Lue keskustelun säännöt.
Kun rakastaa ja arvostaa itseään, niin..
07.12.2014 |
Tulee keräämään ympärilleen ihmisiä, jotka arvostavat myös sinua.
Mulla on mennyt koko teini-ikä ja osa aikuisuutta ennen kuin lopullisesti ymmärsin tämän. Paskoihin ihmisiin tulee törmäämään nyt aina, mutta jos välittää itsestään ei itse hakeudu itselle epäsopivien ihmisten luo tai pidä muilta saatua huonoa kohtelua automaattisena ja normaalina. Ennen ajattelin olevani totaalisen huono, kelpaamaton ja kritisoimisen arvoinen, kas kummaa: mua viehätti eniten ihmiset, jotka toistivat omalla käytöksellään mua kohtaan tätä ajatusmaailmaani. Tuossa pisteessä huono kierre vaan jatkuu ellei ymmärrä miten sen voi itse katkaista omalla toiminnallaan.
Toivon, että joku muu saa tästä itselleen kimmokkeen muuttaakseen ajatteluaan :)
Kommentit (5)
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 13:43"]
Amen. Elämä on liian arvokas asia pilattavaksi ikävillä ihmisillä. Joidenkin kanssa on pakko tulla toimeen , vaikei niin välittäisikään kyseisistä ihmisistä. Mutta luottamussuhteet kannattaa rakentaa niiden kanssa, jotka ovat luottamuksen arvoisia ja positiivisesti vaikuttavat sinuun :)
[/quote]
Niin perusasia, monelle tekisi hyvää lähteä setvimään toimimattomia tai itselle pahaa oloa aiheuttavia ihmissuhteita itsensä kautta. Jos joku suhde tekee jatkuvasti onnettomaksi, niin kukaan tässä maailmassa ei pakota pitämään välejään sellaiseen ihmiseen. Ei edes sukulaiseen. Niillä, joilla on todella hukassa oma arvostus on erittäin suuri urakka edessä, sillä joskus kaikki ihmissuhteet on osaltaan perustuneet siihen asetelmaan, että toiset ei arvosta. Ja sitten kun alkaa pitämään puoliaan niin lähiympäristö voi aiheuttaa vastusta mikä helposti lannistaa. Olisihan se nyt katastrofi, jos joku vaatii kunnioitusta muilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitit naulan kantaan. Ilmiö on aika monitahoinen, mutta yksi puoli sitä on se, että ihmiset, jotka haluavat alistaa, arvostella ja väheksyä toisia, aika taitavasti vaistoavat, kuka on sellainen, joka huonoon kohteluun helposti alistuu.
Olen itse myös ollut huonon kohtelun kohteena pitkään. Kaikki alkoi jo lapsuudessani, jossa oli sekä aikuisia että nuorempia, joiden ivan kohteena olin. Sain säilytettyä omanarvontuntoni osittain sen avulla, että olin hyvä koulussa. Mutta jotain tuosta kiusaamisesta jäi olemukseeni ja aikuisenakin olen huomannut, että olen sietänyt huonoa kohtelua aivan liian hyvin ja kauan.
Mutta ehkä olen myös kehittynyt hyvään suuntaan itseni arvostamisessa. Tosin en ole kovin kehittynyt selvittelemään loukkauksia itseäni kohtaan. Saatan tehdä aika jyrkkiä liikkeitä ihmissuhteissa, jos minua vähätellään. Aivan kuin olisin yliherkistynyt huonolle kohtelulle. "Sydämeni" oirehtii niin, että vien sen nopeasti turvaan.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 13:51"]
Kirjoitit naulan kantaan. Ilmiö on aika monitahoinen, mutta yksi puoli sitä on se, että ihmiset, jotka haluavat alistaa, arvostella ja väheksyä toisia, aika taitavasti vaistoavat, kuka on sellainen, joka huonoon kohteluun helposti alistuu.
Olen itse myös ollut huonon kohtelun kohteena pitkään. Kaikki alkoi jo lapsuudessani, jossa oli sekä aikuisia että nuorempia, joiden ivan kohteena olin. Sain säilytettyä omanarvontuntoni osittain sen avulla, että olin hyvä koulussa. Mutta jotain tuosta kiusaamisesta jäi olemukseeni ja aikuisenakin olen huomannut, että olen sietänyt huonoa kohtelua aivan liian hyvin ja kauan.
Mutta ehkä olen myös kehittynyt hyvään suuntaan itseni arvostamisessa. Tosin en ole kovin kehittynyt selvittelemään loukkauksia itseäni kohtaan. Saatan tehdä aika jyrkkiä liikkeitä ihmissuhteissa, jos minua vähätellään. Aivan kuin olisin yliherkistynyt huonolle kohtelulle. "Sydämeni" oirehtii niin, että vien sen nopeasti turvaan.
[/quote]
Mulla käänteentekevinä tässä on ollut pitkäaikainen ajattelu ja aiheesta olevan kirjallisuuden lukeminen. Yhtenä myös tietysti sen ymmärtäminen, että ihmissuhteet on dynamiikkaa ja valtatasapainoa; alistuvat hakeutuu alistavien luo, esimerkiksi. Kyse on harvoin siitä, että ihmiset olisivat ominaisuuksiltaan erilaisia (äly, varakkuus, ulkonäkö), sillä omassakin piirissä kaikki ovat olleet suhteellisen samoilla viivoilla. Eli oikeammin kyse on henkisistä jutuista, miten oman historian kautta osa ihmisistä tuntuu tutuilta ja ne toistavat sitä samaa kaavaa, joka saa sut tuntemaan siltä kuten aina ennenkin: huonolta ja alempana olevalta.
Kauan tässä kestikin, parempi kuin ei milloinkaan. Myös täällä alkanut tuo asetelma varhain - monesti jutut ovat kiinni omasta temperamentista ja tilannetekijöistä. Eri olosuhteissa ja eri temperamentilla ei kenties minullakaan olisi ollut missään vaiheessa tätä ongelmaa. Mutta nyt kuitenkin on, joten aikuisena mun tulee oman hyvinvointini vuoksi olla itse vastuussa omasta onnestani ja hyvinvoinnistani, se on mun oma valinta kenen luo hakeudun ja millä tavalla asetan rajoja muiden käytökselle mua kohtaan. Uhrin asemassa olemisesta on päästävä eteenpäin kohti muutosta ja se tapahtuu oman ajattelun ja itsereflektoinnin kautta.
Kun historia ulottuu pitkälle ei muutosta saakaan aikaan nopeasti, olet jo voiton puolella kun olet tunnistanut ja havainnoinut mitä tapahtuu, pikkuhiljaa siitä se itselle parempi toiminta rakentuu :)
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 13:51"]
Kirjoitit naulan kantaan. Ilmiö on aika monitahoinen, mutta yksi puoli sitä on se, että ihmiset, jotka haluavat alistaa, arvostella ja väheksyä toisia, aika taitavasti vaistoavat, kuka on sellainen, joka huonoon kohteluun helposti alistuu.
Olen itse myös ollut huonon kohtelun kohteena pitkään. Kaikki alkoi jo lapsuudessani, jossa oli sekä aikuisia että nuorempia, joiden ivan kohteena olin. Sain säilytettyä omanarvontuntoni osittain sen avulla, että olin hyvä koulussa. Mutta jotain tuosta kiusaamisesta jäi olemukseeni ja aikuisenakin olen huomannut, että olen sietänyt huonoa kohtelua aivan liian hyvin ja kauan.
Mutta ehkä olen myös kehittynyt hyvään suuntaan itseni arvostamisessa. Tosin en ole kovin kehittynyt selvittelemään loukkauksia itseäni kohtaan. Saatan tehdä aika jyrkkiä liikkeitä ihmissuhteissa, jos minua vähätellään. Aivan kuin olisin yliherkistynyt huonolle kohtelulle. "Sydämeni" oirehtii niin, että vien sen nopeasti turvaan.
[/quote]
Mulla käänteentekevinä tässä on ollut pitkäaikainen ajattelu ja aiheesta olevan kirjallisuuden lukeminen. Yhtenä myös tietysti sen ymmärtäminen, että ihmissuhteet on dynamiikkaa ja valtatasapainoa; alistuvat hakeutuu alistavien luo, esimerkiksi. Kyse on harvoin siitä, että ihmiset olisivat ominaisuuksiltaan erilaisia (äly, varakkuus, ulkonäkö), sillä omassakin piirissä kaikki ovat olleet suhteellisen samoilla viivoilla. Eli oikeammin kyse on henkisistä jutuista, miten oman historian kautta osa ihmisistä tuntuu tutuilta ja ne toistavat sitä samaa kaavaa, joka saa sut tuntemaan siltä kuten aina ennenkin: huonolta ja alempana olevalta.
Kauan tässä kestikin, parempi kuin ei milloinkaan. Myös täällä alkanut tuo asetelma varhain - monesti jutut ovat kiinni omasta temperamentista ja tilannetekijöistä. Eri olosuhteissa ja eri temperamentilla ei kenties minullakaan olisi ollut missään vaiheessa tätä ongelmaa. Mutta nyt kuitenkin on, joten aikuisena mun tulee oman hyvinvointini vuoksi olla itse vastuussa omasta onnestani ja hyvinvoinnistani, se on mun oma valinta kenen luo hakeudun ja millä tavalla asetan rajoja muiden käytökselle mua kohtaan. Uhrin asemassa olemisesta on päästävä eteenpäin kohti muutosta ja se tapahtuu oman ajattelun ja itsereflektoinnin kautta.
Kun historia ulottuu pitkälle ei muutosta saakaan aikaan nopeasti, olet jo voiton puolella kun olet tunnistanut ja havainnoinut mitä tapahtuu, pikkuhiljaa siitä se itselle parempi toiminta rakentuu :)
[/quote]
Kiitos sanoistasi! Tärkeää on todella huomata se, kuinka paljon voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä, sen laatuun ja suuntaan. Joskus aina tulee ihana tunne siitä, kuinka vapaa on valitsemaan itse oman tiensä, arvostukset ja tavoitteet, joita kohti kulkea.
Amen. Elämä on liian arvokas asia pilattavaksi ikävillä ihmisillä. Joidenkin kanssa on pakko tulla toimeen , vaikei niin välittäisikään kyseisistä ihmisistä. Mutta luottamussuhteet kannattaa rakentaa niiden kanssa, jotka ovat luottamuksen arvoisia ja positiivisesti vaikuttavat sinuun :)