Lue keskustelun säännöt.
Minä saan oman Kodin. :)
05.09.2006 |
Ensimmäiset vuodet lapsen kanssa asuimme halvassa ja todennäköisesti homeisessa, epäviihtyisässä vuokrakaksiossa alkoholistin naapurina. Sitten muutimme viihtyisämpään asuntoon, joka oli yksiö. Siinä kökimme kuin sillit suolassa ahtaasti yhdessä huoneessa.
Seuraava askel oli muuttaa omaan rivarikolmioon. Ensimmäiset vuodet se oli ihan hyvä, mutta kun lapsia tuli lisää, alkoi ahdistaa. Mitään ei voi kotona harrastaa, säilytystilaa ei ole tarpeeksi, missään nurkassa ei ole omaa rauhaa, lapsille ei ole omia huoneita, kavereiden kanssa ei mahdu leikkimään...
Nyt minä saan oman Kodin. :)
Siihen tulee 185 neliötä, ja se on metsän laidalla. Lapsille on omat huoneet, minä saan ihanan oman keittiön, jonka oven saan laittaa ihan kokonaan kiinni. Ajatelkaa, oma rauha! En malta odottaa. Keitän kahvit, suljen oven, keitän kahvit ja istun pöydän ääreen lukemaan päivän lehden. Luksusta!
Yläkerran aulaan teen pienen, oman lukunurkkaukseni. Laitan sinne nojatuolin, lukulampun ja kirjahyllyn sekä korin käsitöilleni. Istun, luen, katselen välillä ikkunasta ulos... Ihanaa.
Ajatelkaa, 115 neliötä lisää tilaa!!!!
Kommentit (3)
Meillä on puolet pienempi talo, mutta oma ja ihana. Inhoan kuunnella naapureiden ääniä seinän takaa. Oma talo on parasta luksusta minulle. Toivottavasti viihdytte talossanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä istun ensimmäistä kertaa omassa työhuoneessani, jossa ei ole lasten leluja eikä vaatteita vaan ainoastaan minun omia tavaroitani! Muutimme viikonloppuna omaan kotiin, jossa on reilusti tilaa, iso piha, SAUNA, kodinhoitohuone, tilava autotalli ja ulkona valtava vaja. Eipä kuulu naapurien hoilotukset enää. Olen ikionnellinen, että löysimme valmiina talon, jossa on kaikki mitä etsimmekin - minusta ei olisi rakentamaan.
Onnea sulle!!! Ku mä yritän täällä pähkäillä että paljon talopaketti+muut kulut tuli smaksaa...
mutta tollanen on vasta haaveissa mulla....Mutta hyvä sulle!!!