Aion erota, mutta vasta helmikuussa
Minulla on sellainen tilanne, että en ole onnellinen avioliitossani. En ole valtavan onnetonkaan, mutta haluan elämältä enemmän. Haluan voida muuttaa tilaisuuden tullen ulkomaille, en halua ottaa suurta asuntolainaa jotta puolisoni voi toteuttaa asumisunelmansa, haluan voida lähteä ulos silloin kuin mielitekee,ja saada seksiä useammin kuin puolisoni haluaa.
Kuitenkin meillä on tammikuulle etelänmatka maksettuna, tässä on joulut sun muut edessä, sukuloinnit sovittu. Eroaminen juuri nyt aiheuttaisi huomattavasti suuremman taloudellisen ja aikataulullisen härdellin kuin eroaminen vasta helmikuussa.
Puolisoni haluaa olla kanssani ja hän tuntuu olevan onnellinen. Enkä missään nimessä aio kertoa hänelle suunnitelleeni tätä jo nyt vaan hänelle jääköön kuva että päätös on tehty vasta silloin.
Onko tämä mielestänne väärin ja jos niin miksi?
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 00:29"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 00:21"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 00:19"]Psykopaattista valehtelua
[/quote]
Miten niin? Mä kyllä rakastan ja arvostan miestäni edelleen, toivon hänelle kaikkea hyvää ja toivon että erosta huolimatta välit säilyisivät.
[/quote]
Mieti kun oisit ite rakastunut ja rakkaasi esittäisi kuukausikaupalla kaiken olevan hyvin suunnitellen eroa. Sairasta ja julmaa.
[/quote]
No mutta jos en saisi tietää tästä etu- enkä jälkikäteen, niin en osaisi järkyttyä asiasta
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 00:29"]Kyllä mulla on oletusarvona se, että jos naimisiin on menty, niin ongelmista (mikäli ei ole kyse esim. väkivallasta) keskustellaan siinä vaiheessa kun ne havaitaan. Ja varsinkin, jos ongelmat koetaan niin keskeisiksi, että ero on alkanut houkuttaa. Siitä eromietteestä on vähintäänkin reilua varoittaa ja yhdessa vielä yrittää työstää suhdetta paremmaksi.
Minusta on todella epäreilua suunnitella ero valmiiksi niin, että toisella puolisolla ei ole mitään mahdollisuutta pyrkiä muuttamaan toimintaansa. Ja lisäksi tuollainen ilmoitusmenettely vie todennäköisesti pitkäksi aikaa luottamuksen siihen, että kaikki on kunnossa, jos ei näytä olevan mitään ongelmaa. Se voi seurata seuraavissa suhteissa vaikka kuinka kauna.
[/quote]
Tässä on kyllä hyvä pointti. Olen kyllä tuonut ongelmakohtia esille, mutta tuntuu että mies ei halua niitä käsitellä. Hikeentyy ja ryhtyy mököttämään ja hänen mielestään draamailen. Ap
Mitäpä jos ottaisit asian esille sellaisella hetkellä, kun ei ole "tilanne päällä" ja olet rauhallinen. Ja sit kertoisit että sua harmittaa ne jutut ja ne tuntuu niin isoilta, että on alkanut tuntua siltä, että et pääse niiden yli. Ja että haluaisit yrittää käsitellä asioita puolison kanssa. Tai vaikka pariterapiassa, jos keskustelu kahdestaan ei luonnistu.
Pitkässä suhteessa on aina tylsempiä kausia välissä, mutta jos ei niiden anna lannistaa, niin kyllä se suhde siitä nousee taas, ja oma puoliso tuntuu entistäkin rakkaammalta. Tai näin ainakin meidän pari vuosikymmentä kestäneessä suhteessamme.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 00:32"]
Luulin jo että nyt vaimoni avautuu täällä, mutta eihän me olla tammikuussa vielä lähdössä reissuun. Eikä ehkä ollenkaa. Äiti ryyppäämässä rahoja ja minä kolmen oman ja yhden vaimon lapsen kanssa kotona. Ja huomenna katellaan taas krapulaista ämmää.
[/quote]
Mikset perusta omaa ketjua?
Ohis