Onko häpeä jos ei ole lapsia ?

Enemmän aiheuttaisi häpeää jos olisin ollut niin tyhmä että olisin mennyt sikiämään ja tuottanut lisää ihmiselukoita tälle jo nyt hätää kärsivälle ja pian kuolevalle pallolle. Eli olen ylpeä siitä että olin jo teini-ikäisenä niin fiksu että päätin olla lisääntymättä. Onneksi yhä useampi tajuaa saman asian.

Ei tietenkään, mutta häpeäkseni myönnän, että jokin primitiivinen osa minusta pitää 30+ lapsetonta miestä vähän surkeana ja epäilyttävänä.

Tiedän ettei niin ole, mutta sellainen olo tulee helposti jostain tuolta syvältä alitajunnasta..

N28

urinaalinen norsu rankaisee lapsettomia lapsellisia ihmisenkaltaisia vääräsääriä.

Onhan se vähän. Jos uskoo tähän kyyniseen 'me kuollaan kaikki'-propagandaan, silloin elämä on todella ankeaa oli lapsia tai ei. Jotta pysyy järjissään ja hyvällä mielellä, olisi hyvä uskoa parempaan tulevaisuuteen. Silloin niitä lapsiakin uskaltaa hankkia, ja tutkitusti lapsista on paljon iloa ja aivan varmasti ne kypsyttävät vanhempansa aikuisiksi. Aikuisuutta on myös kyky ajatella positiivisesti ja uskoa, että asiat kyllä järjestyvät. Teiniangsti menee ohi.

Minusta päinvastoin. On hieno huomata että yhä useampi ihminen ymmärtää rajansa ja valitsevat vapaaehtoisen lapsettomuuden jos tietävät että heistä ei ole hyväksi vanhemmaksi.

On.

EI ole hävettävä asia,jos ei ole lapsia. Joilekin on kova paikka,Jos eivät saa koskaan omia lapsia,vaikka tahtoisivat. Itselläni on 2 lasta. Toki jo lähentelevät 50v. Lapsi,lapset ovat aina lahja, elämän lahja. Kuin lapsen lapset.Lapsi,lapset eivät ole itsestään selvyys kuitenkaan.

Ei kyllä pitäisi kenenkään nykypäivänä lapsettomuutta hävetä, meitä on täällä pallolla jo aivan tarpeeksi.

Miksi olisi?

Mikä häpeä lapsettomuudessa on? Kaikki tuntemani vapaaehtoisesti lapsettomat ovat ihan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, jotka elävät vaatimatonta perustallaajan elämää. Pää pois persauksista.

Ei ole häpeä. Nykyajan maailmantilanteessa mielestäni suurempi häpeä hankkia lapsia kuin olla hankkimatta. Varsinkin jos oikeen väkisin yrittää vaikka maapallo on valmiiksi ylikansoitettu. 

Haha ei! Olen tyytyväinen, että mulla ei ole, koska en ikinä ole halunnut. Huono, jos tehdään niitä, koska ”toisilla on”

Olen äiti ja mummi, mutta se ei ole tehnyt minusta aivotonta! On jokaisen oma asia haluaako/saako lapsia, eikä mieleeni ole koskaan tullut, että olisi mikään häpeä olla lapseton.

On liikaa sellaisia, jotka aina painottavat sitä, että heidän oma valintansa on ainoa oikea. Säälin heitä. Sellainen asenne estää kaiken hyvän keskustelun sekä täällä että muuallakin. Kertoo ihmisen heikkoudesta pysyä päätöksiensä takana, jos muut päätökset on aina mollattava, että voi tuntea olevansa oikeassa! Naurettavaa.

Ikäänkuin laps(i)en saamisen voisi ja pysyisi ise vapaasi päättämään ja valitsemaan. Olen jo pidemmän aikaa haaveillu ja unelmoinut lapsen saamisesta mutta luonto, kohtalo, mikä lie on vain päätttänyt ai johanut siihen, etä en ole saanut ainoatakaan. Ja huonolta näytää jatkokin. Osaksi omaa konservatiivisuuttani, koska täytyisi löytää ja kohdaa ensin häne jonka kanssa saattaisin jakaa tämän haaveeni ja unelmani laps(i)en saamisesta koska yksin en lähde lasta hankkimaan saati yritää lapsen "tekemistä" yksin.  

Ei tietenkään. Outo ajatus. 

Minua ei ainakaan hävetä. Enemmän hävettäisi jos olisin pukannut tänne lapsia joita ei olisi varaa kasvattaa.

Onko tosiaan niin että vielä 2020-luvulla lapsettomia pidetään säälittävinä ja ihan hävetäkin pitäisi? Entä ne, jotka eivät saa lapsia vaikka niitä haluaisivat? Mitäpä jos sinä häpeäisit. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän. Jos uskoo tähän kyyniseen 'me kuollaan kaikki'-propagandaan, silloin elämä on todella ankeaa oli lapsia tai ei. Jotta pysyy järjissään ja hyvällä mielellä, olisi hyvä uskoa parempaan tulevaisuuteen. Silloin niitä lapsiakin uskaltaa hankkia, ja tutkitusti lapsista on paljon iloa ja aivan varmasti ne kypsyttävät vanhempansa aikuisiksi. Aikuisuutta on myös kyky ajatella positiivisesti ja uskoa, että asiat kyllä järjestyvät. Teiniangsti menee ohi.

Aikuisuutta on kyky ajatella realistisesti ja nenäänsä ja omaa napaansa pidemmälle.

Lapsia ei kenenkään kannata tänne tehdä kasvattamaan itseään kypsäksi aikuiseksi.

Ensin pitää olla aikuinen, ja sitten vasta miettiä sitä lisääntymistä.

Mikä on tämä ketju josta ap puhuu? En näe merkityksellisenä sitä että jotkut geenit menee muutaman sukupolven eteen päin samalla kuin minä unohdun.

Enemmän merkitsee se millaisia ihmisiä kasvatan ja mitä he tällä tavalla jatkavat eteen päin. En pysty ottamaan itselleni kunniaa siitä keitä lapseni nyt ovat vaan esim lapseton siskoni on ollut mukana muovaamassa heidän maailmankuvaa. Siskoni perintö siis jatkaa eteen päin.

Me ollaan hävitty tää peli...

Suomi on kovaa vauhtia täyttymässä näistä kumiveneellä tulleista. 

Ei tulis mieleenkään tehdä lapsia tänne raiskattavaksi!