Onko täällä kroonisesta kivusta kärsiviä? Miten

Huonosti. Kipua kestänyt kaikenkaikkiaan (samasta vammasta) melkein 4 vuotta. Särkylääkkeistä ei apua, tällä hetkellä kipukynnystä nostattava lääkitys. Tulevaisuudesta ei tietoa, perheelle hankalinta seurata vierestä miten voimaton ja alakuloinen olen. Silti jaksan uskoa että parempia päiviä on tulossa, en vaantiedä milloin.

Jaa'a, mulla vanha, kauan poissa ollut vaiva, nostaa taas päätään ja kauhulla odotan tulevaisuutta. Kyseessä synnynnäinen juttu, joka nyt vanhemmiten alkanut enenevässä määrin oireilemaan, eikä kipulääkkeet aina auta. Huonoina päivinä jaksaminen on kortilla, hyvinä kivun voi unohtaa vaikka se onkin koko ajan läsnä. Yritän tehdä juttuja, joista nautin ja jotka myös auttavat kipuun (=liikunta). Yritän myös puhua jostain muusta kuin kivuista, silloin niitä ei ikään kuin ole. En ymmärrä ihmisiä, jotka jättävät elämänsä elämättä kipujen vuoksi, joten kai mun kivut ei sitten kovin kovia olekaan vaika välillä itkettääkin.

Mulla ei mikään pahinta laatua tapaus,mutta olen vasta parikymppinen ja mulla on ollut jo yli 5vuotta kondromalasia polvissa eli sattuu polviin ja kiristää istuessa,juosta en voi,pyöräillä en voi.....arjessa huomaa mutta kaikkeen tottuu ja oppii uusia toiminta tapoja ja kipuunkin tottuu,ainakin tähän. Silloin kun harmittaa ja itkettää ei Se ole Se kivun määrä vaan ne rajoitukset tietyissä asioissa:)

Kannattaa käydä kipulääkärillä pyytämässä sellaiset lääkkeet että jaksaa elää.