Äitini repesi nauramaan kun sanoin haluavani arkkitehdiksi :/

Älä välitä, äidit osaa välillä olla ilkeitä

Anna nauraa, niin se nauroi minullekin. Olisi halunnut minusta laakarin. Nyt olen papereita vaille valmis, rakastan alaani ja olen saanut huipputyotarjouksia!

Mieti kuitenkin tarkkaan mihin ryhdyt. Tyon maara mita joudut tekemaan opiskeluiden eteen on valtava ja kilpailu tosi kovaa. Paasykokeet paasee lapi vaikka vasemmalla kadella mutta itse opiskelu on aika kuluttavaa. Tsemppia kuitenkin, ihmeessa lahde alalle jos paukkuja riittaa!

Taisi möläyttää yhtään ajattelematta, kurjaa. :( jos olet tosissasi, että haluat arkkitehdiksi, tee päätös että todella pyrit siihen. Ota selvää, mitä se vaatii ja aseta tavoitteet. Sitten voit kertoa äidillesikin selkeän suunnitelman, ja toivon mukaan hänellä on kannustavampi asenne.

Ehkä äitisi tietää jotain arkkitehtuurista, mitä sinä et. Talojen suunnittelu on aika matemaattista, minun pääni ei sitä kestäisi. Ajattelematonta kuitenkin äitiltäsi.

Älä välitä, vaan mene kohti unelmaasi. Arvaapa vaan miten minun 1940-luvulla syntynyt vanhoillinen äitini, jonka mielestä nainen oli 'soossinsekoittaja ja lasten synnyttäjä', reagoi kun kerroin että haluan insinööriksi. Epäuskoinen nauru, ja sitten: 'hukkaanhan se koulutus naisella menee, sitten kun menet naimisiin niin siinä olet vatsastasi kiinni, lapsia vaan tulee ja miehesi palvelija olet'.

Minä en uskonut, vaan tavoittelin unelmiani. Diplomi-insinööriksi valmistuin ja sitä työtä olen viitisentoista vuotta jo tehnyt. Sen sijaan sitä äidin kertomaa osaa synnyttäjästä ja soossinsekoittajasta en ole koskaan täyttänyt, olen jäänyt tahallani miehettömäksi ja lapsettomaksi.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:31"]

Älä välitä, vaan mene kohti unelmaasi. Arvaapa vaan miten minun 1940-luvulla syntynyt vanhoillinen äitini, jonka mielestä nainen oli 'soossinsekoittaja ja lasten synnyttäjä', reagoi kun kerroin että haluan insinööriksi. Epäuskoinen nauru, ja sitten: 'hukkaanhan se koulutus naisella menee, sitten kun menet naimisiin niin siinä olet vatsastasi kiinni, lapsia vaan tulee ja miehesi palvelija olet'.

Minä en uskonut, vaan tavoittelin unelmiani. Diplomi-insinööriksi valmistuin ja sitä työtä olen viitisentoista vuotta jo tehnyt. Sen sijaan sitä äidin kertomaa osaa synnyttäjästä ja soossinsekoittajasta en ole koskaan täyttänyt, olen jäänyt tahallani miehettömäksi ja lapsettomaksi.

[/quote]

Ihanko totta 1940-luvulla syntynyt äiti päästää tuollaista suustaan? Minä olen syntynyt 1940-luvulla, ja minun 1914 syntyneen äitini ajatusmaailma oli vähän tuon suuntainen, vaikka hän sen kyllä osasi ilmaista sivistyneemmin. Itse en ikinä ole ajatellut noin!

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:31"]

Älä välitä, vaan mene kohti unelmaasi. Arvaapa vaan miten minun 1940-luvulla syntynyt vanhoillinen äitini, jonka mielestä nainen oli 'soossinsekoittaja ja lasten synnyttäjä', reagoi kun kerroin että haluan insinööriksi. Epäuskoinen nauru, ja sitten: 'hukkaanhan se koulutus naisella menee, sitten kun menet naimisiin niin siinä olet vatsastasi kiinni, lapsia vaan tulee ja miehesi palvelija olet'.

Minä en uskonut, vaan tavoittelin unelmiani. Diplomi-insinööriksi valmistuin ja sitä työtä olen viitisentoista vuotta jo tehnyt. Sen sijaan sitä äidin kertomaa osaa synnyttäjästä ja soossinsekoittajasta en ole koskaan täyttänyt, olen jäänyt tahallani miehettömäksi ja lapsettomaksi.

[/quote]

Ihanko totta 1940-luvulla syntynyt äiti päästää tuollaista suustaan? Minä olen syntynyt 1940-luvulla, ja minun 1914 syntyneen äitini ajatusmaailma oli vähän tuon suuntainen, vaikka hän sen kyllä osasi ilmaista sivistyneemmin. Itse en ikinä ole ajatellut noin!

[/quote]

Olin maalaiskodista, ja äitini oli käynyt vain 4 vuotta kiertokoulua, ja hänellä oli 8 lasta, se selittänee "lievästi" vanhoilliset ajatusmallit.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:26"]

Ehkä äitisi tietää jotain arkkitehtuurista, mitä sinä et. Talojen suunnittelu on aika matemaattista, minun pääni ei sitä kestäisi. Ajattelematonta kuitenkin äitiltäsi.

[/quote]

No, luenkin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa koska sinne minä ihan tosissani olen menossa :)

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:56"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:31"]

Älä välitä, vaan mene kohti unelmaasi. Arvaapa vaan miten minun 1940-luvulla syntynyt vanhoillinen äitini, jonka mielestä nainen oli 'soossinsekoittaja ja lasten synnyttäjä', reagoi kun kerroin että haluan insinööriksi. Epäuskoinen nauru, ja sitten: 'hukkaanhan se koulutus naisella menee, sitten kun menet naimisiin niin siinä olet vatsastasi kiinni, lapsia vaan tulee ja miehesi palvelija olet'.

Minä en uskonut, vaan tavoittelin unelmiani. Diplomi-insinööriksi valmistuin ja sitä työtä olen viitisentoista vuotta jo tehnyt. Sen sijaan sitä äidin kertomaa osaa synnyttäjästä ja soossinsekoittajasta en ole koskaan täyttänyt, olen jäänyt tahallani miehettömäksi ja lapsettomaksi.

[/quote]

Ihanko totta 1940-luvulla syntynyt äiti päästää tuollaista suustaan? Minä olen syntynyt 1940-luvulla, ja minun 1914 syntyneen äitini ajatusmaailma oli vähän tuon suuntainen, vaikka hän sen kyllä osasi ilmaista sivistyneemmin. Itse en ikinä ole ajatellut noin!

[/quote]

Olin maalaiskodista, ja äitini oli käynyt vain 4 vuotta kiertokoulua, ja hänellä oli 8 lasta, se selittänee "lievästi" vanhoilliset ajatusmallit.

[/quote] Kiertokoulut kyllä lakkautettiin jo 1900-luvun alkupuolella... Vanhoillinen äitisi on silti ollut, jos on sinulle noin puhunut.

Niin minunkin vanhemmat nauroivat minulle. En kuulemma koskaan pärjäisi tai pääsisi edes sisään opiskelemaan haluamaani alaa. Nyt olen pian oman alani tohtori ja mukavasti uralla edennyt. Jos jostain haaveilet ja olet valmis tekemään niskalimassa töitä, niin voit saavuttaa kaiken! Oma äitini vieläkin naureskelee ja vähättelee saavutuksiani, mutta se on kyllä hänen ongelmansa, ei minun.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:57"]

Eikö voisi olla vähän kannustavampi ;_; 

[/quote]

Eihän tuossa ole mitään nauramista. Tsemppiä uralle.

Äiti saattoi vain yllättyä ja reaktio tuli siitä.

Joka tapauksessa on hienoa, että sinulla on selkeä visio mille alalle haluat. Peukutan.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:57"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:26"]

Ehkä äitisi tietää jotain arkkitehtuurista, mitä sinä et. Talojen suunnittelu on aika matemaattista, minun pääni ei sitä kestäisi. Ajattelematonta kuitenkin äitiltäsi.

[/quote]

No, luenkin pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa koska sinne minä ihan tosissani olen menossa :)

[/quote]

Kemiaa et tarvitse, ja fysiikkaakin hyvin vähän. Matematiikkaa pääsykokeissa tarvitsee sen verran että lukion pitkän matematiikan kurssit osaamalla pääsykokeiden matematiikkaosuus menee heittäen läpi.

Piirtää täytyy osata, sitä on suurin osa pääsykoetehtävistä. Ja lukion papereista saa kans pisteitä, joten yleishyvät paperit auttaa.

Opinnoissa ja ammatissa ei sitten tarvitse paljoakaan matematiikkaa. Oikeastaan vain geometriaa ja trigonometriaa. Tuossa joku päivä mietin että miten se toisen asteen yhtälön ratkaisukaava meni, ja mitä olikaan derivointi ja mitä integrointi. Mitään niistä kun en ole arkkitehtiosaston pääsykokeiden jälkeen tarvinnut.

Työssä ikävintä on se, että se on aika suhdanneherkkää. Joskus on töitä aivan liikaa, ja taantumassa liian vähän. Jollain lääkäreillä on paljon tasaisempaa, kun töitä riittää oli lama tai nousukausi. Ja sitten vastuu projekteista on kans aika raskasta, mutta on se myös toisaalta hauskaakin.

Opiskelijoista suunnilleen puolet on miehiä ja puolet naisia, mikä on poikkeuksellista teknisellä alalla. Aika paljon porukka seurusteli opiskeluaikana keskenään, ja arkkitehtipariskuntia on paljon.

Palkka on muihin "taidealoihin" verrattuna hyvä, samaa luokkaa rakennusalan DI:en kanssa, ja arkkitehdin koulutuksella pystyy tekemään aika erilaisia töitä; rakennussuunnittelua eri muodoissaan, rakennushistoriapuolen töitä, kaavoitusta, virastohommia kaupunkien rakennusvalvonnassa, valtiolla ministeriöissä tai keskusvirastoissa ym. Koulutus antaa (tai sen pitäisi antaa) valmiudet kokonaisuuksien hallintaan, kun työstä suuri osa on erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Asiakas haluaa tietynlaisen talon, viranomaismääräykset rajoittavat omalla tavallaan, ja samoin ihan reaalimaailman tosiasiat, mistä pitää keskustella rakenne- ja talotekniikkapuolen insinöörien kanssa. Ja kaikki nämä pitää saada sopimaan yhteen oman näkemyksen kanssa. Keskustelu- ja kuuntelutaidot ovat tärkeitä, niitä vain ei ikävä kyllä opiskellessa niin opita, se täytyy oppia työn myötä.    

Itselleni ei ole koskaan tullut mieleen millekään muulle alalle lähteminen, mutta entisissä opiskelukavereissani on kyllä porukkaa jotka eivät enää tee näitä hommia. Kaikille ei sovi sen tyyppinen stressi mitä tässä työssä on.

Jos päädyt tälle alalle, varmaan joskus nähdään. Tämä on aika pieni ammattikunta.

Anna palaa! Minunkaan äitini ei ollut millään tavalla kannustava. Hän on itse matalasti koulutettu ja ilmeisesti ajatteli ettemme ole sen viisaampia. Opiskelin alaa, joka ei kiinnostanut ja olen tehnyt hanttihommia. Kymmenen vuotta elämästäni on mennyt täysin hukkaan! Itsetuntoni on huono enkä edelleenkään uskalla toteuttaa haaveitani.

Toivottavasti pääset toteuttamaan unelmasi! Älä anna äitisi lytätä sinua!

Osaatko piirtää?

Voi, i feel you ap! Älä lannistu äidin reaktiosta vaan tee töitä kohti unelmaasi määrätietoisesti. Kyllä äitisikin varmasti alan hyväksyy nähdessäsi kuinka motivoitunut olet pääsykokeisiin valmistautuessa tai opiskellessa. Itse annoin oman äitini mielipiteen vaikuttaa, en tahtonut enää tavoitella sitä ammattia mitä halusin, kun niin monet vuodet kuuntelin haukkuja ja vähättelyjä. Uskoin siihen että epäonnistuisin kuitenkin, tulisin katumaan päätöstäni tai joutuisin työttömäksi. Nyt en tiedä mitä tahdon elämältäni ja mitä työtä tahdon tehdä. En osaa unelmoida. Tee siis unelmastasi totta äidistäsi huolimatta!

Voi apua 14, miten samanlainen kohtalo sinulla! Tsemppiä. T.16

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:59"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:56"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 22:31"]

Älä välitä, vaan mene kohti unelmaasi. Arvaapa vaan miten minun 1940-luvulla syntynyt vanhoillinen äitini, jonka mielestä nainen oli 'soossinsekoittaja ja lasten synnyttäjä', reagoi kun kerroin että haluan insinööriksi. Epäuskoinen nauru, ja sitten: 'hukkaanhan se koulutus naisella menee, sitten kun menet naimisiin niin siinä olet vatsastasi kiinni, lapsia vaan tulee ja miehesi palvelija olet'.

Minä en uskonut, vaan tavoittelin unelmiani. Diplomi-insinööriksi valmistuin ja sitä työtä olen viitisentoista vuotta jo tehnyt. Sen sijaan sitä äidin kertomaa osaa synnyttäjästä ja soossinsekoittajasta en ole koskaan täyttänyt, olen jäänyt tahallani miehettömäksi ja lapsettomaksi.

[/quote]

Ihanko totta 1940-luvulla syntynyt äiti päästää tuollaista suustaan? Minä olen syntynyt 1940-luvulla, ja minun 1914 syntyneen äitini ajatusmaailma oli vähän tuon suuntainen, vaikka hän sen kyllä osasi ilmaista sivistyneemmin. Itse en ikinä ole ajatellut noin!

[/quote]

Olin maalaiskodista, ja äitini oli käynyt vain 4 vuotta kiertokoulua, ja hänellä oli 8 lasta, se selittänee "lievästi" vanhoilliset ajatusmallit.

[/quote] Kiertokoulut kyllä lakkautettiin jo 1900-luvun alkupuolella... Vanhoillinen äitisi on silti ollut, jos on sinulle noin puhunut.
[/quote]

Termi oli ehkä eri, mutta samalla systeemillä toimivia kouluja oli maaseudulla vielä 1940-50-lukujen vaihteessa. Oma äitini on syntynyt 40-luvun alussa ja kävi sellaista myös. Perheen muutettua kaupunkiin koulua pystyi jatkamaan ja hän kirjoittikin ylioppilaaksi. Maslla ei olisi mitenkään onnistunut.

No niinpä on! Melkein voisi luulla saman kirjoittajan viesteiksi :D

14

Miten voi DIn yleistieto olla tuota tasoa? 40-luvulla syntynyt ei todellakaan käynyt kiertokoulua ja kahdeksan lasta vähän alkeellisissa oloissa synnyttänyt ja hoitanut ansaitsee kunnioitusta, ei netissä pilkkaamista ja arvostelua. Kasva aikuiseksi, jos todella olet Di. Sitäpaitsi kahdeksan kirjoitetaan tekstissä kirjaimin, ei numeroin.

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 00:12"]

Miten voi DIn yleistieto olla tuota tasoa? 40-luvulla syntynyt ei todellakaan käynyt kiertokoulua ja kahdeksan lasta vähän alkeellisissa oloissa synnyttänyt ja hoitanut ansaitsee kunnioitusta, ei netissä pilkkaamista ja arvostelua. Kasva aikuiseksi, jos todella olet Di. Sitäpaitsi kahdeksan kirjoitetaan tekstissä kirjaimin, ei numeroin.

[/quote]

Mitä kunnioitettavaa on seksin harrastamisessa ja kakaroiden synnyttämisessä? Hyvä vanhempi ei tee kahdeksaa kakaraa kärsimään huomion, lämmön, sylin, huolenpidon ja kasvatuksen puutteesta.