Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

No minä olen tajunnut pelin hengen jo aikoja sitten.

En käytä töissä mitään sellaisia vaatteita, joita käyttäisin vapaalla. En ikinä vie mitään omaa töihin. Syön päiväkodin ruokaa enkä maksa siitä, hyväksikäytän kaikkea mitä voin. Olen minuutilleen ajoissa töissä, lähden minuutilleen kun työvuoro loppuu ja vaihdan vaatteet/riisun/puen työajalla. En osallistu kahvirinkiin, lahjakassaan tai mihinkään mikä vaatii rahaa. En käytä omia materiaaleja töissä. Jos talolla ei jotain ole, sitä ei ole. Lataan oman puhelimen töissä ja lähden lakisääteiselle tauolle vaikka olisin yksin ryhmässä. Ilmoitan vaan pomolle että menen nyt tauolle, en jää kuuntelemaan mitä vastaa.

MIkä lakisääteinen tauko? Käyt siis ruoka/lepotauolla, sillä n. 20 minuutin mittaisella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä olen tajunnut pelin hengen jo aikoja sitten.

En käytä töissä mitään sellaisia vaatteita, joita käyttäisin vapaalla. En ikinä vie mitään omaa töihin. Syön päiväkodin ruokaa enkä maksa siitä, hyväksikäytän kaikkea mitä voin. Olen minuutilleen ajoissa töissä, lähden minuutilleen kun työvuoro loppuu ja vaihdan vaatteet/riisun/puen työajalla. En osallistu kahvirinkiin, lahjakassaan tai mihinkään mikä vaatii rahaa. En käytä omia materiaaleja töissä. Jos talolla ei jotain ole, sitä ei ole. Lataan oman puhelimen töissä ja lähden lakisääteiselle tauolle vaikka olisin yksin ryhmässä. Ilmoitan vaan pomolle että menen nyt tauolle, en jää kuuntelemaan mitä vastaa.

MIkä lakisääteinen tauko? Käyt siis ruoka/lepotauolla, sillä n. 20 minuutin mittaisella?

Varhaiskasvatuksessa 7h39min työpäivään kuuluu 1kpl 10min kahvi/tee tauko, ruoka syödään lasten parissa.

Onneksi subjektiivinen päivähoito-oikeus poistuu ensi hallituskaudella. Se on aivan turhaan rasittanut jo ennestään liitoksistaan natisevaa varhaiskasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä olen tajunnut pelin hengen jo aikoja sitten.

En käytä töissä mitään sellaisia vaatteita, joita käyttäisin vapaalla. En ikinä vie mitään omaa töihin. Syön päiväkodin ruokaa enkä maksa siitä, hyväksikäytän kaikkea mitä voin. Olen minuutilleen ajoissa töissä, lähden minuutilleen kun työvuoro loppuu ja vaihdan vaatteet/riisun/puen työajalla. En osallistu kahvirinkiin, lahjakassaan tai mihinkään mikä vaatii rahaa. En käytä omia materiaaleja töissä. Jos talolla ei jotain ole, sitä ei ole. Lataan oman puhelimen töissä ja lähden lakisääteiselle tauolle vaikka olisin yksin ryhmässä. Ilmoitan vaan pomolle että menen nyt tauolle, en jää kuuntelemaan mitä vastaa.

MIkä lakisääteinen tauko? Käyt siis ruoka/lepotauolla, sillä n. 20 minuutin mittaisella?

Tuliko yllätyksenä että varhaiskasvatuksen työntekijöilläkin on oikeus taukoon päivän aikana?

" Onneksi subjektiivinen päivähoito-oikeus poistuu ensi hallituskaudella.

Se on aivan turhaan rasittanut jo ennestään liitoksistaan natisevaa varhaiskasvatusta."

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.huhtikuuta 2023.

Niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan VAALIKAUDELLE 2023 - 2027.

Naisvaltainen hallitus ja varhaiskasvatuksen lopputulos on tämä?

Muistakaa toki kiittää äänestämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"        Lapset päiväkotikaaoksen keskellä MOT    https://areena.yle.fi/1-50979214

Mitä Opetusministeri Li Anderson tilanteeseen mm kommentoi :

" Se ei ole mikään uutinen tai yllätys että meillä on vaikea työvoimapula varhaiskasvatuksessa.

Pidän tärkeänä painottaa että toi ei ole koko suomalaisen varhaiskasvatuksen kuva.

mutta se on sitä niissä yksiköissä joissa henkilöstötilanne on vaikea.

Se tottakai se näkyy varhaiskasvatuksen laaduissa ja näissä vuorovaikutussuhteissa."

" Me ollaan lisätty resursseja varhaiskasvatukseen sekä pysyvien lakimuutosten seurauksena.

Eli jo kauden alussa palautettiin pienempi suhdeluku yli kolmivuotiaiden ryhmiin ,

joka on hyvin tärkeää koska suoraan siinä säädetään sitä että montako lasta pitää olla per aikuinen.

Ollaan myöskin tiukennettu lainsäädäntöä liittyen tilapäisiin ylityksiin, koska kävi ilmi että kunnissa oli aika systeemaattisesti koko ajan tilapäisiä ylityksiä.

Siihen laki ei ollut tarkoitettu. Joka aamu tai joka iltapäivä ei ole tilapäistä."

("Andersson on aiemmin todennut niin, ettei kannata varhaiskasvatuslain muuttamista päiväkotien työvoimapulan helpottamiseksi niin, että että tutkintovaatimuksia löysennettäisiin") lainaus Mot sama dokkari"

.

"Miksi hallitus ei sitten tee mitään noille päivittäisille, tilapäisille ylityksille, jotka johtuvat siitä, että ryhmissä ei ole tarpeeksi henkilökuntaa lasten hoitopäivien pituuteen nähden? Suhdeluku ei ylittyisi joka ikinen aamu ja iltapäivä, jos lain mukaan ryhmiin mitoitettaisiin neljäs työntekijä, tai rajattaisiin lasten hoitopäivän pituutta."

.

Jotenkin nousi pintaan ISO pettymys Opetusministeriimme Li Anderssoniin, kun odotin ärhäkkyyttä mitä hän on väläytellyt täysistunnoissa tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.

Ja nyt oli vaan että : Pidän tärkeänä painottaa että toi ei ole koko suomalaisen varhaiskasvatuksen kuva.

mutta se on sitä niissä yksiköissä missä henkilöstötilanne on vaikea."

Mitä odotin?

Että hän olisi kommentoinut jämäkästi, että tilanteeseen tulemme puuttumaan välittömästi, sillä yksikin lapsi ja lapsen kasvuolosuhteet ovat meille tärkeitä.

Kun ajattelee että se tubettaja nainenkin (myös äitinä) suurinpiirtein väänsi itkua tuossa dokkarissa, kun alan järkyttävä tilanne oli valjennut hänelle omakohtaisesti oman lapsensa hoito-olosuhteiden kautta.

"Ollaan myöskin tiukennettu lainsäädäntöä liittyen tilapäisiin ylityksiin, koska kävi ilmi että kunnissa oli aika systeemaattisesti koko ajan tilapäisiä ylityksiä."

Tämä kyllä ihmetyttää, edelleen ihan sama meno, että suurimman osan päivästä ryhmissä ei ole riittävää määrää henkilökuntaa. "Tilapäisen ylityksen" muutoksella siis muutettiin se asia, että jos joku työntekijä sairastuu, niin PITÄÄ hankkia sijainen, tämäkäänhän ei toimi jos sijaisia ei yrityksestä huolimatta saada.

Aina jos lakia muutetaan, niin olisi hyvä myös miettiä miten lain toteutumista valvotaan (mm. tietokoneelta voi kuka vain viranomainen nähdä lukuina paljonko on lapsia ja työntekijöitä, kohta se onnistuu myös tunnilleen, ei tarvitse vaka henkilökunnan käyttää aikaa mihinkään ylimääräiseen ilmoitteluun, joka mene ainoastaan päiväkodin johtajalle, eikä niihinkään edes tule mitään vastausta),  olisi myös hyvä tietää, mitä seuraa jos lakia ei noudateta/mitä pitää tehdän jos sijaista ei saada? Esim. jos ei ole riittävää henkilökuntaa, niin eikö siinä lasten turvallisuuden vuoksi tulisi tehdä niin, että sitten ei voida ottaa hoitoon lapsia jotka ylittävät paikalla olevan henkilökuntamäärän?

Nuo lait ovat ihan diibadaapaa, ihan samalla tavalla kuin varhaiskasvatuksen kohdalla on työsuojelulakikin diibadaapaa, kun ei tarvitse antaa sitä lain mukaista lepo-/ruokataukoa mikä kaikille muille kuuluu, edes periaatteen tasolla, varhaiskasvatuksessa todetaan, että tuo tauko _ei kuulu_ EIKÄ sitä siis SAA pitää.

Totta. Esim vessatauot eivät rosiaankan kuulu kaikille kasvattajille. Päiväkodissa missä saattaa olla useampia yksiköitä ryhmätiloineen on vain 1 wc joka sijaitsee talon aivan toisessa päädyssä. Lasten saniteettitiloja aikuinen ei tietenkään voi eikä saa käyttää (henkilökuntien saniteettitilat mihin aikuinen voi tehdä tarpeensa on ilmanmuuta oltava erikseen ) . Eli jo pk-tila suunnittelussa sivuutettu kasvattaja ja ajateltu  ettei kasvattajan tarvitse käydä päivän aikana edes veskissä. Tauot-- niin, ruokailu lasten kanssa ja se 10minuuttia, käytännössä harva sinne pääsee lakisääteiselle kahvitauolleen. Lapsie ei voi jättää keskenään ellei kukaan pääse päästämään hoitajaa tauolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkoilu on työn hyvä puoli; joka päivä kaamosaikaankin pääsee pihalle ja aamupäivällä on sentään pilkahdus valoakin. Ulkoilu on terveellistä eikä siellä pihalla tarvitse paikallaan pönöttää, vaan liikkua lasten mukana.

Hyviä ulkovaatteita, joita käyttää vain työssä, löytää kyllä kirppiksiltä edullisesti. Itselleni on tärkeää, että on erikseen ne vaatteet, joita käytän töissä, myös  sisällä. Erotan arjen ja vapaa-ajan tälläkin tavalla.

Sitä toivon hartaasti joka viikko, ettei sairaita/toipilaita tuotaisi päiväkotiin hoitoon. Kun melkein joka viikko joutuu soittamaan vanhempia hakemaan lapsensa kotiin sairastamaan, on kuumetta ja rohisevaa yskää yms

Astmaatikkona saan herkästi tartunnan ja sitten on taas sijaisen tarve.. Tätä tuodaan jatkuvasti vanhempain illoissa esille, että päiväkoti ei ole sairaita lapsia varten, lapsen pitää olla siinä kunnossa, että jaksaa pitkän päivän, ulkoilut, ruokailut, leikit ym. Mutta kun juuri ne vanhemmat, jotka näitä tietoja tarvitsevat, eivät tule vanhempainiltoihin eivätkä lue  ryhmän kuulumisia netistä, niin sama toistuu. Joskus on pakko aika tiukastikin sanoa, että näin ei saa tehdä.

Se on kurjaa ja väärin, että kipeänä tuodaan hoitoon, mutta on se vaan joskus tosi hankala tehdä rajanvetoa onko lapsen flunssa jo riittävän ohi vai ei. Nuha ja pieni yskä voi jatkua kauankin. 

Meillä oli toinen lapsista sellainen, että yhden toipilaspäivän / kuumeettoman päivän jälkeisenä aamuna saattoi olla ihan terveen tuntuinen, mutta vasta kun vauhtiin pääsi, parin tunnin päästä saattoikin olla sitten jo hieman lämpöä tulossa,  tai yski ja yski, kun juokseminen tekikin yskän. Etenkin aamu-ulkoilu saattoi laukaista pahan yskänkohtauksen ja sitten minulle soitettiin. Hirveän vaikea se on siitä puoliunisesta lapsesta ennustaa, se ei vaan ole samanlainen juuri herättyään kuin sitten, kun on monta tuntia touhunnut. 

Kaksi kertaa minulle soitettiin päiväkotiuran aikana töihin, että täytyy tulla hakemaan lapsi pois. 

Ettei se ihan aina tahallisuutta ole. Meilläkin tää nyt vain yhden lapsen kohdalla kävi virhearvioita, mutta toisen lapsen kohdalla näki aina jo aamusta, onko vähän kipeä tai kipeäksi tulossa. Toisesta ei vaan nähnyt. 

Olet väärässä ketjussa kommentoimassa. Tämä ketju ei ole äideille, jotka haluavat kertoa seikkaperäisesti oman lapsensa tai perheensä elämästä ja sairauksista, sellaisia ketjuja on satoja vauva-palstalla.

Tässä ketjussa varhaiskasvatuksen työntekijät, entiset ja nykyiset, sekä alan opiskelijat jakavat kokemuksiaan nykyisen varhaiskasvatustyön ja etenkin päiväkotien epäkohdista sekä jaetusta huolesta koskien työuupumusta ja resurssien puutteen vaikutuksia.

Perinteisesti ammattilaiset on vaiennettu näistä asioista, kunnes 2020 lähtien tilanne on kriisiytynyt vakavasti. Tämä ketju ja nykyinen medianäkyvyys myös valtakunnan medioissa ottaa kantaa verovaroin tuotetun peruspalvelun puutteisiin. Etenkin pk-seudulla ja suurissa kaupungeissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja omaääninen, rehellinen keskusteluun osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tilanteeseen herätään viimeistään nyt. Nuoremme reagoivat jo väkivallan, masennuksen ja uupumisen lisääntymisenä. Tämä näkyy myös varhaiskasvatuksessa.

Ketju on tärkeä. Sen viestiä ei tule vesittää.

Jos haluat puhua lapsesi nuhasta tms. tee se toisaalla, varhaiskasvattajat täällä kuuntelevat niitä kertomuksia tarpeeksi työpäivänsä aikana työkseen. Ainakin itse koen, ettei kasvattajien työssään kokemaa riittämättömyyden tunnetta oteta tosissaan, jos vielä tämän ketjun otsikon alla tullaan kertomaan, kuinka asiat ovat ihan hyvin, turhaan valitatte, nyt keskustellaan lapsista jne. Lapsen vasu-keskustelussa ei puhuta henkilöstön uupumisesta vaan niistä sen lapsen asioista.

Mitä tulee sairauksiin: Ei todellakaan ole ok tuoda ketään sairasta päiväkotiin tai työpaikalle sairastuttamaan muut. Ei ikinä ole ollut.

No vanhempien vika se ei ole, että alalla väsytään. Tässä ammutaan itseä nilkkaan, jos sätitään joka suuntaan. Se, mihin kuntatyönantaja voi vaikuttaa; palkatun henkilöstön määrä, vakituiset sijaiset, ryhmäkoot.

Itselleni työntekijänä kaikkein suurin ilahdutus tulisi pätevästä ja osaavasta ryhmäavustajasta, niihin ryhmiin, joissa on haastava lapsi. Tai sitten ihan toinen lastenhoitajan vakanssi. Yksi "ekstra" jokaiseen päiväkotiin, ja ekstra menee sinne auttamaan missä tarvitaan. Nyt se menee niin, että kun tämä haastavin lapsi onkin sairaana, tulee helpotuksen tunne sydänalaan, ja se on väärin, tulee huono omatunto siitä hyvän tunteen läikähdyksestä. Ei ole lapsen vika, että aikuisille ne päivät on yhtä selviytymistä välillä. Kädet ei vaan tahdo riittää. 

"No vanhempien vika se ei ole, että alalla väsytään." Mun mielestä joskus juurikin on. Ei tietysti pelkästään, mutta nykyvanhemmat voi olla tosi rasittavia vaatimuksineen ja näkemyksineen. Sitten ne niiden kommentit on kaikki keskenään ristiriitaisia, ettei kenellekään voi olla mieliksi. Tosi moni ei näe kun sen oman lapsensa ja ajattelee, että se olisi automaattisesti jotenkin etusijalla niihin muihin lapsiin nähden. No ei ole. On väsyttävää kerta toisensa jälkeen koko vuoden ja vuosi vuoden jälkeen selittää, että meillä on nämä säätelevät lait, asiakirjat ja ohjeet, tällaiset puutteelliset resurssit, mitätön budjetti ja kyllä, tämä on juuri näiden henkilöiden työpaikka etkä sinä vanhempana osallistu rekrytointiin.

Jotkut vanhemmista on välillä kysynyt, tulenko viikonloppuna, iltaisin tai juhlapyhinä lastenhoitajaksi heille kotiin, koska olen lapsille tuttu ja se olisi lapsen edun mukaista. Kun olen sanonut, etten tule vaan tarvitsen oman vapaan, on siihen voitu sanoa, että se liirumlaarum lasten edusta ja aidosta välittämisestä onkin siis vain sanahelinää eikä tosipaikan tullen näköjään päde, kyllä lapset sen aistivat...

Suurin osa vanhemmista vaan on, tuovat ja hakevat lapsensa, ei niitä niinkään noteeraa. Lasten hoitaminen täyttää päivät, ei siinä ehdi niiden vanhempia miettiä. Se on ollut kiva, jos joku on vaikka joulomalle lähtiessä tai keväällä lopuksi kiittänyt jotenkin erityisesti. Sanonut sellaista, mistä huomaa, että ne oikeastaan tietää, miten paljon ja mitä olen niiden lasten eteen tehnyt ja arvostaa sitä. Ei se kunnallinen parin sadan hoitomaksu sellaista tarjoa. Yksi päiväkotipäivä per lapsi maksaa moninkertaisesti. Perheille ilmaista varhaiskasvatusta oppii ehkä arvostamaan, jos muuttaa vaikka Britteihin, Amerikkaan jne.

Nojoo. Omaan kokemukseenihan minä pohjaan, ja varmasti jossain muualla on toisin. 

Minulle pahimmat omaiskohtaamiset tulivat jo opiskelija-aikana vammais- ja vanhuspuolella, ihan törkeitä omaisia. Törkeitä. Saivat tekemään lopullisen päätöksen, että valitsin suuntautumiseksi lapset. 

Mutta mulla on lyhyt ura takana lasten kanssa ja silkkaa tuuriahan se vaan on kun ei ole ollut hankalia asiakaskohtaamisia. 

Itseäni työssä väsyttää enemmän ihan typerät* vaatimukset ylhäältäpäin (joka päivälle pitäisi olla erilaista ohjelmaa, monenlaista, 1-2 erilaista toimintaa joka päivälle), välillä liian isot ryhmät, eri ajatukset työkavereiden kanssa. 

*typerällä tarkoitan, että tässä voisi työtä keventää aivan hyvin. Onhan se helposti perusteltu, että lapsille on joka päivä erilaista ja kehittävää ja aktivoivaa, on esim "tunnekerho" ja on "matikkapiiri" ja ne on joka viikko. Lähes joka päivälle oma "kerho" plus sitten lisäksi ne toimintatuokiot; piirtäminen, maalaaminen, leikkihetket, värijuttuja jne. .Aamupiirit. Mutta jostain syystä niistä "kerhoista" on tullut itselle enemmän rasitteen tuntuisia. Eihän ne ole varmastikaan kaikille sitä. 

Vapaata leikkiä on aika vähän. Retkiä on harvoin. Olen miettinyt jos löytyisi paikka jostain luontopainotteisesta paikasta. Metsäretket ovat se missä minusta on "kaikki". Ihan kaikki löytyy sieltä, sen parempaa oppimisympäristöä ei ole. 

...mutta tämä meni nyt sivuraiteille. 

Vierailija kirjoitti:

Käsittämätöntä, millainen näkökulma useimmilla teillä on omaan työhönne. Kukaan ei mieti lasten tilannetta, vaan olette itse aina keskiössä.

Jos ajatusmaailmanne on kuvaamanne kaltainen, olette väärällä alalla. Kääntäkää katse oman työnne laatuun.

Ulkomaisia hoitajia tänne ja pian.

Sehän tässä hajottaakin että lasten paras ei toteudu nykyisessä todellisuudessa. Ryhmät haalitaan täyteen ja mitenkään et ihmisenä voi revetä vaikka miten mietit . Isommilla vielä jotenkin onnistuu mutta pienillä on surkea tilanne. Heillä jotka nimenomaan tarvitsevat ihan kaikessa ja kokoajan apua,syliä ja hoivaa. Meillä esim on taas ollut laitoshuoltaja pois 1,5 vkoa ja tietenkään ei sijaista. Luuletko että emme ole ajatelleet lasten parasta siinä kun pomo vaatii hlökunnan tekevän ruokahommia ja taloustöitä?

Vierailija kirjoitti:

". . . alalla tehdään myös täysin idioottimaisia ja epäammattimaisia tekoja ja tekemättä jättämisiä,

ihan omasta takaa. Ja sitten kärsitään.

Tällaista osaamattomuutta kohtaan en tunne mitään sympatiaa.

Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää todellisia osaajia, joilla on selkärankaa ja ammattiylpeyttä,

ja jotka osaavat erottaa, mikä on olennaista ja mikä palvelee sekä lasten että koko työyhteisön hyvinvointia.

.... Monet eivät edes tiedä, mitä tarkoittaa PALKITSEVA TYÖ, koska raha on heidän ainoa palkintonsa ja motivaationsa lähde."

Olet aivan oikeassa.

Ja tämhän uudistus tulisi tosiaan aloittaa palkitsemalla osaavia, päteviä ja viisaita päiväkodin johtajia ja varajohtajia joille lasten hyvinvointi ja olosuhteet ovat kaiken työn perusta. Nythän siellä häärää tyyppejä joita juuri osuvasti kuvailit.

Osaavien johtajien lisäksi pitäisi palkita osaavia tekijöitä. Nykyisessä palkkamallissa korotukset tulevat myös heille, jotka:

- Jäävät puolitehoisena puoliosaajana rahan takia roikkumaan muiden kannateltavana.

- Käyttävät työaikaansa lähinnä omien henkilökohtaisten asioidensa jakamiseen, kuppikuntien rakentamiseen ja muiden asioiden ruotimiseen (selän takana toki). Lapset pärjätkööt omillaan.

- Onnistuvat tekemään kasvatusyhteistyöstä vanhempien kanssa vastakkainasettelua ja draamaa, jota sävyttää kaksinaamaisuus, molemminpuolinen epäluottamus ja salailu.

- Eivät onnistu tiimin johtamisessa ja lapsiryhmän pedagogisessa johtamisessa. Tiimi ei ole yhtenäinen ja sitoutunut työhönsä. Lapsiryhmää kuvaavat muut sanat kuin hyvinvointi, järjestys ja oppimisen ilo.

Kannustimia puuttuu. Palkkatasosta voisi ajatella, että ehkä se vastaa aika hyvin keskimääräistä osaamistasoa varhaiskasvatuksessa. Leipääntyneet ja epäpätevät ei-niin-osaajat eivät auta asiaa, vaan vetävät palkkatasoa pikemminkin alaspäin. Ja ennen kaikkea, saavat päiväkotityön näyttämään ja tuntumaan kurjalta (koska se on heidän ja heidän kanssaan työskentelevien kokemus).

Tässä ketjussa ei taida olla paljoa ammattiylpeyttä jäljellä. Sellaisia, jotka tietävät mitä tekevät ja hoitavat työnsä hyvillä mielin, saaden siitä muutakin kuin tietyn rahallisen korvauksen. Niitä, jotka ymmärtävät oman vastuunsa omasta (ja tiiminsä) työhyvinvoinnista ja tekevät sen mukaisia valintoja päivittäin.

Palkankorotuksia huudetaan, mutta ei mietitä, riittääkö koko varhaiskasvatuksen keskimääräinen suoritustaso (vaatimustaso kyllä riittäisi) sellaiseen.

On ihan turhaa yrittää kantaa koko varhaiskasvatuksen kriisiä omilla harteillaan. Mieluummin keskittyä omaan tonttiinsa ja tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja, päiväkodissa ja/tai muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä olen tajunnut pelin hengen jo aikoja sitten.

En käytä töissä mitään sellaisia vaatteita, joita käyttäisin vapaalla. En ikinä vie mitään omaa töihin. Syön päiväkodin ruokaa enkä maksa siitä, hyväksikäytän kaikkea mitä voin. Olen minuutilleen ajoissa töissä, lähden minuutilleen kun työvuoro loppuu ja vaihdan vaatteet/riisun/puen työajalla. En osallistu kahvirinkiin, lahjakassaan tai mihinkään mikä vaatii rahaa. En käytä omia materiaaleja töissä. Jos talolla ei jotain ole, sitä ei ole. Lataan oman puhelimen töissä ja lähden lakisääteiselle tauolle vaikka olisin yksin ryhmässä. Ilmoitan vaan pomolle että menen nyt tauolle, en jää kuuntelemaan mitä vastaa.

MIkä lakisääteinen tauko? Käyt siis ruoka/lepotauolla, sillä n. 20 minuutin mittaisella?

Varhaiskasvatuksessa 7h39min työpäivään kuuluu 1kpl 10min kahvi/tee tauko, ruoka syödään lasten parissa.

On jotenkin niin surkuhupaisaa, että tunnolliset naiset ottavat pilkulleen joka määräyksen (ja varmaan vahtivat muitakin niin tekemään). Niin posketonta määräystä ei liene keksitty, joka tälle porukalle ei menisi läpi.

Ei ihme, että ahdistaa.

". . . alalla tehdään myös täysin idioottimaisia ja epäammattimaisia tekoja ja tekemättä jättämisiä,

ihan omasta takaa. Ja sitten kärsitään.

Tällaista osaamattomuutta kohtaan en tunne mitään sympatiaa.

Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää todellisia osaajia, joilla on selkärankaa ja ammattiylpeyttä,

ja jotka osaavat erottaa, mikä on olennaista ja mikä palvelee sekä lasten että koko työyhteisön hyvinvointia.

.... Monet eivät edes tiedä, mitä tarkoittaa PALKITSEVA TYÖ, koska raha on heidän ainoa palkintonsa ja motivaationsa lähde."

Olet aivan oikeassa.

Ja tämhän uudistus tulisi tosiaan aloittaa palkitsemalla osaavia, päteviä ja viisaita päiväkodin johtajia ja varajohtajia joille lasten hyvinvointi ja olosuhteet ovat kaiken työn perusta. Nythän siellä häärää tyyppejä joita juuri osuvasti kuvailit.[/quote]

Osaavien johtajien lisäksi pitäisi palkita osaavia tekijöitä. Nykyisessä palkkamallissa korotukset tulevat myös heille, jotka:

- Jäävät puolitehoisena puoliosaajana rahan takia roikkumaan muiden kannateltavana.

- Käyttävät työaikaansa lähinnä omien henkilökohtaisten asioidensa jakamiseen, kuppikuntien rakentamiseen ja muiden asioiden ruotimiseen (selän takana toki). Lapset pärjätkööt omillaan.

- Onnistuvat tekemään kasvatusyhteistyöstä vanhempien kanssa vastakkainasettelua ja draamaa, jota sävyttää kaksinaamaisuus, molemminpuolinen epäluottamus ja salailu.

- Eivät onnistu tiimin johtamisessa ja lapsiryhmän pedagogisessa johtamisessa. Tiimi ei ole yhtenäinen ja sitoutunut työhönsä. Lapsiryhmää kuvaavat muut sanat kuin hyvinvointi, järjestys ja oppimisen ilo.

Kannustimia puuttuu. Palkkatasosta voisi ajatella, että ehkä se vastaa aika hyvin keskimääräistä osaamistasoa varhaiskasvatuksessa. Leipääntyneet ja epäpätevät ei-niin-osaajat eivät auta asiaa, vaan vetävät palkkatasoa pikemminkin alaspäin. Ja ennen kaikkea, saavat päiväkotityön näyttämään ja tuntumaan kurjalta (koska se on heidän ja heidän kanssaan työskentelevien kokemus).

Tässä ketjussa ei taida olla paljoa ammattiylpeyttä jäljellä. Sellaisia, jotka tietävät mitä tekevät ja hoitavat työnsä hyvillä mielin, saaden siitä muutakin kuin tietyn rahallisen korvauksen. Niitä, jotka ymmärtävät oman vastuunsa omasta (ja tiiminsä) työhyvinvoinnista ja tekevät sen mukaisia valintoja päivittäin.

Palkankorotuksia huudetaan, mutta ei mietitä, riittääkö koko varhaiskasvatuksen keskimääräinen suoritustaso (vaatimustaso kyllä riittäisi) sellaiseen."

Ihan sitä vaan sinulle, että oletko lukenut tämän keskusteluketjun otsikon, kun mielestäsi täällä pääasiassa "palkankorotuksia huudetaan".

Otsikko kuuluu : "Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto RESURSSIPULAN JA UUPUMISIEN VUOKSI.

SIIS -------> RESURSSIPULA. 

EI. TARPEEKSI. HENKILÖKUNTAA. HOITAMASSA. LAPSIA. PÄIVÄKODEISSA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensilumi tuonut varmaan iloa Etelä-Suomenkin päiväkoteihin. Lumileikit, pulkkamäki... punaiset posket aikuisillakin, oletan.

Värjöttelen pihalla ilman asianmukaisia työvaatteita. Kestän ehkä 20 min ja joudun menemään sisälle. Työkaveri menee seuraavaksi vartiksi puhaltelemaan käsiinsä ja sitten saavatkin jo tulla sisälle sieltä.

No just. Kas kun ette sytytä nuotiota pihalle ja lämmittele sen äärellä. Työntekijäparat.

Mitä siis ehdotat että nämä työntekijät tekevät? Ostavat omat ulkovaatteensa töihin? Entä jos ei tarvitse toppahousuja ja kuomia kotona?

Niin, moni ostaa ne pukunsa ja jakkupukunsakin ihan itse omiin töihinsä. Harva niitä siviilissä tarvitsee.

Niissä jakuissa onkin räkää, sylkeä ja muita eritteitä? Ja peset päivittäin? Alkaa jakkujakin kulumaan vähän eri tahtiin ja hintaakin tulee. Tai siis...

Kun ei osata nähdä hoitotyön ja toimistotyön eroa. Sairaanhoitajilla, läjihoitajilla vanhuspuolella, siistijöillä on tarkoituksenmukaiset työvaatteet, koska ne voi sotkeentua. Samoin talkkareilla ja talonrakentajilla on lämpimät ulkovaatteet, kun niitä töissä tarvitaan.

Varhaiskasvatuksessa? Ei mitään talon puolesta.

Mutta onneksi on 38 lomapäivää, 5 ves päivää ja 60 palkallista sairaspäivää vuodessa. Se tekee lähes 5 kk palkallista lomaa vuodessa kun osaa vähän kikkailla.

Työvaatteista on tässä sanottu nyt monessa viestissä; oletteko kokeilleet laittaa työvaatteet verovähennyksiin? Minä en ole kokeillut, mutta periaatteessa eikö pitäisi onnistua. Esim nyt ulkoiluvaatteet. Ei ehkä sisävaatteita saa perusteltua. 

Ruokailulle ei tosiaan ole mahdollisuutta enää. Ennen tätä kustannustehokasta varhaiskasvatusta ruokailu yleensä onnistui ainakin joiltakin aikuisilta siinä lasten kanssa samalla, jos söi päiväkodin ruokaa ja lapset olivat esim. 5-6-vuotiaita ja osasivat käytöstapoja.

Sitten tuli se vaihe, että ongelmia ja avun tarpeita, nirsoilua ja erityisruokavalioita alkoi olla niin paljon, että päädyttiin 3 kasvattajan tiimissämme siihen, että nukkariin ensimmäisenä menevä ja siellä loppuun saakka oleva istuu ruokasalissa rauhassa eikä auta lapsia vaan saa syödä sen vartin ajan, kunnes menee ekojen kanssa vessaan ja nukkariin. Ne kaksi muuta kasvattajaa hoiti syöttörumban, maitojen lattialta pyyhkimiset, erityisruokavaliot, riidat, itkut, tiskit, sotkut ja metelin hillinnän. Niistä toinen jäi sitten viimeisten kanssa siihen ja söi, jos oli jotain jäljellä. Se kolmas hoiti ne valmiit vessaan ja nukkariin, jossa se yksi odotti. Sitten viimeinen tuli loppujen kanssa ja meni myös nukkariin. Silloin se kasvattaja, joka ei ollut vielä voinut syödä arvioi tilanteen, tarvitaanko nukkarissa yhä apua, onko kokouksia, onko yllättäviä tilanteita tai soittopyyntöjä ja jos oli mahdollista, kävi syömässä rippeitä siitä kylmästä ruuasta tai oman eväsleivän. Aikaa max 5 min eikä ruokatilassa voinut enää olla, koska kärryt viety pois ja siivous käynnissä.

Sitten seuraavaksi tuli "varhaiskasvatus" ja kaiken tehostus. 250 lasta talossa. Ruokala, johon on porrastetut kattausajat. Ryhmiä kuljetetaan jonossa käsien pesulle, pienten nostot korkeille tuoleille pöytään, ruokalaput kaulaan, mukit ja juomat eteen, lautasten täyttö liukuhihnalta ja aikuisketjuna lautaset ja haarukat pöytiin, ruuat suihin, itkijät ja sotkijat pois pöydästä, käsien pesulle, vessajonossa odottaminen, seuraavat sisään vessaan, edelliset ulos vessasta ja jonossa nukkariin, sänkyyn peittely, sänkyyn takaisin peittely, jälleen sänkyyn peittely, lukemisyritykset 1-6, musiikin kuuntelu, hyshys, palaveriin meno....

Siinä lapsitehdastyössä ei ehdi syödä työntekijä mitään. Koitettu on ja vatsa turpoaa palloksi, oksettaa ja tulee vatsakipuja, kun ahmit seisaaltaan äkkiä jotakin samalla kun syötät jotakin oikealle ja vasemmalle, pilkot, jäähdytät, siivoat, haet jollekin lisää, nappaat kiinni pöydälle nousijat, juokset autismilapsen perään, adhd huutaa ja lyö vierustoveria, joku heittää lautasen lattialle, nopeimmat tai ne jotka ei halua syödä lähtevät pöydästä muualle, haet niitä takaisin. Kun viimeisillä on vihdoin lautanen edessä on heillä aikaa enää 8 min syödä ja seuraava ryhmä on tulossa ruokalaan. Sitä ennen pitää pyyhkiä pöydät ja lattialta sinne heitellyt kasvikset ja silakkapihvit. Niin hirveä kiire ja meteli, että yleensä joku stressaantuneena oksentaa, kun taas mennään, eikä ole edes ruokaansa ehtinyt syödä loppuun.

Porrastettujen kattausten systeemiin EI OLE sisällytetty 20 min valvonta-ateria ruokailua henkilökunnalle. Se on täyttä työtä koko tilanne. Päiväkodissa on 20-30 min aikaa hoitaa kattaus, syönti ja astioiden pois korjaus, kun paikalla on 21 lasta ja 1-3 aikuista. Nyt, kahden kasvattajan ryhmien aikakaudella käytännössä on 28-35 lasta ja 2-5 aikuista. Ja näitä joukkoja on useita. Tilaa ei ole, niitä käytetään "porrastetusti" eli käytännössä oletetaan max 50% täyttöasteesta olevan sisällä, loput retkillä ja ulkoilemassa. No eihän se niin ole. Henkilökunnasta joka ikinen päivä vain klo 9.36-13.54 on edes teoreettisesti mahdollista, että olisi ns. lakisääteinen minimi kasvattajia paikalla. Retkelle tai jaettuihin pienryhmiin ei pääse, kun henkilöstöä ei ole riittävästi.

Kyllä, rankka fyysinen työ vaatii, että täyttä työpäivää tekevä henkilöstö saa ruokatauon, jolloin voi syödä rauhassa lounaan.

Vierailija kirjoitti:

Ruokailulle ei tosiaan ole mahdollisuutta enää. Ennen tätä kustannustehokasta varhaiskasvatusta ruokailu yleensä onnistui ainakin joiltakin aikuisilta siinä lasten kanssa samalla, jos söi päiväkodin ruokaa ja lapset olivat esim. 5-6-vuotiaita ja osasivat käytöstapoja.

Sitten tuli se vaihe, että ongelmia ja avun tarpeita, nirsoilua ja erityisruokavalioita alkoi olla niin paljon, että päädyttiin 3 kasvattajan tiimissämme siihen, että nukkariin ensimmäisenä menevä ja siellä loppuun saakka oleva istuu ruokasalissa rauhassa eikä auta lapsia vaan saa syödä sen vartin ajan, kunnes menee ekojen kanssa vessaan ja nukkariin. Ne kaksi muuta kasvattajaa hoiti syöttörumban, maitojen lattialta pyyhkimiset, erityisruokavaliot, riidat, itkut, tiskit, sotkut ja metelin hillinnän. Niistä toinen jäi sitten viimeisten kanssa siihen ja söi, jos oli jotain jäljellä. Se kolmas hoiti ne valmiit vessaan ja nukkariin, jossa se yksi odotti. Sitten viimeinen tuli loppujen kanssa ja meni myös nukkariin. Silloin se kasvattaja, joka ei ollut vielä voinut syödä arvioi tilanteen, tarvitaanko nukkarissa yhä apua, onko kokouksia, onko yllättäviä tilanteita tai soittopyyntöjä ja jos oli mahdollista, kävi syömässä rippeitä siitä kylmästä ruuasta tai oman eväsleivän. Aikaa max 5 min eikä ruokatilassa voinut enää olla, koska kärryt viety pois ja siivous käynnissä.

Sitten seuraavaksi tuli "varhaiskasvatus" ja kaiken tehostus. 250 lasta talossa. Ruokala, johon on porrastetut kattausajat. Ryhmiä kuljetetaan jonossa käsien pesulle, pienten nostot korkeille tuoleille pöytään, ruokalaput kaulaan, mukit ja juomat eteen, lautasten täyttö liukuhihnalta ja aikuisketjuna lautaset ja haarukat pöytiin, ruuat suihin, itkijät ja sotkijat pois pöydästä, käsien pesulle, vessajonossa odottaminen, seuraavat sisään vessaan, edelliset ulos vessasta ja jonossa nukkariin, sänkyyn peittely, sänkyyn takaisin peittely, jälleen sänkyyn peittely, lukemisyritykset 1-6, musiikin kuuntelu, hyshys, palaveriin meno....

Siinä lapsitehdastyössä ei ehdi syödä työntekijä mitään. Koitettu on ja vatsa turpoaa palloksi, oksettaa ja tulee vatsakipuja, kun ahmit seisaaltaan äkkiä jotakin samalla kun syötät jotakin oikealle ja vasemmalle, pilkot, jäähdytät, siivoat, haet jollekin lisää, nappaat kiinni pöydälle nousijat, juokset autismilapsen perään, adhd huutaa ja lyö vierustoveria, joku heittää lautasen lattialle, nopeimmat tai ne jotka ei halua syödä lähtevät pöydästä muualle, haet niitä takaisin. Kun viimeisillä on vihdoin lautanen edessä on heillä aikaa enää 8 min syödä ja seuraava ryhmä on tulossa ruokalaan. Sitä ennen pitää pyyhkiä pöydät ja lattialta sinne heitellyt kasvikset ja silakkapihvit. Niin hirveä kiire ja meteli, että yleensä joku stressaantuneena oksentaa, kun taas mennään, eikä ole edes ruokaansa ehtinyt syödä loppuun.

Porrastettujen kattausten systeemiin EI OLE sisällytetty 20 min valvonta-ateria ruokailua henkilökunnalle. Se on täyttä työtä koko tilanne. Päiväkodissa on 20-30 min aikaa hoitaa kattaus, syönti ja astioiden pois korjaus, kun paikalla on 21 lasta ja 1-3 aikuista. Nyt, kahden kasvattajan ryhmien aikakaudella käytännössä on 28-35 lasta ja 2-5 aikuista. Ja näitä joukkoja on useita. Tilaa ei ole, niitä käytetään "porrastetusti" eli käytännössä oletetaan max 50% täyttöasteesta olevan sisällä, loput retkillä ja ulkoilemassa. No eihän se niin ole. Henkilökunnasta joka ikinen päivä vain klo 9.36-13.54 on edes teoreettisesti mahdollista, että olisi ns. lakisääteinen minimi kasvattajia paikalla. Retkelle tai jaettuihin pienryhmiin ei pääse, kun henkilöstöä ei ole riittävästi.

Kyllä, rankka fyysinen työ vaatii, että täyttä työpäivää tekevä henkilöstö saa ruokatauon, jolloin voi syödä rauhassa lounaan.

Yhteys työsuojeluun? Miksi tuollaista siedetään??

Vierailija kirjoitti:

Työvaatteista on tässä sanottu nyt monessa viestissä; oletteko kokeilleet laittaa työvaatteet verovähennyksiin? Minä en ole kokeillut, mutta periaatteessa eikö pitäisi onnistua. Esim nyt ulkoiluvaatteet. Ei ehkä sisävaatteita saa perusteltua. 

Se omavastuu on niin suuri ettei ole rahaa ostaa alunpitäenkään sellaista mistä saisi .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokailulle ei tosiaan ole mahdollisuutta enää. Ennen tätä kustannustehokasta varhaiskasvatusta ruokailu yleensä onnistui ainakin joiltakin aikuisilta siinä lasten kanssa samalla, jos söi päiväkodin ruokaa ja lapset olivat esim. 5-6-vuotiaita ja osasivat käytöstapoja.

Sitten tuli se vaihe, että ongelmia ja avun tarpeita, nirsoilua ja erityisruokavalioita alkoi olla niin paljon, että päädyttiin 3 kasvattajan tiimissämme siihen, että nukkariin ensimmäisenä menevä ja siellä loppuun saakka oleva istuu ruokasalissa rauhassa eikä auta lapsia vaan saa syödä sen vartin ajan, kunnes menee ekojen kanssa vessaan ja nukkariin. Ne kaksi muuta kasvattajaa hoiti syöttörumban, maitojen lattialta pyyhkimiset, erityisruokavaliot, riidat, itkut, tiskit, sotkut ja metelin hillinnän. Niistä toinen jäi sitten viimeisten kanssa siihen ja söi, jos oli jotain jäljellä. Se kolmas hoiti ne valmiit vessaan ja nukkariin, jossa se yksi odotti. Sitten viimeinen tuli loppujen kanssa ja meni myös nukkariin. Silloin se kasvattaja, joka ei ollut vielä voinut syödä arvioi tilanteen, tarvitaanko nukkarissa yhä apua, onko kokouksia, onko yllättäviä tilanteita tai soittopyyntöjä ja jos oli mahdollista, kävi syömässä rippeitä siitä kylmästä ruuasta tai oman eväsleivän. Aikaa max 5 min eikä ruokatilassa voinut enää olla, koska kärryt viety pois ja siivous käynnissä.

Sitten seuraavaksi tuli "varhaiskasvatus" ja kaiken tehostus. 250 lasta talossa. Ruokala, johon on porrastetut kattausajat. Ryhmiä kuljetetaan jonossa käsien pesulle, pienten nostot korkeille tuoleille pöytään, ruokalaput kaulaan, mukit ja juomat eteen, lautasten täyttö liukuhihnalta ja aikuisketjuna lautaset ja haarukat pöytiin, ruuat suihin, itkijät ja sotkijat pois pöydästä, käsien pesulle, vessajonossa odottaminen, seuraavat sisään vessaan, edelliset ulos vessasta ja jonossa nukkariin, sänkyyn peittely, sänkyyn takaisin peittely, jälleen sänkyyn peittely, lukemisyritykset 1-6, musiikin kuuntelu, hyshys, palaveriin meno....

Siinä lapsitehdastyössä ei ehdi syödä työntekijä mitään. Koitettu on ja vatsa turpoaa palloksi, oksettaa ja tulee vatsakipuja, kun ahmit seisaaltaan äkkiä jotakin samalla kun syötät jotakin oikealle ja vasemmalle, pilkot, jäähdytät, siivoat, haet jollekin lisää, nappaat kiinni pöydälle nousijat, juokset autismilapsen perään, adhd huutaa ja lyö vierustoveria, joku heittää lautasen lattialle, nopeimmat tai ne jotka ei halua syödä lähtevät pöydästä muualle, haet niitä takaisin. Kun viimeisillä on vihdoin lautanen edessä on heillä aikaa enää 8 min syödä ja seuraava ryhmä on tulossa ruokalaan. Sitä ennen pitää pyyhkiä pöydät ja lattialta sinne heitellyt kasvikset ja silakkapihvit. Niin hirveä kiire ja meteli, että yleensä joku stressaantuneena oksentaa, kun taas mennään, eikä ole edes ruokaansa ehtinyt syödä loppuun.

Porrastettujen kattausten systeemiin EI OLE sisällytetty 20 min valvonta-ateria ruokailua henkilökunnalle. Se on täyttä työtä koko tilanne. Päiväkodissa on 20-30 min aikaa hoitaa kattaus, syönti ja astioiden pois korjaus, kun paikalla on 21 lasta ja 1-3 aikuista. Nyt, kahden kasvattajan ryhmien aikakaudella käytännössä on 28-35 lasta ja 2-5 aikuista. Ja näitä joukkoja on useita. Tilaa ei ole, niitä käytetään "porrastetusti" eli käytännössä oletetaan max 50% täyttöasteesta olevan sisällä, loput retkillä ja ulkoilemassa. No eihän se niin ole. Henkilökunnasta joka ikinen päivä vain klo 9.36-13.54 on edes teoreettisesti mahdollista, että olisi ns. lakisääteinen minimi kasvattajia paikalla. Retkelle tai jaettuihin pienryhmiin ei pääse, kun henkilöstöä ei ole riittävästi.

Kyllä, rankka fyysinen työ vaatii, että täyttä työpäivää tekevä henkilöstö saa ruokatauon, jolloin voi syödä rauhassa lounaan.

Yhteys työsuojeluun? Miksi tuollaista siedetään??

12 minuutin kahvitauko, jota ei kerkeä aina pitämään.

Vierailija kirjoitti:

Työvaatteista on tässä sanottu nyt monessa viestissä; oletteko kokeilleet laittaa työvaatteet verovähennyksiin? Minä en ole kokeillut, mutta periaatteessa eikö pitäisi onnistua. Esim nyt ulkoiluvaatteet. Ei ehkä sisävaatteita saa perusteltua. 

Perhepäivähoitajana (yksityinen) olen laittanut joskus ulkovaatteita verovähennyksiin ja on mennyt läpi.

Vierailija kirjoitti:

Ruokailulle ei tosiaan ole mahdollisuutta enää. Ennen tätä kustannustehokasta varhaiskasvatusta ruokailu yleensä onnistui ainakin joiltakin aikuisilta siinä lasten kanssa samalla, jos söi päiväkodin ruokaa ja lapset olivat esim. 5-6-vuotiaita ja osasivat käytöstapoja.

Sitten tuli se vaihe, että ongelmia ja avun tarpeita, nirsoilua ja erityisruokavalioita alkoi olla niin paljon, että päädyttiin 3 kasvattajan tiimissämme siihen, että nukkariin ensimmäisenä menevä ja siellä loppuun saakka oleva istuu ruokasalissa rauhassa eikä auta lapsia vaan saa syödä sen vartin ajan, kunnes menee ekojen kanssa vessaan ja nukkariin. Ne kaksi muuta kasvattajaa hoiti syöttörumban, maitojen lattialta pyyhkimiset, erityisruokavaliot, riidat, itkut, tiskit, sotkut ja metelin hillinnän. Niistä toinen jäi sitten viimeisten kanssa siihen ja söi, jos oli jotain jäljellä. Se kolmas hoiti ne valmiit vessaan ja nukkariin, jossa se yksi odotti. Sitten viimeinen tuli loppujen kanssa ja meni myös nukkariin. Silloin se kasvattaja, joka ei ollut vielä voinut syödä arvioi tilanteen, tarvitaanko nukkarissa yhä apua, onko kokouksia, onko yllättäviä tilanteita tai soittopyyntöjä ja jos oli mahdollista, kävi syömässä rippeitä siitä kylmästä ruuasta tai oman eväsleivän. Aikaa max 5 min eikä ruokatilassa voinut enää olla, koska kärryt viety pois ja siivous käynnissä.

Sitten seuraavaksi tuli "varhaiskasvatus" ja kaiken tehostus. 250 lasta talossa. Ruokala, johon on porrastetut kattausajat. Ryhmiä kuljetetaan jonossa käsien pesulle, pienten nostot korkeille tuoleille pöytään, ruokalaput kaulaan, mukit ja juomat eteen, lautasten täyttö liukuhihnalta ja aikuisketjuna lautaset ja haarukat pöytiin, ruuat suihin, itkijät ja sotkijat pois pöydästä, käsien pesulle, vessajonossa odottaminen, seuraavat sisään vessaan, edelliset ulos vessasta ja jonossa nukkariin, sänkyyn peittely, sänkyyn takaisin peittely, jälleen sänkyyn peittely, lukemisyritykset 1-6, musiikin kuuntelu, hyshys, palaveriin meno....

Siinä lapsitehdastyössä ei ehdi syödä työntekijä mitään. Koitettu on ja vatsa turpoaa palloksi, oksettaa ja tulee vatsakipuja, kun ahmit seisaaltaan äkkiä jotakin samalla kun syötät jotakin oikealle ja vasemmalle, pilkot, jäähdytät, siivoat, haet jollekin lisää, nappaat kiinni pöydälle nousijat, juokset autismilapsen perään, adhd huutaa ja lyö vierustoveria, joku heittää lautasen lattialle, nopeimmat tai ne jotka ei halua syödä lähtevät pöydästä muualle, haet niitä takaisin. Kun viimeisillä on vihdoin lautanen edessä on heillä aikaa enää 8 min syödä ja seuraava ryhmä on tulossa ruokalaan. Sitä ennen pitää pyyhkiä pöydät ja lattialta sinne heitellyt kasvikset ja silakkapihvit. Niin hirveä kiire ja meteli, että yleensä joku stressaantuneena oksentaa, kun taas mennään, eikä ole edes ruokaansa ehtinyt syödä loppuun.

Porrastettujen kattausten systeemiin EI OLE sisällytetty 20 min valvonta-ateria ruokailua henkilökunnalle. Se on täyttä työtä koko tilanne. Päiväkodissa on 20-30 min aikaa hoitaa kattaus, syönti ja astioiden pois korjaus, kun paikalla on 21 lasta ja 1-3 aikuista. Nyt, kahden kasvattajan ryhmien aikakaudella käytännössä on 28-35 lasta ja 2-5 aikuista. Ja näitä joukkoja on useita. Tilaa ei ole, niitä käytetään "porrastetusti" eli käytännössä oletetaan max 50% täyttöasteesta olevan sisällä, loput retkillä ja ulkoilemassa. No eihän se niin ole. Henkilökunnasta joka ikinen päivä vain klo 9.36-13.54 on edes teoreettisesti mahdollista, että olisi ns. lakisääteinen minimi kasvattajia paikalla. Retkelle tai jaettuihin pienryhmiin ei pääse, kun henkilöstöä ei ole riittävästi.

Kyllä, rankka fyysinen työ vaatii, että täyttä työpäivää tekevä henkilöstö saa ruokatauon, jolloin voi syödä rauhassa lounaan.

Samaa mieltä. Jos ei syö niin tulee tosi heikko olo ja nälkä tekee sen, ettei huomaa ja jaksa mitään tavallisiakaan juttuja. Myös sairastuu, kun ulkona tulee niin kylmä eikä ole vastustuskykyä ja lapset pärskii räkää. Ja sitte toi, kun on niin tiukilla ja henkilöstöä puuttuu eikä sijaisia saada tai ne, joita saadaan ei osaa systeemiä tai suomea, niin niitä pitää ohjata siinä lisäksi ja korjata niiden virheitä. Lapset niitä vierastaa ja roikkuu kaikki kiinni siinä, jonka tuntee. Tai sitten itkee ja kiukuttelee, kun vieraampi niitä ohjaa.