Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vaikka rakastit, miksi jätit?

Vierailija
09.12.2014 |

Minä siksi, etten voi luottaa. Pelkään. En varmaan luota ikinä yhteenkään mieheen, kun yks sen luottamuksen petti. Ja vielä monta kertaa.

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
15.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomasin, että hänellä on edelleen haku päällä.

Vierailija
22/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

NIIN MIKSI EROSITTE? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholin, huumeiden & lääkkeiden käytön ja kaiken niistä johtuvan paskan takia.

Vierailija
24/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies ei antanut minulle omaa aikaa yhtään, ei luottanut, syyllisti kaikesta eikä nähnyt omia virheitään.

Vierailija
25/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:49"]

mies ei antanut minulle omaa aikaa yhtään, ei luottanut, syyllisti kaikesta eikä nähnyt omia virheitään.

[/quote]

 

Ai mies ei ollut sun kanssa vaiko että sä et saanu lähtee viettään omaa vapaa-aikaasi kuten olisit halunnut? 

Vierailija
26/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies oli naimisissa klassisesti lastensa vuoksi. En enää pystynyt epäavoimeen suhteeseen. Olet yrittänyt unohtaa miehen, olen toisen kanssa joka haluaa naimisiin ja romanssistani edellisen kanssa jo 3 vuotta. Ehkä se siksi kaihertaa, että jäi niin jumalattoman kesken. Se "mitä jos". 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska hän ei rakastanut minua ja kohteli huonosti.

Yhden meinasin jättää, mutta rakkaus loppui sitä ennen. Olemme silti vielä hyvissä väleissä ja läheisiä. Syynä viina. Pidin miestä älykkäänä, mutta juopotellessan paljasti itsestään uusia puolia.

Vierailija
28/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 01:16"][quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:49"]

mies ei antanut minulle omaa aikaa yhtään, ei luottanut, syyllisti kaikesta eikä nähnyt omia virheitään.

[/quote]

 

Ai mies ei ollut sun kanssa vaiko että sä et saanu lähtee viettään omaa vapaa-aikaasi kuten olisit halunnut? 
[/quote]
kyllä mies oli mun kanssa, en saanu viettää vapaa-aikaani miten halusin. Esim tyttöjen illat ei onnistunu ikinä jne.. Ja koskaan en oo miehen luottamusta pettäny tai antanu syytä epäillä edes.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä kysymys. Itse en ole koskaan jättänyt jos olen rakastanut. 

Vierailija
30/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseasiassa en tiedä varsinaista syytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luottamuspula. Mies ei pitänyt mitään lupauksiaan tai sovittuja asioita, oli tosi raskasta arkea. Yhteisen ajan puute. Mies oli sitä mieltä, että voi keskittyä töihin ja kavereihin, kun kerran pappikin on sanonut aamen.

Vierailija
32/34 |
15.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 01:33"]

Mies oli naimisissa klassisesti lastensa vuoksi. En enää pystynyt epäavoimeen suhteeseen. Olet yrittänyt unohtaa miehen, olen toisen kanssa joka haluaa naimisiin ja romanssistani edellisen kanssa jo 3 vuotta. Ehkä se siksi kaihertaa, että jäi niin jumalattoman kesken. Se "mitä jos". 

[/quote]

Et pystynyt epäavoimeen suhteeseen eli siihen, että molemmat eivät olisi saaneet tehdä syrjähyppyjä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
15.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies sairastui psyykkisesti (vakavasti), eikä hoitanut sairauttaan.

Vierailija
34/34 |
10.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokemuksia kuulisin minäkin... Meillä sellanen tilanne, ett rakastan miestäni, mutta tuntuu että meillä ongelmaksi nousee yhteisen ajan puute. Luottamus pelaa ym. "hyvät asiat" mutta välillä tuntuu vain että olisin paljon onnellisempi yksin kuin siinä toivossa koko ajan et saisin enemmän huomiota ja aikaa, aikaa, aikaa. Jonkunverran sitä tulee ja aluksi paljonkin mutta nyt vie liikaa aikaa töihin liittyvät velvollisuudet ja muuta vapaa-aikaan liittyvää mutta ns pakollista. Mitä ihmettä sitä tekis tämän asian kanssa. Lukenu väsymykseen asti netistä toisten tarinoita. Ihanaa on kuitenkin se, että mun lapset ja kumppanin lapsi on sulautuneet sisaruksiksi ja sillä puolella menee erittäin hyvin