Työssäoppiminen on orjuuttamista
Olen aikuisopiskelijana toisen asteen oppilaitoksessa. Opintoihin kuuluu työssäoppimisjaksoja, joissa teen raskasta fyysistä työtä korvauksetta. Lisäksi oppilaitos maksaa harjoittelupaikalle korvausta siitä, että raadan siellä. Raatamisen lopuksi työskentelyni arvioidaan mielivaltaisesti ja saan siitä arvosanan.
Aikuisena ihmisenä on jo työhistoriaa takana, ja on naurettavaa joutua arvioitavaksi itsestäänselvyyksien takia. Esim. se, että tulee ajoissa töihin, vaikuttaa arviointiin. Lisäksi harjoittelupaikoissa opiskelijalta vaaditaan sellaista, mitä paikan työntekijät eivät itsekään osaa.
Raivostuttava järjestelmä, pitäisi muuttaa järkevämmäksi.
Kommentit (3)
Tottahan tuo on. Varsinkin hoitoalalla olisi syytä käydä ihan perustuksia myöten uusiksi harjoittelujen käytännöt. Harjoitteluja sinänsä kukaan ei varmaan halua lopettaa, mutta ilmaisen työn teettämisestä on tuntunut tulleen joidenkin harjoittelijoita ottavien paikkojen saavutettu etu. Sillä, että hoitoalalla on usein pulaa työvoimasta, ei voi perustella tilannetta.
Pitäkää mökää asiasta. Kyseenalaistakaa reippaasti harjoittelussa ne tilanteet, joissa tunnette, että toiminta ei tue oppimista. Vaatikaa aidosti oppimista hyödyttäviä mahdollisuuksia osallistua työpaikan toimintaan. Nostakaa suurimpia väärinkäytöksiä julkisuuteen: juttuvinkkiä menemään tiedotusvälineille, sosiaalinen media kuumaksi. Uskon, että suurin osa ihmisistä kokee tilanteen epäoikeudenmukaiseksi.
Se perustelu, että harjoittelussa pitää oppia myös varsinaista työntekoa ja itsenäisyyttä, on ongelmallinen, kun verrataan melkein mihin vain muuhun alaan. Kyllä yleensä on tapana, että vastavalmistunut ammattilainen kasvaa työhönsä työn mukana. Siksi heidän palkkansakin on matalampi. Työnanatajat eivät voi olettaa, että suoraan koulusta saadaan valmis ammattilainen.
Monisyinen ongelma. Meillä oli työssäoppija kesällä. Ja kun työssäoppimiseen ei mennyt koko kesää, niin opiskeluja oli myös kesätöissä. Käytännössä koko kesä meni samalla tavalla ja kesätyö ja työssäoppiminen mukavasti lomittain. Sattumoisin työehtosopimuksessa oli hyvin epäselvästi kirjoitettu mikä on kesätyöntekijän palkka. Niinpä soitin ammattiliittoon kysyäkseni selvennystä työehtosopimuksen tulkintaa. Erehdyinpä sitten mainitsemaan, että työntekijä on myös työssäoppimisessa. Siitähän sain valtavan ponnekkaan saarnan siitä, kuinka työssäoppijalle ei missään nimessä SAA maksaa palkkaa. Työssäoppiminen kun ei ole töissä olemista vaan koulun toimintaa. Ja koulun toiminnasta ei kuulu saada palkkaa, koska se ei olisi tasapuolista niitä kohtaan, jotka eivät palkkaa saa.
.
No me kyllä se palkka maksettiin myös työssäoppimisen osalta, kuten olimme sopineet. Ja työssäoppimisestakin tuli oikein mainio ja monipuolinen tästä kielletystä ja tuomittavasta palkanmaksusta huolimatta.
Monissa paikoissa toppilaisella vielä teetetään jotain, joka ei edistä sitä oppimista. Esim. kahvinkeittoa, kaupassa juoksemista ym. alan tehtäviin kuulumatonta. Ei ymmärretä, että opiskelija todellakin on siellä oppimassa eikä juoksupoikana tai ilmaisena työvoimana. Sekin unohdetaan helposti, ettei toppilainen voi korvata työntekijää, vaan hänen kuuluisi aina olla ns. ylimääräisenä.