Lue keskustelun säännöt.
Kun tapasit ”sen oikean”
14.10.2021 |
Miltä se tuntui? Miten se tunne tuntui, et oivalsit nyt kohdanneesi jotain muuta kun aikaisemmin?
Kommentit (31)
Kysyin mieheltäni:
- Sulla oli parhain pyrstö baarissa.
No sellaista sitten. Yhtä hölmö kun ennenkin vielä 22vuoden jälkeen. Sen tietää. Sen vaan tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on aika raastavaa lukea näitä kommentteja. Musta tuntuu että olen tänä vuonna törmännyt siihen mahdolliseen oikeaan, harmi vain että olen pitkässä suhteessa (ollut jo yli 10 vuotta). Tilanne on aika kinkkinen.
Se vain tuntui siltä, mutta 16 vuotta myöhemmin se oli muuttunut vääräksi ja otin siitä eron. Vieläkin se on väärä, ja olemme tekemisissä vain lastenlasten synttäripäivinä. Löysin toisen oikean 10 vuotta sitten. Se on vieläkin se oikea.
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika raastavaa lukea näitä kommentteja. Musta tuntuu että olen tänä vuonna törmännyt siihen mahdolliseen oikeaan, harmi vain että olen pitkässä suhteessa (ollut jo yli 10 vuotta). Tilanne on aika kinkkinen.
Ystävällisesti neuvon -mieti ensin se olemassa oleva suhteesi loppuun saakka. Tiedän että se on vaikeaa, mutta tee se silti! Älä ala varmistelemaan molempia vaihtoehtoja tai menetät lopulta tavalla tai toisella molemmat.
Oma kumppanini ei ollut miettinyt eroaan ihan loppuun saakka, eikä käsitellyt sitä, että huonostakin ihmissuhteesta luopumiseen liittyy suru ja ikävä ja epäröinti. Hoiti sitten epäröintinsä ja edestakaisin huopaamisensa ja erosurunsa minun ajalla, tietenkin salaa ja selkäni takana. Hän sai minut, mutta menetti mun luottamuksen ja kunnioituksen.Vuosienkaan jälkeen en ole yli siitä kuinka epärehellisesti ja huonosti hän oli valmis minua kohtelemaan pyrkimyksessään saada entisestään nätti ero ja pidettyä ystävyydestä vielä kiinni. Eihän siitä mitään tietenkään tullut ja sai samalla minutkin sotkettua heidän draamaansa.
Eli ensin hoidat sen olemassa olevan suhteesi niin, että ero on selvä ja käsitelty ja sitten vasta lähestyt tätä uutta yhtään enempää. Sillä teet suurimman palveluksen sille tulevalle suhteelle sen uuden oikean kanssa.
Että terveisiä vaan sinne jonnekin "kattojen ylle". Well played.
Löysin sen Oikean ollessani naimisissa. En etsinyt mitään enkä ketään, mutta se Oikea tule käymään kotipihassani. Ensimmäisistä sanoista lähtien tiesin, että jos maailmassa on ihmiselle se ainoa Oikea, niin tuo se on.
Suhde ei alkanut siinä kotipihassa eikä sen avioliiton aikana, mutta 10 vuotta myöhemmin olin eronnut muutamaa vuotta aiemmin ja tämä Oikea soitti ovikelloa ja pyysin hänet kahville. Ilmeisen hyvää kahvia tarjosin, sillä hän ei enää lähtenyt. Nyt olemme naimisissa ja meillä on lapsi.
En tiedä, mistä sen oikean tietää, mutta siltä se tuntui. Luulin olevani väärässä, koska en edes tiennyt, että olen eroamassa, saati että olisin kuvitellut meneväni toisen kerran naimisiin. Eli sen Oikean kohtaaminen voi olla myös aivan kamalaa ja aiheuttaa ahdistusta vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastin häntä niin paljon enemmän kuin aikaisempia rakastettujani, että siitä tiesin, että tämän täytyy olla se oikea. Nyt kohtaamisesta on melkein 30 vuotta enkä vieläkään ole löytänyt ketään parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika raastavaa lukea näitä kommentteja. Musta tuntuu että olen tänä vuonna törmännyt siihen mahdolliseen oikeaan, harmi vain että olen pitkässä suhteessa (ollut jo yli 10 vuotta). Tilanne on aika kinkkinen.
Kerro enemmän? Missä tapasitte? Elän nimittäin samanlaisessa tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika raastavaa lukea näitä kommentteja. Musta tuntuu että olen tänä vuonna törmännyt siihen mahdolliseen oikeaan, harmi vain että olen pitkässä suhteessa (ollut jo yli 10 vuotta). Tilanne on aika kinkkinen.
Kerro enemmän? Missä tapasitte? Elän nimittäin samanlaisessa tilanteesta.
Yhteisten tuttujen kautta, molemmat varattuja. Mahdottomuus, ainakin paperilla, ja lapsia kuviossa. Oma suhde ollut hankalassa vaiheessa jo pidempään, pitäisi tehdä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika raastavaa lukea näitä kommentteja. Musta tuntuu että olen tänä vuonna törmännyt siihen mahdolliseen oikeaan, harmi vain että olen pitkässä suhteessa (ollut jo yli 10 vuotta). Tilanne on aika kinkkinen.
Ystävällisesti neuvon -mieti ensin se olemassa oleva suhteesi loppuun saakka. Tiedän että se on vaikeaa, mutta tee se silti! Älä ala varmistelemaan molempia vaihtoehtoja tai menetät lopulta tavalla tai toisella molemmat.
Oma kumppanini ei ollut miettinyt eroaan ihan loppuun saakka, eikä käsitellyt sitä, että huonostakin ihmissuhteesta luopumiseen liittyy suru ja ikävä ja epäröinti. Hoiti sitten epäröintinsä ja edestakaisin huopaamisensa ja erosurunsa minun ajalla, tietenkin salaa ja selkäni takana. Hän sai minut, mutta menetti mun luottamuksen ja kunnioituksen.Vuosienkaan jälkeen en ole yli siitä kuinka epärehellisesti ja huonosti hän oli valmis minua kohtelemaan pyrkimyksessään saada entisestään nätti ero ja pidettyä ystävyydestä vielä kiinni. Eihän siitä mitään tietenkään tullut ja sai samalla minutkin sotkettua heidän draamaansa.
Eli ensin hoidat sen olemassa olevan suhteesi niin, että ero on selvä ja käsitelty ja sitten vasta lähestyt tätä uutta yhtään enempää. Sillä teet suurimman palveluksen sille tulevalle suhteelle sen uuden oikean kanssa.
Että terveisiä vaan sinne jonnekin "kattojen ylle". Well played.
Eihän tuollainen onnistu. Se uusi ihminen pyörii mielessä niin paljon, että vanhaan suhteeseen ei yksinkertaisesti pysty keskittymään eikä käsittelemään sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan edelleen, kun näin hänet ensimmäistä kertaa. Ja voin kuvitella ilmeenikin. Heti tajuttiin että meillä oli paljon yhteistä ja tultiin hyvin juttuun vaikka ikäeroa olikin 10 vuotta. Se vain unohtui. Tuntui siltä, että olisi tavannut kadonneen veljensä.
Kerron seuraavassa elämässä.