Opettajissakin kiusaamisen sallijia
Täällä joku äiti kirjoitti siitä kun tytärtä kiusataan ja hänet on leimattu herkkähipiäiseksi.
Tutussa tapauksessa luokan vanhemmat ottivat koululle yhteyttä kiusaajasta. Koulu alkoi heti syyllistää näitä yhteydenottaineita vanhempia ja alkoivat etsiä vikoja näiden perheiden lapsista. Oikein tikulla kaivettiin, jotta saataisiin kiusaamisesta ilmoittaneiden vanhempien lapset tilille. Tapaus on järkyttävä ja opettajissakin on luonnevikaisia uraohjuksia joiden ei pitäisi olla lasten kanssa tekemisissä. Ovat paperilla päteviä, mutta sosiaaliset ja kasvatukselliset taidot ovat lapsen tasolla.
Uuden oppilashuoltolain mukaan esim koulukuraattorin pitää olla mukana käsittelemässä oppilashuollossa käsiteltäviä asioista. Eli kiusattu lapsi kuraattorin puheille ja sitä kautta sitten asiaa vireille. Kuraattorilla käytejä ei pidä kertoa kenellekään (esim luokanvalvojalle - jos ei halua). Kuraattorilla on sitten kättäpidempää kun asiaa aletaan käsitellä. Jos asiat ei ala sujua, niin yhteydenotto aluerehtoriin ja hän on aina valmis tulemaan selvittämään asioista jos asiat eivät selviä koululla.
Itse vein lapseni kuraattorille ja sitten tapaaminen aluerehtorin kanssa jossa myös opettajat. Ottavat nyt asian tosissaan ja lapseni syyllistäminen loppui kun kuraattorin käsitys asioita oli sama kuin minun. Koulun mielestä ongelmana olin minä "herkkähipiäinen" äiti ja lapseni.
Miettikää opettajat vaan niitä itsemurhan tehneitä nuoria jotka ovat koulukiusattuja. Suosittelen, että ottaakaa kiusaamisepäilyt vakavasti tai jos ette pysty niin VAIHTAKAA alaa esim. siivoojista on pulaa.
Kommentit (4)
Saatat olla ihan oikeassa, mutta ei kiusaaminen ole aina yksipuolista. Syytetty kiusaaja joutuu myös itse kiusaamisen kohteeksi. On helppo olla mukava, kun sinulle ollaan mukavia. Minun lapseni joutui syytetyksi kiusaamisesta, mutta kun asiaa kaivettiin vähän enemmän, olivatkin syyttäjät itse käyttäytyneet ensin todella törkeästi.
Kannattaa erottaa ilmiöt toisistaan
A) Opettaja ei ole selvänäkijä. Hän ei voi tietää, kumpi, kiusattu vai kiusaaja puhuu totta.Selvänäkijöitä eivät ole myöskään muut koulun aikuiset. Siksi kiusaamisen selvittely voi olla joskus lähes mahdoton tehtävä.
B) Opettajissa on myös selkärangattomia. He reagoivat aggressiivisesti, jos kokevat asemansa uhatuksi - esim. että heitä syytetään ITSEÄÄN opeina luokassa tapahtuvasta kiusaamisesta, niin parempi mitätöidä koko asia kuin kohdata se. Nämä ovat hyvin harvinaisia tapauksia, mutta lähes joka koululta löytyy yksi opettaja,joka joskus toimii tällä tavalla - eli tyyliin, hups, näkikö kukaan? Ei, hyvä, no sitten hyssytellään.
C) Joskus, hyvin harvoin, opettaja on itse luonnehäiriöinen kiusaaja. Saattaa esimerkiksi olla autisti, jota ei ole aikoinaan diagnisoitu, vaan on saanut kasvaa kieroon ihan rauhassa(sen lisäksi, että on autisti, ei siis ole saanut omaa erilaisuuttaan käsittelemään auttavaa ja rakastavaa kasvatusta). Tunnen yhden selvästi autistisen opettajan, joka itse kiusaa ja myös on hurraamassa kiusaajille.
Näinhän se on. On kummallista ja kauheaa, että koululla tai sen edustajilla (opettajat, rehtori, kuraattori) ei käytännössä ole vastuuta kiusaamisesta. Perusopetuslaissa kyllä lukee, että oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Koulua ei kuitenkaan käytännössä velvoiteta tehokkaisiin toimenpiteisiin kiusatun oppilaan turvallisuuden takaamiseksi. Kiusaamiseen puuttuminen on täysin yksittäisten opettajien ja rehtorin moraalin ja hyväntahtousuuden varassa. Kiusatulle voi käydä niinkin, että opettajat/rehtori pahentavat kiusatun tilannetta ja kääntyvät hänen perhettäänkin vastaan.
Kammottavaa, että tuollaiset opettajat ja rehtorit saavat jatkaa työssään. Niitä opettajia taas tulisi palkita, jotka puuttuvat tehokkaasti vakavaan kiusaamiseen.
Joo niin onkin! Opettajat ne on jotkut ihan kunnon kiusaajia itsekin kun eivät sitä estä vaikka näkevät sitä ihan tarjottimella parhaimmillaan joka päivä!