29-vuotias ilman ammattia & koulutusta
Mitä ajattelette 29-vuotiaasta naisesta, jolla ei ole loppuunsuoritettua koulutusta (yo-tutkinnon lisäksi) eikä vakituista ammattia? Älyä kyllä löytyy, mutta omaa alaa ei vaan pysty päättämään.
Kommentit (32)
Mulla sama! Tämä on todella hyvä keskustelunaihe. Pitäis olla tukiryhmä meille!!! Älyä on ja lahjoja, mut jotain puuttuu.
Kun minä olin 29-v, minulla oli jo yksi ammatti, olin ollut alan töissä muutaman vuoden ja lopettelin toisen ammatin opintojan yliopistossai. Sanoisin että ap on yksinkertaisesti luuseri.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 20:55"]
Kun minä olin 29-v, minulla oli jo yksi ammatti, olin ollut alan töissä muutaman vuoden ja lopettelin toisen ammatin opintojan yliopistossai. Sanoisin että ap on yksinkertaisesti luuseri.
[/quote]
Kaikkienko pitäisi olla akateemisia tai on luuseri?
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 03:33"][quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:31"]Työmarkkinoilla sinulla ei ole mitään toivoa. Jos haluat maksaa omat laskusi itse, joudut perustamaan yrityksen ja sanomaan siis hyvästit sosiaalituille. Sitä et koskaan tule tekemään koska et osaa mitään mistä kukaan olisi valmis maksamaan, paitsi ehkä se vanhin ammatti.
Se että olet kuvaamassasi tilanteessa viittaa vahvasti siihen että älyä sinulta ei löydy. Kuvittelet vain niin koska et uskalla kohdata totuutta: olet kyvytön ja älytön pummi. Kukaan ei sinua tarvitse eikä sinulla ole kenellekään tarjota mitään sellaista mitä ei olisi sadoilla tuhansilla muillakin.
Halutessasi ehdit kuitenkin vielä ryhdistäytyä ja ehkä vielä tehdä elämässäsi jotain. Tuskin kuitenkaan teet sitä, ja pian oletkin 40 v ammattitaidon pummi. Joka sanoo että älyä on, en vaan ole vielä löytäny sitä mun juttua. Kun oikeasti olet vaan saamaton löysä paska.
[/quote]
Mikä saamaton löysä paska? Minä ainakin olen joko työskennellyt, tai opiskellut, vaikka mitään muuta tutkintoa, kuin yo ei ole vielä hyppysissä? Mitä löysäilyä on työskentelyssä? Siinä samassa olen lukenut, seuraillut uutisia, osallistunut poliittiseen keskusteluun, seurannut eri tieteenaloja, maailman käsityksiä, laajentanut näkövinkkeliä, kasvanut henkisesti jne.
[/quote]
Voi luoja mitä itsepetosta. Eiköhän noita tee suunnilleen kaikki aikuiset ihmiset. Touhusi kuulostaa elämän koululta.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 20:59"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 20:55"]
Kun minä olin 29-v, minulla oli jo yksi ammatti, olin ollut alan töissä muutaman vuoden ja lopettelin toisen ammatin opintojan yliopistossai. Sanoisin että ap on yksinkertaisesti luuseri.
[/quote]
Kaikkienko pitäisi olla akateemisia tai on luuseri?
[/quote]
Minullapa oli 29-vuotiaana jo kaksi korkeakoulututkintoa (toinen yliopistosta) ja olin jo alan työtehtävissä. Mutta en missään nimessä pitäisi toista ihmistä luuserina vain ammatin tai tutkinnon puuttumisen vuoksi. Jos on onnistunut työllistymään ja elättämään itsensä ilman koulutusta niin mikäpä siinä. Jossain vaiheessa voi tulla eteen tilanne, että koulutuksen puute estää työllistymästä ja siinä vaiheessa voi sitten hankkia itselleen sen koulutuksen ja ammatin.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:23"]
Onhan sinulla sentään yo-tutkinto! Yksi kaverini on 25 ja ilman yhtään mitään :) Enkä pidä häntäkään mitenkään huonona.
[/quote]
Minä olen 32, eikä minulla ole mitään. Ei edes työkokemusta.
Aion kyllä mennä kyöden varteen kiikkumaan ihan pian, että ei hätää.
Mitä olet sitten tehnyt viimeiset 10-vuotta?
En mitään pahaa, jos on ihan kunnollinen ihminen. Ei kannata ryhtyä mihinkään vain sosiaalisen painostuksen tähden, vaan elää elämänsä niin kuin itsestä tuntuu parhaalta.
Ehkä hän tiedostaa nykyajan työtilanteen ja ei halua 'kouluttautua kortistoon'. Toisin sanoen, hänellä ei ole kristallipalloa.
Toinen olisi ehkä se, että hän tietää itsensä vahvuudet ja heikkoudet, muttei osaa sanoa tahi päättää, miten asiaa kannattaisi lähestyä, eli mille alalle kouluttautua, jossa hänen vahvuuksiaan voisi kasvattaa täyteen potentiaaliinsa.
Surullista tavallaan, että ei tiedä mitä haluaa elämällään tehdä. Nostan kuitenkin hattua siitä, ettei ole vienyt opiskelupaikkaa muilta enemmän motivoituneilta vain siksi, että "parempi opiskella alaa mikä ei kiinnosta vain siksi, että on edes joku opiskelupaikka".
Haaa juuri sama tilanne kuin mullakin..ikääkin saman verran. Olen tehnyt töitä opiskelu on "jäänyt". Nyt olen päättänyt tehdä asialle jotain. Koska itse uskon että ehdin vielä opiskella, ehdit sinäkin ;).
Onhan sinulla sentään yo-tutkinto! Yksi kaverini on 25 ja ilman yhtään mitään :) Enkä pidä häntäkään mitenkään huonona.
No tässä koulutususkovaisessa maassa ihminen ei ilmeisesti ole mitään jos ei siitä jotain paperia löydy. Jos helpottaa niin ei ole monella muullakaan mitään lukion jälkeistä muodollista tutkintoa ja hyvin menee.
Mun poikaystävä on 28 ja aikoo nyt keväällä hakea kouluun. Hänkin siis vaan ylioppilas. Hän on ollut vaan töissä, on ollut rahaa ostaa oma asunto ja auto :) koskaan ei ole liian myöhäistä kouluttautua :)
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:22"]Surullista tavallaan, että ei tiedä mitä haluaa elämällään tehdä. Nostan kuitenkin hattua siitä, ettei ole vienyt opiskelupaikkaa muilta enemmän motivoituneilta vain siksi, että "parempi opiskella alaa mikä ei kiinnosta vain siksi, että on edes joku opiskelupaikka".
[/quote]
Mä tein juuri noin. Että olisi edes joku ammatti. Ja nyt sitten saan siitä kärsiä, kun ala on vielä ns. hyvin työllistävä. Eikä motivaatiosta tietoakaan, ahdistaa. :(
Ap: lle sanoisin että joko ammatinvalinnanohjaukseen ( itselläni osoittautui aikoinaan ihan turhaksi, koska taidot ja kiinnostuksenkohteet eivät mene yhtään yksiin) tai sitten työkokeiluja eri paikoissa. Josko sitä kautta löytyisi se oma juttu ja niistä saa palkkaakin.
Tsemppiä :)
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:22"]
Surullista tavallaan, että ei tiedä mitä haluaa elämällään tehdä. Nostan kuitenkin hattua siitä, ettei ole vienyt opiskelupaikkaa muilta enemmän motivoituneilta vain siksi, että "parempi opiskella alaa mikä ei kiinnosta vain siksi, että on edes joku opiskelupaikka".
[/quote]
Alapeukutin tätä. Itse olin samanlainen, en tiennyt yhtään mikä kiinnostaisi, niinpä olin yli kolmekymppiseksi asti tehtaalla pakkaushommissa vaan. Sitten lopulta tajusin, että ei, minä en tule koskaan tietämään, miksi isona haluaisin, joten parempi vaan valita joku koulutus, käydä se sisulla loppuun ja tehdä sen alan hommia sitten kitisemättä.
Minä valitsin it-alan, jolta hankin akateemisen tutkinnon, ja sillä alalla olen ollut siitä asti. Eipä todellakaan ole kaduttanut että vain pakotin itseni kouluttautumaan motivaation puutteesta huolimatta, nyt on kevyt sisätyö jossa on paljon parempi palkkakin kuin tehtaan duuneissa...
Kannattaa vaan lähteä opiskelemaan jotakin, niin matkan varrella selvenee, mikä oikeasti on sun juttu. Aloita vaikka opiskelemalla insinööriksi tai tradenomiksi amk:ssa. Ne on sellaisia yleishyödyllisiä tutkintoja. Tai lue farmaseutiksi.
Ajattelen, että ehkä hänellä on taustalla jotain samantapaista kuin minulla: sairautta perheessä, omaishoitajuutta, omien voimien loppumista, sairauslomaa, opintojen viivästymistä, lisää sairauslomaa.
Olen luonteeltani suvaitsevainen ja avarakatseinen ja uskon, että jokaisella on omat syynsä ja vaikuttimensa kaikelle, mitä tekee tai jättää tekemättä ja miten elää.