Lue keskustelun säännöt.
Ihmisen persoonan muutos vanhetessa?!
06.12.2014 |
Mieheni on vasta 43v mutta jutuiltaan kuin vanhempansa. Perheen nuorisolle (osa täysikäisiä) laukoo just niitä ärsyttäviä elämänviisauksia ja kuinka ennen (vanhempiensa ja isovanhempien aikana) asiat tehtiin niin ja näin ja se oli ainoa oikea tapa.
Mies myös joi ja poltti ennen. Jumalaton saarna nyt niille jotka noita paheita harrastaa. Miten hyvin muistankaan kun appiukko lopetti juomisen ja polttamisen ja paasasi sitten pojalleen aiheesta aina. Mieheltäni nousi savu sillon korvista.
En mennyt naimisiin appiukon kanssa mutta nyt sellainen asuu meillä. Kääk!
Kommentit (5)
Kai sitä poika on kuin isänsä. Sama että tytär kuin äitinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain sanottiin että 35 vuoden jälkeen ihminen alkaa muuttua vanhemmikseen :D
Minäkin muutuin "vanhetessani", noin nelikymppisenä. Nuorempana suoritin kauheasti, yritin liikaa olla täydellinen ja tehdä kaikesta täydellistä. Nykyään olen paljon rennompi, ei se ole maailmanloppu jos imuroin vasta huomenna tai jos en tee jouluksi kuutta erilaista kuivakakkua. Olen tämän muutoksen myötä myös itsevarmempi, sitä kautta onnellisempi. Ennen se kaikki aiheutti stressiä ja tunteen etten riitä.
Tämä muutos on sellainen, joka on tehnyt ympärilläni olevista ihmisistäkin onnellisempia.
Itse olen valitettavasti huomannut sukupiirissä että negatiiviset luonteenpiirteet vain vahvistuvat eivätkä katoa minnekään. Joko hyväksyt miehesi niin kuin on tai pakkaat laukkusi. Et sinä voi häntä muuttaa.
Olen samaikäinen kun miehesi ja samanlaisia muutoksia olen havainnut. Itse olin vaan nuorena "ylivilli" sekä hermo paloi pienemmästäkin syystä. Pinna on pidentynyt potenssiin kymmennen ja jos se hermo palaa, niin murisen omissa oloissa enkä kohdista sitä muihin. M43