonemaailmassa. Tai harrastuksia tupataan liikaa. Ihana jos vanhemmalla mahdollisuus olla kotona. Palkitsee varmasti myöhemmin ja syntyy läheinen suhde lapsiin.

Lapsen terveydenhoitajan kanssa tuli puhe että aloittaisin työt juuri kun lapsi oli menossa ekalle luokalle. Th sanoi että olisi kyllä parempi jos lapsella olisi kotona joku odottamassa ja hoitamassa.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:58"][quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 18:25"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 18:18"]

Sorry mutta kuulostaa kyllä tosi sisällöttömältä toi sun elämä. "Saa antaa lapsille välipalaa..." Haloo, kyllä koululaiset osaa itsekin ottaa. 

[/quote]

Ei haittaa :) Lasten koulupäivän aikana lenkkeilen, käyn kaupassa, siivoan yms. Tiedän, että elämäni kuulostaa voi kuulostaa tylsältä, mutta olen itse tyytyväinen elämääni. ap

[/quote]

Mielestäni et  voi kutsua tilannettasi etuoikeudeksi, koska se ei absoluuttisesti sitä ole. Monen etenkin pitkälle opiskelleen naisen mielestä tuollainen kotitouhuilu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen olisi aivan kauhea kohtalo ja resurssien hukkaan heittämistä. Jos joutuisin pois asiantuntijatehtävistä, joissa olen ja joita varten olen opiskellut 8 vuotta yliopistossa, olisin mielestäni kaukana etuoikeutetusta. Minun lapseni saavat silti paljon äidin (ja isän) rakkautta, vaikken ole heitä koulupäivän jälkeen vastaanottamassa kotona. Minkälaisen mallin aikuisen naisen elämästä haluat lapsillesi näyttää? Toivotko, että tyttäresi tulevaisuus on kotiäitiys vai jotain muuta?
[/quote]

Mitä vikaa siinä on että on kotiäiti? Niiinkuin tämän elämän tarkoitus ois pelkästään se uran tekeminen kodin ulkopuolella. Monen naisen "unelma-ammatti" voi olla kotiäiti/rouva. Miten voi sanoa että elämä on hukkaan heitettyä kun sen haluaa viettää kotona perheen kanssa.. kun yhtälailla se on hukkaanheitettyä jossain pölysessä konttorissa istuen tms.

Öö..meitä on kato moneksi ja yhtä monta mielihalua kuin ihmistäkin.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 18:25"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 18:18"]

Sorry mutta kuulostaa kyllä tosi sisällöttömältä toi sun elämä. "Saa antaa lapsille välipalaa..." Haloo, kyllä koululaiset osaa itsekin ottaa. 

[/quote]

Ei haittaa :) Lasten koulupäivän aikana lenkkeilen, käyn kaupassa, siivoan yms. Tiedän, että elämäni kuulostaa voi kuulostaa tylsältä, mutta olen itse tyytyväinen elämääni. ap

[/quote]

Mielestäni et  voi kutsua tilannettasi etuoikeudeksi, koska se ei absoluuttisesti sitä ole. Monen etenkin pitkälle opiskelleen naisen mielestä tuollainen kotitouhuilu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen olisi aivan kauhea kohtalo ja resurssien hukkaan heittämistä. Jos joutuisin pois asiantuntijatehtävistä, joissa olen ja joita varten olen opiskellut 8 vuotta yliopistossa, olisin mielestäni kaukana etuoikeutetusta. Minun lapseni saavat silti paljon äidin (ja isän) rakkautta, vaikken ole heitä koulupäivän jälkeen vastaanottamassa kotona. Minkälaisen mallin aikuisen naisen elämästä haluat lapsillesi näyttää? Toivotko, että tyttäresi tulevaisuus on kotiäitiys vai jotain muuta?

[/quote]

Absoluuttisesti?! Minusta hän voi kutsua itseään etuoikeutetuksi, kun saa tehdä sitä mikä tuntuu hyvältä. Minullakin on takana koulutus - ei kuitenkaan arvostamasi akateeminen sellainen- ja monia, monia työvuosia. Pidin todella työstäni, mutta se ei sulje pois sitä, ettenkö myös nauttisi kotirouvana ja äitinä olosta. Eikä kotiäitys tarkoita sitä, ettenkö josksu voisi tai haluaisi palata työelämään.

Toivottavasti et itsekään maalaa tyttärillesi maailmankuvaa ja arvolatausta, jonka mukaan vain työssäkäynti on arvokasta ja ja kotiäitys on lahjakkuuden ja vapauden menetystä. Todellista vapautta ja etuoikeutta on saada VALITA. Vaikka nyt sitten uran ja äitiyden välillä tai näiden vuorottelun elämänvaiheen mukaan.

Paratkoon, etteivät lapsesi osoittaudu vain keskivertoihmisiksi, joilla on voimakas äidinvaisto tai kiinnostukset suuntaudu mihinkään turhanpäiväiseen; vaikkapa taiteisiin. 13

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 22:00"]Ihanaa. Nykyään on pajon huonostivoivia lapsia ja mielenterveys reistailee, kun lapset ovat yksinään niin paljon ja elävät sit tietokonemaailmassa. Tai harrastuksia tupataan liikaa. Ihana jos vanhemmalla mahdollisuus olla kotona. Palkitsee varmasti myöhemmin ja syntyy läheinen suhde lapsiin.
[/quote]

Tässäkin yritetään nostaa kotiäiti jollekin jalustalle työssä kävijöiden kustannuksella. Ihan kuin työtä tekevät vanhemmat eivät pystyisi kasvattamaan lapsiaan tai muodostamaan läheistä suhdetta lapsiinsa.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:42"]Niin on! Oikeasti harvalla on siihen edes varaa ihan oikeasti Olen tosi tyytyväinen, että olen voinut olla kotona jo monta vuotta ja se on miehenkin toive. Hän tekee ajoittain vaikka ylitöitä yhtään nurisematta, että pysymme leivänsyrjässä. On ihana olla lasten kanssa ja toisaankin vastassa, kun isotkin tulevat koulusta. Kysellä miten päivä meni ja olla perillä siitä onko huolia vai iloja.

Itselle jää myös paljon aikaa. Voi tehdä sitä mikä eniten kiinnostaa ja innostaa. Itselleni on vuosien varrelle mahtunut monia harrastuksia ja innostuksia: vaikkapa kirjoittaminen, kirjoittajien ryhmän vetäminen netissä, laulaminen kuorossa, monenlaiset käsityöt ja ompeleminen, helmiaskartelu, akvaarioiden pystyttäminen ja hoitaminn, kuntosaliharjoittelu, kukkien kasvattaminen ja pihan laittaminen.  Olen myös tykännyt tehdä kodin pintaremontit, maalaamiset ja tapetoinnit.
[/quote]
No kiva jos sulla on pokkaa tuollaiseen. Itse en kyllä kuuna päivänä voisi jäädä kotiin askartelemaan jollain helmillä jos mies painaa samaan aikaan ylipitkä päivää ja yrittää teitä elättää. On kai sillä miehelläni oikeus vapaa-aikaan ja lasten kanssa oloon.

"No kiva jos sulla on pokkaa tuollaiseen. Itse en kyllä kuuna päivänä voisi jäädä kotiin askartelemaan jollain helmillä jos mies painaa samaan aikaan ylipitkä päivää ja yrittää teitä elättää. On kai sillä miehelläni oikeus vapaa-aikaan ja lasten kanssa oloon."

Mikä ihme sua vaivaa, kun käyt länkyttämässä joka ketjussa? Erityisesti tuntuu närästävän se, että ihmiset ovat onnellisia kodeissaa ja perheissään. Pistä se kännykkäsi jäähtymään jo.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 22:22"][quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:42"]Niin on! Oikeasti harvalla on siihen edes varaa ihan oikeasti Olen tosi tyytyväinen, että olen voinut olla kotona jo monta vuotta ja se on miehenkin toive. Hän tekee ajoittain vaikka ylitöitä yhtään nurisematta, että pysymme leivänsyrjässä. On ihana olla lasten kanssa ja toisaankin vastassa, kun isotkin tulevat koulusta. Kysellä miten päivä meni ja olla perillä siitä onko huolia vai iloja.

Itselle jää myös paljon aikaa. Voi tehdä sitä mikä eniten kiinnostaa ja innostaa. Itselleni on vuosien varrelle mahtunut monia harrastuksia ja innostuksia: vaikkapa kirjoittaminen, kirjoittajien ryhmän vetäminen netissä, laulaminen kuorossa, monenlaiset käsityöt ja ompeleminen, helmiaskartelu, akvaarioiden pystyttäminen ja hoitaminn, kuntosaliharjoittelu, kukkien kasvattaminen ja pihan laittaminen.  Olen myös tykännyt tehdä kodin pintaremontit, maalaamiset ja tapetoinnit.
[/quote]
No kiva jos sulla on pokkaa tuollaiseen. Itse en kyllä kuuna päivänä voisi jäädä kotiin askartelemaan jollain helmillä jos mies painaa samaan aikaan ylipitkä päivää ja yrittää teitä elättää. On kai sillä miehelläni oikeus vapaa-aikaan ja lasten kanssa oloon.
[/quote]
Mistäs sinä tiedät mitä ap:n mies haluaa?

AV:lla yksi seitsemästä kuolemansynnistä on olla kotiäiti. Loput ovat kuusi ovat työtön, mielenterveysongelmainen, sairaseläkeläinen, ei-akateeminen, läski ja köyhä.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 22:25"]"No kiva jos sulla on pokkaa tuollaiseen. Itse en kyllä kuuna päivänä voisi jäädä kotiin askartelemaan jollain helmillä jos mies painaa samaan aikaan ylipitkä päivää ja yrittää teitä elättää. On kai sillä miehelläni oikeus vapaa-aikaan ja lasten kanssa oloon."

Mikä ihme sua vaivaa, kun käyt länkyttämässä joka ketjussa? Erityisesti tuntuu närästävän se, että ihmiset ovat onnellisia kodeissaa ja perheissään. Pistä se kännykkäsi jäähtymään jo.

 
[/quote]

Öh, tää oli kyllä mun ensimmäinen kommentti tänään tänne. Minulla on katsoa muutakin elämää kuin kodin seinät ja av - toisin sinulla näköjään :D

Nyt riita poikki ja pinoon. Aikuiset (?) ihmiset, älkää tapelko ja olko noin mustavalkoisia. Antaa kaikkien perunoiden kukkia.

2

2

J

.

2

D

2

Kotiäidit, vastatkaa nyt kerrankin siihen miten olette hoitaneet eläkkeiden karttumiset kotivuosien ajalta?
Jos ette mitenkään, niin eikö teitä huolestuta mahdollinen ero ja minimaalisen huono eläke? 

On oikeus olla kuin pikkutyttö isin rahapussilla (terve, itsenäinen ote parisuhteeseen). On oikeus kasvattaa lapsistaan läheisriippuvaisia ja kouluikään mennessä ryhmätyöskentelyyn tottumattomia. Tämä sisältää pettymyksen tunteen, ryhmässä aktiivisesti toimimisen, etääntymisen vanhemmista terveellä tavalla ollakseen valmis kouluun jne. On oikeus olla ammattiton aikuinen, ja jos joku koulutus onkin kasaan raapaistu ei se vuosien kotona istumisen jälkeen enää ole valiidi. On oikeus, että itse ainakin kyllästyisin kotona istuvaan partneriin.

Koen tuollaisen uhrautumisena, johon en ikimaailmassa itse lähtisi. Mieheni äiti on seurannut miestään eri maihin lastensa ollessa pieni. Heti kun asettuivat takaisin Suomeen, lähti opiskelemaan vaikka olikin jo keski-ikäinen. Jos palaamme miehen kanssa maailmalle, en halua olla sekuntiakaan kotona vaikka taloudellisesti se on täysin mahdollista. Haluan oman elämäni, omat rahani ja ennen kaikkea henkisesti tasa-arvoisen suhteen.