Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten irti katkeruudesta? :'-(

Vierailija
10.12.2014 |

Olen keski-ikäinen sinkku, yksineläjä. Parisuhteeni ovat loppuneet yleensä siihen, että mies jätti. En ole isommin silti haikaillut heidän peräänsä, koska olen itsekin tajunnut heidät vääriksi minulle. Mutta kun sitä oikeaa, siis luonteelleni sopivaa/täydentävää ei vaan ole löytynyt.  En ole ihan Maija Meikäläinen, mutta en mikään friikkikään. Olen fiksu, hoikka, sievä ja hauskakin. Miksei kukaan halua minusta elämänsä sulostuttajaa??

Huomaan olevani kateellinen ja katkera parisuhteellisille. Erityisesti niille, jotka ovat jo nuorena löytäneet parinsa ja eläneet pitkän yhteisen elämän, jakavat yhteiset muistot. Joiden liitto on hitsautunut "itsestäänselväksi". Mutta myös -ja ehkä erityisesti- koen epäoikeudenmukaiseksi (?), että moni on löytänyt uuden ja kestävän rakkauden jopa itseaiheutetun eron jälkeen.  Minä se vaan istun illat yksin kotona ja ihmettelen, miksi näin pitää olla.  

Olen ajatellut muuttaa korpeen erakoksi, ettei tarvitse katsella, kun parit kulkevat kaupungilla käsi kädessaä, ja jopa suutelevat (!).

-.-  Anteeksi.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän, että tunnet kateutta ja haikeutta kun näet muiden onnea, mutta muista, että se ei ole sinulta pois. Negatiivisyys synnyttää negatiivisyyttä, joka sitten helposti antaa pohjavärin koko olemuksellesi ja luonteellesi.

Sanot, että et ole löytänyt luonteellesi sopivaa kumppania ja että suhteet ovat kariutuneet miehen lähtöön? Millaiseksi kuvailisit luonnettasi, mitä miehet ovat sanoneet eron syyksi? Oletko tyytyväinen itseesi?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla