Kirjataan lapsettoman elämän hyviä puolia

Osalleni tulleet geenit ovat vuosituhansien aikana siirtyneet ihmiseltä toiselle lasten hankinnan myötä. Ilolla vien nämä geenit mukanani hautaan.

Yhteiskuntaideaalinani on n. kolmen miljoonan asukkaan Suomi joka elää erikoistuneesta maataloudesta ja pienyrittäjyydestä vielä tämän vuosisadan loppupuoliskolla eli nykypäivän lasten eläkepäivinä. Olkoon lapsettomuuteni yksi askel tähän suuntaan.

Hiljaisuus, ah, hiljaisuus. Koko ajan ei tarvitse olla käytettävissä lapsen tarpeisiin. Voi olla rauhassa, paras asia.

Voi matkustella minne vaan ja koska vaan, matkat on oikeasti lomaa

Saa nukkua yöt rauhassa ja aamulla pitkään

Saa syödä rauhassa ja mitä vaan

Kotona vallitsee ihana rauha

Ei tule töistä turhia poissaoloja lapsen takia

Saa käyttää aivan kaikki rahat itseensä

Voi lähteä hetken mielijohteesta minne vaan, kuten ravintolaan ja leffaan

Voi harrastaa koska tahansa

Ei tarvitse huolehtia ja murehtia muuta kun omaa (ja puolison) elämää

Kroppa pysyy paremmassa kunnossa

Koti pysyy siistimpänä

Ei tarvitse kuunnella kenenkään vittuilua ja arvostelua mitä tekee väärin äitinä

Elämä on stressittömämpää..työpäivän jälkeen saa oikeasti levätä ja tehdä mieleisiään asioita

Ei tarvitse hoitaa alati sairastavia lapsia

jne.

1. Olen onnellisempi.

2. Säilytän itsenäisyyteni, omaehtoisuuteni ja vapauteni tehdä minulle tärkeitä ja mieluisia asioita.

3. Kenenkään ei tarvitse kilpailla rakkaudestani tai läheisyydestäni lapsen kanssa.

4. Minulla on käytettävissäni enemmän rahaa itseeni ja läheisiini. Nautin paremmasta elintasosta.

5. Minulle jää töidenkin lisäksi riittävästi aikaa harrastaa, täydentää koulutustani, seurata ajankohtaisia asioita, oppia uusia taitoja, toteuttaa intohimojani ja pitää huolta kunnostani.

6. Minun ei tarvitse kantaa suunnatonta elinikäistä huolta kenenkään muun hyvinvoinnista.

7. Minun ei tarvitse tehdä kipeitä kompromisseja omien tarpeideni ja muiden tarpeiden välillä eikä tuntea riittämättömyyttä ja huonoa omatuntoa työn ja perheen ristipaineessa.

8. Pystyn etenemään urallani polkua, joka olisi vanhemmalle hyvin vaikea.

9. Pystyn helposti säätelemään kokemani stressin määrää ja elämään omaan tahtiini.

10. Ehdin tavata ystäviäni monta kertaa viikossa ja pystyn antamaan heille täyden huomioni ja olemaan kiinnostavaa seuraa.

11. Voin pitää yllä pitkäaikaista harrastustani, joka vaatii säännöllisesti lähes 20 tuntia viikossa.

12. Minun ei tarvitse olla moraalisena esimerkkinä kenellekään.

13. Päätän itse omista aikatauluistani. Pystyn tekemään asioita hetken mielijohteesta ja tarttumaan yllättäviin tilaisuuksiin.

14. Saan nukkua joka yö kahdeksan tuntia ja viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan.

15. Saan nauttia varmasti riittävästä omasta ajasta, yksityisyydestä ja hiljaisuudesta.

16. Voin syödä ja juoda mitä haluan, milloin haluan. Kukaan ei riko ruokarauhaani.

17. Voin matkailla usein ja sellaisilla tavoilla, jotka eivät ole lapsiperheelle mahdollisia.

18. Voin mennä töiden jälkeen vaeltelemaan kaupungille koko illaksi ja poiketa vaikka elokuviin tai viinilasilliselle.

19. Saan sisustaa kotini kauniilla esineillä ilman huolta siitä, että lapset turmelevat niitä. Kotini myös pysyy helposti siistinä ja puhtaana.

20. Vältyn raskauden, synnyttämisen ja imettämisen aiheuttamilta terveysriskeiltä, epämukavuudelta ja kehon muutoksilta.

21. Voin lukea sängyssä tai kylvyssä hyvää kirjaa kenenkään häiritsemättä.

22. Voin vaihtaa työpaikkaa helpommin ja jättäytyä vaikka työttömäksi vähäksi aikaa, jos riski tuntuu sen arvoiselta.

23. Voin omistaa kaksipaikkaisen auton, jolla ei tarvitse kuskata ketään harrastuksiin.

24. Minun ei tarvitse sietää kodissani koliikkivauvan yöheräilyjä, uhmaikäisen kiukuttelua, sisarusten riitelyä tai teini-ikäisen haistatteluja.

26. Koen vähemmän kielteisiä tunteita enkä ole niin altis masennukselle.

27. Voin valita aisuinpaikkani vapaammin ja asua lähempänä keskustaa ja kivammassa asunnossa kuin mihin minulla olisi perheellisenä varaa.

28. Elämäni on joustavaa, rauhallista, mielenkiintoista, tasapainoista, rikasta ja itseni näköistä jo nyt eikä vasta parinkymmenen vuoden kuluttua tai "kun lapset ovat isompia".

29. En menetä itseäni tai minuuttani tai joudu elämään kenenkään toisen kautta.

30. Ruuhkavuosien sijaan elän itseni toteuttamisen ja koko ajan kasvavan tyytyväisyyden ja mielenrauhan vuosia.

http://www.vauva.fi/keskustelu/3840123/ketju/lapsettomuuden_ilonaiheita_top_30

Ed jatkaa:

Parisuhde pysyy parempana lapsettomana

Ei tarvitse palvella jatkuvasti jotain, kuunnella kiukuttelua ja uhmaa

Saa sisustaa kodin mieleisekseen

Ei välttämättä tarvitse kovin isoa asuntoa eikä autoa,, jos ei halua

Uranluonti helpompaa

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 10:32"]

On tosi kiva tavata muiden ihmisten lapsia, jaksaa leikkiä niiden kanssa ja olla kiinnostunut. Just eilen kävin kaverin luona, jolla 1- ja 3-vuotiaat. Oli oikein hauskaa, mutta kyllä oli kiva lähteä kotiin omaan rauhaan! 

[/quote]

Miten 1- ja 3-vuotiaiden kanssa edes leikitään? Itse en osaa olla ollenkaan luontevasti noin pienten lasten kanssa. Ehkä joku saa noista pikkulapsisuhteista jotakin irti, mutta minua lepertely vain vaivaannuttaa. Tämä on kyllä sellainen taito, jonka osaamattomuus ei harmita minua ollenkaan.

nukkuminen

Av-mammojen kateellisuus ja siitä johtuva avautuminen palstalla.

Ei ole lapsia, sehän siinä on parasta :D.

Täällä onkin aika kattavasti tullut kaikki oleellinen. Lisäisin vielä hyvän omantunnon siitä, etten tuo maailmaan toista (toisia) luonnonvaroja ja verorahoja kuluttavia olentoja kilpailemaan tulevaisuudessa elintilasta ja työpaikoista.

- ei tarvitse jäädä hoitamaan sairaita lapsia kotiin

- ei tarvitse lähteä lomalle koulujen jne lomien aikaan

- ei tarvitse hakea lapsia hoidosta

- saan lomat halvemmalla kun en mene sesonkiaikaan ja vain kahden lomat

- ei tarvitse isoa autoa

- rahaa säästyy ja voin käyttää kaikki itseeni

- saan olla jokainen ilta rauhassa töiden jälkeen, ei tarvitse kuskata ketään harrastuksiin jne jne jne

Tieto siitä, etten tule koskaan tekemään kenellekään julminta kuviteltavissa olevaa asiaa eli elämään pakottamista.

Ei tarvitse altistua pienen lapsen tarpeelle ottaa jatkuvasti kontaktia ja vaatia huomiota ja huolenpitoa.

Minulta ei jää tänne jälkeläisiä,jotka joutuvat katsomaan ihmiskunnan ja elinympäristön tuhoutumista.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 11:35"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 10:32"]

On tosi kiva tavata muiden ihmisten lapsia, jaksaa leikkiä niiden kanssa ja olla kiinnostunut. Just eilen kävin kaverin luona, jolla 1- ja 3-vuotiaat. Oli oikein hauskaa, mutta kyllä oli kiva lähteä kotiin omaan rauhaan! 

[/quote]

Miten 1- ja 3-vuotiaiden kanssa edes leikitään? Itse en osaa olla ollenkaan luontevasti noin pienten lasten kanssa. Ehkä joku saa noista pikkulapsisuhteista jotakin irti, mutta minua lepertely vain vaivaannuttaa. Tämä on kyllä sellainen taito, jonka osaamattomuus ei harmita minua ollenkaan.

[/quote]

Mä sain 9-vuotiaana pikkusiskon, joten leikkiminen ja jopa lapsen hoitaminen on hyvin hyppysissä. :) Silti muistan jo 14-vuotiaana päättäneeni/tienneeni, etten halua omia lapsia. Nyt 40v onnellinen lapseton. Järjetön "äitimäinen" huoli on silti aina ollut pikkusiskosta, joka on siis nyt jo yli 30v.

T.7

Ei ole pakko olla tekemisissä lapsen kaverien, kaverien vanhempien, hoitohenkilökunnan ja opettajien jne kanssa. Suurin osa ihmisistä kun on todella ärsyttäviä, ja lapset typeriä, niin voi täysin rajata nämä ihmiset elämästään pois. Ei tartte sietää itse valitsemansa lähipiirin lisäksi kuin työkavereita, ja siitäkin populaatiosta on jo aika hyvin filtteröity tyhmimmät yksilöt pois.

Minulla on lapsi ja olen huomannut kaksi seikkaa, jotka ovat muuttuneet elämässäni huonompaan suuntaan entisestä:

- Jos päätän lähteä asioille, en voi vain lähteä ovesta ulos ja hypätä autoon ja karauttaa menemään, vaan ensin pitää ajatella, milloin lapsella on päikkäriaika, pakata vaippoja kassiin, syöttää lapsi ja ottaa vielä omppua välipalaksi lapselle sinne vaippojen sekaan. Siihen kaikkeen menee noin tunti, ennen kuin oikeasti pääsen lähtemään.

- Seksiä ei voi harrastaa juuri silloin kun tekee mieli, vaan pitää odottaa, että lapsi nukkuu, ja sitten hipihiljaa ruveta hommailemaan. Se vie puolet himosta ja tyydytyksestä. Joskus käy niin, että kun on saanut lapselle syötettyä iltapalan, vaihdettua yövaipan, rasvattua jalat, pestyä hampaat, laulettua unilaulun ja odotettua sen puoli tuntia (- 2 tuntia) lapsen nukahtamista, on halu jo niin kadonnut, ettei enää edes huvita ruveta paneskelemaan.

Tämä aamu on ollut lapsettomuuden ylistystä. Olemme kumpikin miehen kanssa lomalla vuoden alkuun asti, joten heräsimme vasta kymmenen aikaan. Rakastelimme. Laitoimme aamiaista yhdessä, selailimme hesaria ja söimme hissukseen. Kohta aiomme katsoa elokuvan ja sen jälkeen käydä lenkillä ja mennä saunaan. Sen jälkeen ei ole mitään suunnitelmia, ehkä menemme ulos syömään, ehkä alamme pakkailemaan loppuvuoden kestävää Italianmatkaa varten. Lähtö on ylihuomenna. 

Tällainen on lapsettoman elämän paras puoli, ei kiirettä, ei hössötystä, ei pakollisia aikatauluja. Ihanaa.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 12:25"]

Tämä aamu on ollut lapsettomuuden ylistystä. Olemme kumpikin miehen kanssa lomalla vuoden alkuun asti, joten heräsimme vasta kymmenen aikaan. Rakastelimme. Laitoimme aamiaista yhdessä, selailimme hesaria ja söimme hissukseen. Kohta aiomme katsoa elokuvan ja sen jälkeen käydä lenkillä ja mennä saunaan. Sen jälkeen ei ole mitään suunnitelmia, ehkä menemme ulos syömään, ehkä alamme pakkailemaan loppuvuoden kestävää Italianmatkaa varten. Lähtö on ylihuomenna. 

Tällainen on lapsettoman elämän paras puoli, ei kiirettä, ei hössötystä, ei pakollisia aikatauluja. Ihanaa.

[/quote]

Tämä on ihan parasta. Luulisi, että tällaiseen kyllästyisi, mutta niin ei ole kyllä käynyt. Ihan yhtä paljon arvostaa rauhallisia päiviä kuin ennenkin.

Saa mennä ja tulla miten haluaa.
Kroppa ei mene pilalle.
Saa nukkua yöunet aina rauhassa.