Miksi niin moni tuntemani uskovainen on niin rahanhimoinen?
Joskus tuntuu että joillain ihmisillä usko omasta erityisyydestään (minä rukoilen, minä olen Jumalan kanssa yhteydessä henk koht) saa heidät kokemaan oikeutusta omaisuuksiin, koska rukoilevat ja ovat erityisiä ja hyviä.
Kommentit (64)
Meidänkin helluntaiseurakunnan pastori saa palkkaa noin 1000 euro kuukaudessa. Kuitenkin hän tekee työtä sydämmellään ja on aina tavoitettavissa. Kun itselläni oli vaikea tilanne, sain aina rukousapua.
Ehkä jossain Amerikoissa, jossa kaikki pitää olla niin suurta - tai Etelä-Pohjanmaalla, missä kaiken pitää olla komeaa. Muualla ovat uskovat keskimääräistä köyhempää porukkaa. Kai nyt meilläkin vuokra-asunto saa olla, vai pitäisikö mennä kuusen alle asumaan?
Vaatteista: joskus tuntuu, että aina uskovia arvostellaan - jos on hyvännäköiset vaatteet, niin kritisoidaan, jos on ankeat vaatteet, niin uskovat on niin mauttomia tai harmaita.
Tästä voi olla eri mielipiteitä mutta nähdäkseni uskovainenkin voi käyttää kauniita vaatteita siinä missä muutkin. Jumala on luonut kauneuden ja kyllä siitä saa iloita - ja laadukkaat vaatteet kestävät pitkään sekä säästävät luontoa paremmin kuin heikkolaatuiset. Tosin ei laatuun ole meillä kaikilla uskiksilla tai muillakaan varaa.
Myös jotkut uskovat ovat vahvan esteettisiä ja osaavat pukeutua tyylikkäästi, olipa vaatteet laatutuotteita tai kirppareilta tai sekä että.
Vaikka voi se pinnallisuus iskeä uskovaankin, mutta siitä voi tehdä parannusta. Mutta lähtökohtaisesti uskovan ihmisen elämänarvot ovat keskimäärin muutakin kuin pinnallisuutta ja ns. vaatteilla koreilua. Olemme täällä rakastamassa ja palvelemassa Jumalaa ja ihmisiä, kukin tavallamme.
Kerran nuorena köyhänä helluntalaisnuorena satuin samaan autoon keski-ikäisen kirkkoherran kanssa, joka rupesi väittämään, että "teitä helluntailaisia ei kiinnosta muu, kun raha ja Mersut, mutta elämä on yhtä korpivaellusta" Olin aivan ihmeessäni, koska tällä miehellä oli selvästi omaisuutta. Myöhemmin olen ihmetellyt, mistä ne jutut raha-ahneudesta oikein tulee.
Jokaisen elämässä pitää olla edes yksi tärkeä ja tavoittelemisen arvoinen asia.
Heillä se on raha. :D
Aivan sama havainto ja nämä eivät todellakaan anna omistaan köyhimmille kuten Raamattu opettaa!
Uskonto on pelkkä suojaverho...ihonalainen ihminen se puskee sieltäkin esiin.
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama havainto ja nämä eivät todellakaan anna omistaan köyhimmille kuten Raamattu opettaa!
Äiti auttoi aina vähävaraisia.
Uskovaisilla on pienet piirit ja jokaisen suhde rahaan ja mammonaan on henkilökohtainen, mutta ei voi kieltää etteikö ympäristö vaikuttaisi.
Joissakin piireissä hyvinvointi, menestys ja materia ovat merkki Jumalan suosiosta, jolloin menestystä tavoitellaan. Joissakin piireissä se auttaa erottumaan muuten tasapäisestä joukosta tai antaa mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen, jolla taas erotutaan muista.
Ihmisiä ne uskovaisetkin ovat ja rahan ja materian tavoittelun motiivit ovat yksilöllisiä.
Onko pyhällä Pietarilla suuri, valkea valtaistuin?
Vierailija kirjoitti:
Aivan sama havainto ja nämä eivät todellakaan anna omistaan köyhimmille kuten Raamattu opettaa!
Minulla on kaksi uskovaista kaveria. Toinen jakaa työnsä puolesta vähävaraisille, mutta ei omastaan. Toinen jakaa omastaan. En pysty tällä otannalla yleistämään.
Uskovaiset ovat useimmiten empatiakyvyttömiä narsisteja..jopa psykopaatteja. Kyky asettua toisen asemaan on olematon.
Täällä on käyty keskustelua köyhille jakamisesta, mutta mistä sitä tietää, paljonko kukin omasta antaa. Jos annan pienestä palkasta jollekin, en menee sitä enää muille kertomaan. Nuorempana ja tyhmänä kerroin ehkä joillekin, mutta aina sain kritiikkia - miten sä nyt Afrikkan lapsille annoit, kotimaassakin on köyhiä. Tai päinvastoin - ei Suomessa kuka nälkään jää, jaa mielummin muualle. Koko maailman köyhyyttä en pysty parin tonnin palkallani poistamaan - siitäkö kuva, että olen ahne uskovainen?
Ilmeisesti markkinoille on viimeinkin tullut taskullisia käärinliinoja.
Entä se Hurstin järjestö ja Manna-Apu esimerkiksi, missä sadat kristityt tekee vapaaehtoistyötä, että köyhät saisi ruokaa pöytään?
Uskovainen ei halua olla laiskana ja muiden taakkana vaan elättää itsensä. Sosialisti on aina käsi muiden taskuissa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeat uskovaiset eivät ole rahan perässä juoksijoita eikä raha ole heille tärkeintä elämässä. Nämä raha-ahneet ”uskikset” ovat feikkiuskovaisia, jotka yrittävät luoda hyödyllisiä verkostoja.
Toisten on tehtävä töitä työnvieroksujienkin elättämiseksi. Uskovaisissa on valitettavasti näitä työnvieroksujia jotka ovat mestareita lokkeilemaan.
Rohkaisuksi uskoville: Näitä ketjuja tulee tulemaan pian lisää, sillä kun Herran Henki on alkanut liikkua, nousee vastustus. Yksi keino vastustaa on moittia.
Kuitenkin jokainen, niin uskova, kuin he, joilla ei uskon varmuutta ole, ovat vastuussa vain itsestään. Sitten kerran, kun seisomme sen suuren valkean valtaistuimen edessä, emme voi vedota siihen mitä muut tekivät tai tekemättä jättivät. Se on hyvin henkilökohtainen hetki, jossa punnitaan vain jokaisen omat teot.