Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan tajunnut sosiaalisia sääntöjä
11.12.2014 |
En ole aina tullut toimeen ihmisten kanssa, ja osasyy siihen varmaan on, etten aina ymmärrä miksi joku toinen saa sanoa jotain, mutta minä en saa siihen vastata mitään? Esimerkiksi ihan typerä keskustelu viime vuodelta, kun miehen sisko ja esikoisemme kummi kommentoi huvittuneena, että olisit nyt antanut lasten askarrella kortit tai niiden edes laittaa omat nimet niihin. Oli ihan tylsä kortti teiltä postilaatikossa.
Mietin että mitä hittoa, voiko tuollaisestakin keksiä sanomista. Olin väsynyt, joten vastasin kiukkuisena että minä olen ollut niin poikki koko syksyn eikä joulu juuri kiinnosta niin olisit iloinen että sait edes kortin. Niin hän sitten veti herneen nenään tuosta. En oikein ymmärrä, että miksi? Eikö hän olisi voinut kuunnella että ai, veljen vaimo on ollut väsynyt ja kysyä että miksi ja että voiko auttaa? Miksi hän suuttui?
En ymmärrä ihmisiä. Koko ikäni on tuntunut siltä että muut saavat sanoa vaikka mitä, jos minä sanon niin se on katastrofi ja siltoja palaa.
Kommentit (41)
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
[/quote]
Niin olisin minäkin. Onneksi en itse tunne ollenkaan noin tökeröitä ihmisiä, että sanoisivat päin näköä että joulukortti jonka lähetin oli ihan tylsä!
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
[/quote]
Tässäpä hienoa kehitystä. Enne piti kiltisti hymyillä- ja siitä kun lähdetään muuttamaan asioita niin se kehittyneempi versio on sitten haistattelu...? Se että hillitsee tunteensa vaatii jotakin. se että haistattelee, ei vaadi mitään.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
[/quote]
Tässäpä hienoa kehitystä. Enne piti kiltisti hymyillä- ja siitä kun lähdetään muuttamaan asioita niin se kehittyneempi versio on sitten haistattelu...? Se että hillitsee tunteensa vaatii jotakin. se että haistattelee, ei vaadi mitään.
[/quote]
Tämä on joku ihmeellinen suomalainen ihanne tämä hillitseminen. Valitettavan usein se johtaa siihen, että ei oikeasti sanota edes hillitysti että minusta nyt oli kyllä loukkaavasti sanottu, vaan niellään vaan kaikki paha mieli ja kerätään kaunaa sisälle kaikista tölväisyistä joita saa. Hiljaa kuin uhrilammas. Sitten jossain välissä mitta täyttyy ja koko ihmissuhde ehkä laitetaan poikki, vaikka asiat olisi voineet olla täysin selvitettävissä kun olisi sanonut suoraan kun joku asia ärsyttää ja loukkaa, niin että toisella olisi mahdollisuus korjata käytöstään.
Ainoa toimiva kommunikaation muoto ei myöskään ole se hillitty. Asuin itse nuorempana Espanjassa muutaman vuoden, ja minusta oli ihanan vapauttavaa että siellä sai ihan kunnolla, äänekkäästi ja ilmeikkäästi, ilmaista jos suututtaa tai vituttaa, kirotakin, eikä sitä kukaan ottanut niin vakavasati että olisi ajatellut että voi kauheaa. Vastapuoli totesi vaan, että sillä on nyt tuollainen mieliala, eikä se mitenkään ystävyyttä tai yhteistyötä vaarantanut. Suomessa ahdistaa, kun täytyisi aina olla niin helvetin hillitty ja korrekti ja sukkasillaan hiipiä ettei kukaan vaan loukkaannu.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
[/quote]
Ehkä ajattelin noin, en enää muista. Olen niitä ihmisiä, jotka todella välittävät mitä muut tuntevat mutta jolla on myös huonoja hetkiä ja päiviä, joita ei sitten koskaan saa anteeksi. Mutta vannon, etten koskaan ole sanonut toiselle päin naamaa että "tekisit tuon paremmin" tai kertoisin että onpas teillä tänään silmäpussit polvissa, herranjestas sentään! Esimerkkini ovat surkeita, tiedän! Tämäkin alotus tuli mieleen eilisen tapahtumista, mutta niitä en halua avata joten etsin esimerkin kauempaa.
Mutta tilanne meni suurin piirtein niin, että minulle annettiin kriitiikkiä. Sanoin että ok, voitko tarkentaa? Tarkennettiin ihan juurta jaksaen, ja kyllä siitä paha mieli tuli vaikka osittain ymmärränkin että miksi. Sanoin että olen pahoillani, mutta että en ole ajatellut niin enkä näin ja että en ole tarkoittanut sitä enkä tätä. Tässä vaiheessa kritiikkiä antanut henkilö alkaa hermostua ja ymmärrän että hän haluaa tulla ymmärretyksi. Niin minäkin haluan. Pyydän, että voisimme jutella asiasta toisena hetkenä. Että saisin miettiä tapahtunutta, koska en osannut nähdä sitä hänen kannaltaan. Kriitikko suuttui. Minä väsähdin täysin (olen kipeänä) ja pyysin, että voisin mennä takaisin lepäämään, puhuimme siis puhelimessa.
Sain luurin korvaani ja perään haukkumaviestin. NYT minullakin on paha mieli. Enkä taaskaan ymmärrä, että mitä hittoa nyt tein väärin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä, että jos joku vittuilee sulle, niin silloin on velvollisuus vittuilla takaisin kahta kauheammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 13:17"]
En ole aina tullut toimeen ihmisten kanssa, ja osasyy siihen varmaan on, etten aina ymmärrä miksi joku toinen saa sanoa jotain, mutta minä en saa siihen vastata mitään? Esimerkiksi ihan typerä keskustelu viime vuodelta, kun miehen sisko ja esikoisemme kummi kommentoi huvittuneena, että olisit nyt antanut lasten askarrella kortit tai niiden edes laittaa omat nimet niihin. Oli ihan tylsä kortti teiltä postilaatikossa.
Mietin että mitä hittoa, voiko tuollaisestakin keksiä sanomista. Olin väsynyt, joten vastasin kiukkuisena että minä olen ollut niin poikki koko syksyn eikä joulu juuri kiinnosta niin olisit iloinen että sait edes kortin. Niin hän sitten veti herneen nenään tuosta. En oikein ymmärrä, että miksi? Eikö hän olisi voinut kuunnella että ai, veljen vaimo on ollut väsynyt ja kysyä että miksi ja että voiko auttaa? Miksi hän suuttui?
En ymmärrä ihmisiä. Koko ikäni on tuntunut siltä että muut saavat sanoa vaikka mitä, jos minä sanon niin se on katastrofi ja siltoja palaa.
[/quote]
Sama ongelma. Olen henkilönä erittäin tarkkaa siitä että ajatuksenjuoksuni on mahdollisimman selkeä, että seuraan todisteita ja järkeä, ja että kyseenalaistan kaiken. Tästä seuraa että kyseenalaistan myös kaikki sosiaaliset normit ymmärtääkseni josko ne kestävät kriittisen tarkastelun. Monet kirjoittamattomista sosiaalisista säänöistä eivät kuitenkaan kriittistä tarkastelua kestä. Useimmat ihmiset tästä huolimatta jatkavat niiden seuraamista kun taas minä hylkään ne heti. En halua seurata sääntöjä joille ei ole järjellisiä perusteita. Tästä tietenkin seuraa että sukset menevät usein ihmisten kanssa ristiin.
Esimerkiksi jos puhutaan asiakysymyksistä ja siitä miten prosesseja ja käytäntöjä pitäisi hoitaa ei siinä ole mitenkään kyse henkilökohtaisuuksista. Silloin puhutaan asioista ja sen myötä myös sanon suoraan mitä niistä tykkään. Ja tietenkin aina löytyy ihmisiä jotka loukkaanutvat koska heillä on tunneside joihinkin ajatuksiin, ennen kaikkea heidän omiin ajatuksiin. Tätä en käsitä laisinkaan! Puhutaan vain asioista!! Miksi muut loukkaantuvat jos esim. kritisoin heidän ajatuksiaan? Kyse ei ole hyökkäyksestä henkilöä kohtaan. Ei voi käsittää ihmismielen merkillisyyttä.
Ap, kohtalo toveri täällä. Aina sama juttu, jos sanon jotain se on tyhmää eikä niin voi sanoa tjsp, mutta jos joku toinen sanoo siten onkin äärettömän kekseliäästi sanottu.
Lopetin paskan kuuntelun. Ennemmin yksin kuin huonossa seurassa. Sama koskee totuuksien laukomista, en koskaan arvostele kenenkään ulkonäköä, vaatteita yms, mutta jos joku yrittää väittää että musta on valkoinen, siihen kyllä sanon totuuden. Silti nämä suunsoittajat loukkaantuvat ja jatkavat länkytystään. Nykyään tosin keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:25"]
Aika ystävällinenhän sinä vielä olit. Minä olisin varmaan sanonut ko. eukolle, että haistapa ämmä pitkä vittu.
[/quote]
Niin olisin minäkin. Onneksi en itse tunne ollenkaan noin tökeröitä ihmisiä, että sanoisivat päin näköä että joulukortti jonka lähetin oli ihan tylsä!
[/quote]
Onneksi minä en tunne ollenkaan niin tökeröitä ihmisiä, että sanoisivat päin näköä, että haistapa ämmä pitkä vittu. Ehkä meillä päin kasvatetaan ihmisistä fiksumpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla monella tämä hyökkäys on paras puolustus -automaatti koko ajan tärpäkästi toiminnassa. Syyllistää ei saa vähääkään mistään, varsinkaan jos on aihetta. Asioita ei osata ollenkaan käsitellä muuta kuin niin, että yritetään manipuloida vastapuoli uskomaan, että hän on vähintään sataprosenttisesti itse syyllinen konfliktiin ja pahaan mieleen. Onkohan muissa maissa niin paljon juuri tämäntyyppistä asennoitumista vai kestetäänkö mennä vähän itseenkin?
Hienoa naiset:
Vaihtoehto a) niele tunteesi ja ole kiltti, perinteinen nainen josta ei oo vaivaa kellekkään
Vaihtoehto b) sanoa sille saatanan ämmälle että haistakoon vitun koska meikä on vitun paljon parempi eikä tunteita nieleskele ja vittu oikeassa saatanan vittu.
Ja siinähän ne...? Vaihtoehdot? Ei oo ihme että masennus on kansantauti. Eikä sekään että Suomi valuu kaikilla mahdollisilla mittareilla takaisin keskiaikaan.
Ap! Ei ole tarkoitus vittuilla. Mutta hyvin äärimmäisen pikaisen analyysini perusteella vaikutat sellaiselta ihmiseltä, joka on jatkuvasti ylikuormittunut ja alisuoriutuu monesti. Koetatko tehdä liikaa asioita, vaikka ne menisikin vähän sinne päin, ja kuvittelet olevasi tehokas. Tai luulet että sinun on pakko ja pitää revetä kaikkialle?
Jos on lähellekään näin, kannattaisiko ottaa sellainen asenne, että jos ei voi tehdä jotain asiaa kunnolla, niin ei edes tee sitä. Silloin ei tule noita hirvittäviä ja maailmaa kaatavia virheitä, joista kamalasti kärsineet ihmiset pääsisivät vittuilemaan, kuten se postikortti.
Jos ei sydämestä asti motivoi joku juttu, älä tee sitä.
Tervetuloa kerhoon ap! Juuri eilen sain paskaa niskaan kun sanoin suoraan takaisin nk ystävälle joka saa kiukutella, loukata ja maailma pyörii hänen ympärillään. Nyt olen huono ihminen. Ja paskat! Ei enää 30+ tarvi elämässään roikottaa tuommoisia tyyppejä joista tulee huono mieli. Harmi vaan kuin tämä ihminen nyt hankaloittaa muiden ystävien yhteydenpitoa. Nämä muut ystävät yhtä kypsiä mutta eivät uskalla sanoa.