Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19702)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Mikä hirveä tosikko tämän kirjoittaja on? Joku leipääntynyt hoitaja? Relaa hei dyyd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Oon samaa mieltä tän kirjoittajan kanssa eli että mihin tarvitaan sosionoomeja ja yliopiston käyneitä opettajia, koska lastenhoitajat osaavat ihan samat temput. Kun ei niitä päteviä opettajia ole muutenkaan, niin mihin niitä tarvitaan? Lapset kasvaa ja menee kouluun ilman niitäkin kyllä hoitajat tekevät ihan hyvää työtä ja syliä ja leikkiä lapselle aina löytyy ilman näitä byrokratioita ja pedagoogisia suunnitelmiakin! Koulussa ehtii kyllä harjoitella lukemista ja laskemista sitten ihan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Mikä hirveä tosikko tämän kirjoittaja on? Joku leipääntynyt hoitaja? Relaa hei dyyd.
😉
Vierailija kirjoitti:
Itse pätevänä opettajana hoidan yksikkömme esiopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä vasu-, leops- ja tuen asiakirjojen laadinnan ja moniammatillisen yhteistyön yhteydenpitoineen, palavereineen ja konsultointeineen, kotien kanssa tehtävää yhteistyötä unohtamatta. Suunnittelen ryhmäyttämisen sekä tunne- javuorovaikutustaitojen harjoittelun kaaren ryhmän vuoden ajalle painottaen jaksoittain erilaisia alueita. Etsin, valmistelen ja valmistan materiaalia ja toiminnallisen oppimisen tilaisuuksia. Käytän aikaa sen suunnittelemiseen, miten saamme hyödynnettyä monipuolisesti ja elämyksellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, niin sosiaalisia, fyysisiä kuin digitaalisiakin. Teemme metsä- ym. retkiä ja opimme maailmasta ja ihmisistä taiteen ja kulttuurin keinoin.
Perehdytän sijaisia ja lastenhoitajia ja pyrin tukemaan lapsia yksilöinä ja ryhmänä tukeutuen kasvatustieteelliseen ja kehityspsykologiseen sekä erityispedagogiseen tietämykseen. Lisäksi suunnittelen tarkoituksenmukaisia ja esiopetussuunnitelman mukaisia tapoja harjaannuttaa kunkin lapsen esiakateemisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Tässä on paljon tekemistä, sillä esiopetukseen tulevat lapset ovat hyvin eri tasoilla taidoissaan ja valmiuksissaan sekä motivaatiossaan ja jaksamisessaan. Osa on vielä tule asti 5-vuotiaita leikki-ikäisiä esiopetusvuoden alkaessa, kun taas osa lukee jo kokonaisia lastenkirjoja ja laskee jo lukualueella 0-20. Motorisissa taidoissa ja tunne- ja vuorovaikutustaidoissa sekä kielitaidossa on suurta vaihtelua, mikä pitää huomioida suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Yksikössämme on 3 esiopetusryhmää, joiden kolmesta opettajasta minä olen ainut pätevä. Muut 2 ovat lastenhoitajia. Luonnollisesti minulle lankeaa eniten pedagogista vastuuta jo senkin takia, että minä tiedän eniten näistä asioista. Onneksi kollegani ovat tarmokkaita ja parhaansa tekeviä tyyppejä, jotka ovat oppineet tämän syksyn aikana jo paljon, ja minun taakkani kevenee tasaisesti.
Tässä on tuolle kolmen kohdan pedagogiselle jankkaajalle hyvä vastaus. Kannattaisi varmaan alkaa jo viikonlopun viettoon sinunkin!
Eri ja eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
Eri
No minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Eli mikä tämä sinun, kohta kasvatustieteen kandidaatin, oma kolmen mainitsemasi konkreettisen esimerkin ehdotuksesi olisi? Terveisin kasvatustieteen maisteri, jolla myös on todellakin paljon enemmän pedagogista ja myös sitä kuivakkaan byrokraattista osaamista luin lh:lla ja amk-sosionomilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Ja vielä konkretiasta, niin vakaopettaja on pedagogiikan asiantuntija. Se asiantuntijuus on niin laajaa, ettei sitä voi eritellä mitenkään "konkreettisesti". Varsinkaan netin kuvailun kannalta. Tilanteessa kuin tilanteessa taitava pedagogi osaa perustella toimintansa sekä harjoittaa itseään kehittävää itsereflektiota. Lastenhoitaja tai sosionomi ei tällaiseen kykene, ainakaan koulutuksensa perusteella. Lastenhoitajilla ja sosionomeilla ei ole mitään annettavaa omasta koulutuksestaan vakalle, yrittävät vain olla pedagogeja kuten opettajat. Parempaa ja laadukkaampaa varhaiskasvatusta saataisiin pelkillä vakaopettajilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Eli mikä tämä sinun, kohta kasvatustieteen kandidaatin, oma kolmen mainitsemasi konkreettisen esimerkin ehdotuksesi olisi? Terveisin kasvatustieteen maisteri, jolla myös on todellakin paljon enemmän pedagogista ja myös sitä kuivakkaan byrokraattista osaamista luin lh:lla ja amk-sosionomilla
Haha, no sinussa on mennyt koulutus täysin hukkaan, jos edelleen tivaat kolmea konkreettista ehdotusta :'D
Saimme tietää lomamme tänään ja sain mitä halusinkin eli 23.pvästä alkaen eteenpäin.
En voi ymmärtää miksi tämä asia, siis lomat, on tällainen mörkö monissa yksiköissä?!
Kuten jo aiemmin todettu niin päiväkodilta jaetaan lomakyselyt aina hyvissä ajoin eli joulunajan lappunen ollut jaossa jo n.1kk sitten ellei ylikin ja vanhempien on ne palautettava takaisin n.pari viikkoa sen jälkeen eli se on marraskuuta vielä sekin ajankohta.
Siitä sitten aletaan katsomaan kokonaisuutta lapsimäärineen ja kasvattajien lomatoiveita ja yksikön pomo tekee päätöksensä toiveiden toteutumisesta annettujen tietojen mukaan.
Ja tosiaan työehtosopimus sanelee deadlinet lomien myöntämiselle/kieltämiselle, kys tietojen tulee olla työntekijällä pääsääntöisesti _useampi viikko ennen_ajankohtaa, esim.joulua.
Miksi päiväkotien johtajat rikkoa lakia asiassa???
Ja miksi kasvattajat sallivat sen???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Eli mikä tämä sinun, kohta kasvatustieteen kandidaatin, oma kolmen mainitsemasi konkreettisen esimerkin ehdotuksesi olisi? Terveisin kasvatustieteen maisteri, jolla myös on todellakin paljon enemmän pedagogista ja myös sitä kuivakkaan byrokraattista osaamista luin lh:lla ja amk-sosionomilla
Haha, no sinussa on mennyt koulutus täysin hukkaan, jos edelleen tivaat kolmea konkreettista ehdotusta :'D
No enhän tilaa. Itse tivaat. Heitin pallon takaisin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Ja vielä konkretiasta, niin vakaopettaja on pedagogiikan asiantuntija. Se asiantuntijuus on niin laajaa, ettei sitä voi eritellä mitenkään "konkreettisesti". Varsinkaan netin kuvailun kannalta. Tilanteessa kuin tilanteessa taitava pedagogi osaa perustella toimintansa sekä harjoittaa itseään kehittävää itsereflektiota. Lastenhoitaja tai sosionomi ei tällaiseen kykene, ainakaan koulutuksensa perusteella. Lastenhoitajilla ja sosionomeilla ei ole mitään annettavaa omasta koulutuksestaan vakalle, yrittävät vain olla pedagogeja kuten opettajat. Parempaa ja laadukkaampaa varhaiskasvatusta saataisiin pelkillä vakaopettajilla.
Jumalauta mikä paskakasa olet!
Ei minulla muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
EriNo minulle, kohta kasvatustieteen kandille, ei olisi tuossa mitään erikoista haastetta. Ainut haasta olisi se, jos ei olisi toista yliopistokoulutuksen käynyttä opettajaa työparina. Ja olen aikaisemmalta ammatiltani lastenhoitaja, tiedän kyllä kuinka paljon pedagogista osaamista hoitajilla on. Ei ole mielekästä, että vakaope joutuu opettamaan työtiimiään toimimaan ammattitaitoisesti. Pedagogiikka on arjessa läsnä ihan koko ajan ja joka tasolla, sitä on vaikea ammatikoulupohjalla ymmärtää.
Ja vielä konkretiasta, niin vakaopettaja on pedagogiikan asiantuntija. Se asiantuntijuus on niin laajaa, ettei sitä voi eritellä mitenkään "konkreettisesti". Varsinkaan netin kuvailun kannalta. Tilanteessa kuin tilanteessa taitava pedagogi osaa perustella toimintansa sekä harjoittaa itseään kehittävää itsereflektiota. Lastenhoitaja tai sosionomi ei tällaiseen kykene, ainakaan koulutuksensa perusteella. Lastenhoitajilla ja sosionomeilla ei ole mitään annettavaa omasta koulutuksestaan vakalle, yrittävät vain olla pedagogeja kuten opettajat. Parempaa ja laadukkaampaa varhaiskasvatusta saataisiin pelkillä vakaopettajilla.
"En osaa vastata kysymykseen siitä miksi pätevät opettajat olisivat parempia kuin hoitajat, joten vastaan ympäripyöreästi toteamalla, että me yliopistokoulutuksen (melkein ainakin, vieläpä alemman korkeakoulututkinnon) läpikäyneet olemme niin paljon parempia ja käytämme myös enemmän sivistyssanoja kuin sosionomit ja hoitajat, että on sen perusteella ihan itsestäänselvää, että me olemme parempia." Totuushan on, että vakaopen yliopistokoulutus on sen kolme vuotta max. eikä kummempia vaadi. Mutta teoreettista tietoa ja tietynlaista kokonaiskäsitystä lapsen kasvusta, oppimisesta ja kehityksestä sekä vakasta yhteiskunnallisena hankkeena ja instituutiona on paljon verrattuna noihin muihin ammattikuntiin. Totta kuitenkin on myös se, että monilla pitkän työuran tehneillä hoitajilla on todella hyvä pedagoginen tatsi ja moni on myös hyvin kartalla näistä asioista ilman sitä korkeakoulututkintoakin. Itse kasvatustieteen kandidaattina ja näin ollen pätevänä vakaopena (16 v työuraa takana) nautin suuresti kokeneen ja työssään hyvän lastenhoitajan kanssa työskentelystä! Toki kunhan kollegoina yksikössä on myös muita päteviä opettajia jakamassa suunnittelu- ja vastuutaakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Eilen tuli tieto ja sain mitä halusin eli 22.12-8.1 👌
Eilenkö jo? Meillä menee ainakin viikko vielä että lomat tiedetään.
Miksi?
Johan se KVTES:kin sanoo asiaan jotakin.
Ja vanhemmille osoitetut kyselyt joulun+vuodenvaihteen ajan hoidon tarpeista on jo annettu ajat sitten ja palautettukin takaisin päiväkodille.
Pidetään hullua jännityksessä sitten vissiin.
Eikö se nyt ole jo tullut tässäkin ketjussa selville että johtajat pyyhkivät kvtessillä perseensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastenhoitaja tänäänkin kiroili ja haukkui lapsia sekä vittuili heille päin naamaa. Tänäänkin. Eikä ollut edes yksin lasten kanssa ja taisi olla tiimistä ainoa, joka ehti kahville. Mutta kun ei kestä lasten vaativuutta tai erityisen tuen lapsia niin sitten alkaa tiuskiminen ja vittuilu. Ei varmaan jatku työt tuolla asenteella kovinkaan pitkään vaikka hommia kyllä riittäisi.
Ihan mukava ihminen muuten.
Itse olen lastenhoitaja ja teen esiopetusryhmässä vakaopen sijaisuutta. Olen kyllä aivan lirissä tuen asiakirjojen ja valmistavan esiopetuksen suunnitelmien sekä leopsien kanssa. Onneksi on kokeneempi kollega, joka auttaa, mutta on ikävää koko ajan häntä kuormittaa omalla osaamattomuudellani. Korostan, että olen kokenut ja hyvä lastenhoitaja, mutta en olisi ikinä, kuuna päivänä, osannut kuvitella miten vaativaa ja kuormittavaa (ja paljon pedagogista vastuuta sisältävää) vakaopen työ on, huh huh! En todellakaan enää kuvittele, että vakaopet ovat vain vähän paremmin palkattuja lastenhoitajia. Jos selviän tästä vuodesta, olen onnellinen. Ehkä haen opiskelemaan vakaopeksi tai sitten pysyttäydyn turvallisessa lastenhoitajan hommassa enkä turhia stressaa... 🥵
Mihin hävisi kolmen konkreettisen kohdan melkein-kandidaatti? Menikö sisu kaulaan ja argumentit loppuivat kesken?
Vierailija kirjoitti:
Mihin hävisi kolmen konkreettisen kohdan melkein-kandidaatti? Menikö sisu kaulaan ja argumentit loppuivat kesken?
Harmi, kun just tein popparit ja valmistauduin seuraamaan ankaraa pedagogista debatointia.
Vierailija kirjoitti:
Mihin hävisi kolmen konkreettisen kohdan melkein-kandidaatti? Menikö sisu kaulaan ja argumentit loppuivat kesken?
Varmaan on muutakin elämää näin pe-iltaisin..
Sivusta
Ai minkä kolmen kohdan? Mikä tää juttu on? En jaksa lukea koko ketjua, 6200 viestiä, mistä kyse?
Alue: Aihe vapaa
Kerropa itse oma ehdotuksesi, kun niin nohevana esiinnyt ja haluat lietsoa vastakkainasettelua. Kyllähän varhaiskasvatukseen kuuluu yhtä lailla vapaa leikki kuin strukturoitu ja pedagogisesti suunniteltu toimintakin.
Eri