Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa ihmiset lopettavat loikkimisen ollessaan iloisia? Kaikki lapset loikkivat eteenpäin!
11.10.2021 |
Otsikossa kysymys. On aina niin riemastuttavan näköistä, kun lapset isoista pieniin loikkivat ulkona (tai sisällä), kun he ovat iloisia. Näin tänään ryhmän yläkoululaisia paistamassa makkaraa syysretkellä ja osa isoistakin lapsista loikki nurmikolla toinen jalka edellä eteenpäin hyppelehtien.
Missä vaiheessa ihminen noin keskimäärin lopettaa tällaisen loikkimisen ja siirtyy tylsästi kävelemään, vaikka olisi kuinka innostunut? Täysi-ikäisenä? Minusta olisi ihanaa olla aikuinen, joka osaisi edelleen ilmaista innostustaan noin vapautuneesti ja aidosti, mutta olisiko se sosiaalisesti hyväksyttävää kohta nelikymppiselle äiti-ihmiselle?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasva aikuiseksi ap ja lopeta keppihevosharrastus ja barbileikit.
Minä lopetin vasta noin viisikymppisenä, ja silti sitä edelleen tapahtuu. Hillitsen vain pönötysseurassa, koska ei"enää kuulu ikäiselleni" mutta lähinnä, koska paino on noussut, ja jalka ei nouse enää niin kevyesti. Täytyy laihduttaa niin tulee kevyempi olo taas.
En minä ainakaan ole lopettanut loikkimista, joskus loikin vaikkei mitään erityistä ilon aihetta olisikaan.
M57
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan ole lopettanut loikkimista, joskus loikin vaikkei mitään erityistä ilon aihetta olisikaan.
M57
Ja joskus lenkillä juoksen takaperin tai pyörin ympyrää samalla kun juoksen eteenpäin.
-sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä! Ikää 33v ja askel painaa univelan takia mutta kyllä mä esim. kesäisin mökillä saatan loikkia. On niin kivaa viipottaa menemään tukka sekaisin crocsit jalassa, olla hetken VAPAA! Kaupungissa ei loikituta yhtään niin paljon. -.-
Loikin kyllä edelleen, vaikka olen aikuinen ja äiti.
Olen sen luontoinen, ja toki siitä saa välillä kuulla mutta ei mitenkään pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelen mielessäni työpaikan kesäjuhlat, jossa muut seisoa pönöttävät pienten pöytien ympärillä puvuissaan ja korkokengissään ja sitten joku loikkisi alkavan loman kunniaksi pöytien välissä varsahyppelyä samppanjalasi kädessään. Olisi riski, että juomatarjoilu lopetettaisiin hänen osaltaan aika pian :-D
Itsekin joskus miettinyt vähän samaa. Talvella kun lapset hyppivät ja pomppivat lumikinosten päällä, niin joskus tullut mieleen, että mitäpä jos lähtisi itsekin hyppimään ja pomppimaan sinne mukaan kun se näyttää niin hauskalta. Eihän tuollaista spontaania iloa oikein aikuisilla ole.....
Vierailija kirjoitti:
Niinpä! Ikää 33v ja askel painaa univelan takia mutta kyllä mä esim. kesäisin mökillä saatan loikkia. On niin kivaa viipottaa menemään tukka sekaisin crocsit jalassa, olla hetken VAPAA! Kaupungissa ei loikituta yhtään niin paljon. -.-
Lapsena liikuin lähes aina juoksemalla meidän mökillä. Meillä mökki kallioisella saarella ja siellä menee polkuja vähän sinne ja tänne. Äitini ihmetteli joskus 40v myöhemmin, että miksi en enää juokse siellä niin kuin silloin lapsena.... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika ilmastoahdistua ja antaa tilaa pikimustille uussuomalaisille kuolemalla sukupuuttoon.
-vihreät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aika ilmastoahdistua ja antaa tilaa pikimustille uussuomalaisille kuolemalla sukupuuttoon.
-vihreät
Onkohan sulla nyt väärä keskustelu?
Muistan loikkineeni vielä päälle kolmikymppisenä ruskaretkiviikolla työporukan kanssa niin, että jouduin kantamaan painavinta (juoma)reppua joka päivä. Nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin, loikituttaa edelleen, mutta planeetan painovoima näkyy vahvistuneen aika lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hauska aloitus.
Eiköhän se siinä yläkouluiän lopussa lopu loikkiminen keskimäärin.
Oma 17v tytär loikkii vielä pikkusisarustensa seurassa.
Kun tuli nivelrikko. Loikkimisesta äkkiä voi polvi rusahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä! Ikää 33v ja askel painaa univelan takia mutta kyllä mä esim. kesäisin mökillä saatan loikkia. On niin kivaa viipottaa menemään tukka sekaisin crocsit jalassa, olla hetken VAPAA! Kaupungissa ei loikituta yhtään niin paljon. -.-
Lapsena liikuin lähes aina juoksemalla meidän mökillä. Meillä mökki kallioisella saarella ja siellä menee polkuja vähän sinne ja tänne. Äitini ihmetteli joskus 40v myöhemmin, että miksi en enää juokse siellä niin kuin silloin lapsena.... :D
:-)
Pesäpalloilijat loikkivat ja hyppivät koko pelin ajan. Joukkuepelaajat pomppivat piirissä voiton jälkeen. Elikkäs aika kauan se pomppeilu jatkuu.
Kuvittelen mielessäni työpaikan kesäjuhlat, jossa muut seisoa pönöttävät pienten pöytien ympärillä puvuissaan ja korkokengissään ja sitten joku loikkisi alkavan loman kunniaksi pöytien välissä varsahyppelyä samppanjalasi kädessään. Olisi riski, että juomatarjoilu lopetettaisiin hänen osaltaan aika pian :-D