Omko aikuisuus sinulle pettymys?

Ei, päinvastoin. On ihanaa muuttua koko ajan itsevarmemmaksi ja onnellisemmaksi. Nuoruuden angstit ja tyhmä levottomuus on jäänyt pois. Nyt on aika toteuttaa itseä ja tehdä kaikkea mitä on aina halunnut! Kaikki on parempaa. En ole tavannut kieroja ihmisiä ja toisaalta ei se mua edes kiinnostaisi, vaikka tapaisinkin. Eihän ne mua liikuta mitenkään.

On. Mäkin kuvittelin, että aikuiset eivät syrji eivätkä kiusaa. Lisäksi kuvittelin, että itsetunto nousisi jotenkin maagisesti sillä hetkellä kun tulee aikuiseksi, ja aikuisena tietäisi aina mitä tehdä. Ei toiminut, olen ihan yhtä epävarma ja ujo nyt kolmekymppisenäkin. Vähän ehkä viisaampi kuin teininä, mutta muuten käytännössä sama ihminen.

Ei ole kyllä ollut pettymys. On ihanaa kun saa itse valita tekemisensä ja menemisensä ja vastuunsa, ja ennenkaikkea seuransa. Olin laiminlyöty lapsi jolla oli ihan liikaa vastuuta harteillaan, joten nykyään on ihanaa kun ne vastuut voi itse valita ja niistä aikuisena selviää ilman hirveää stressiä ja ahdistusta. Olin myös todella köyhä ~25 vuotiaaksi, joten arvostan todella paljon sitä että nykyään on suht hyvä toimeentulo, eikä tarvitse miettiä esim. että ostaako ruokaa vai lääkkeet, tai miten selviää seuraavan kuun vuokrasta.

oli aikanaan pettymys. nyt olen vasta sillä tiellä itsekkin

Lapset oli kyllä paljon kierompia. Väärä mielipide ja olit ulkona porukasta. Aikuisena voi päättää asioista kuten ammatista ja vaihtaa jos työilmapiiri on huono. Lapsena koulua harvoin voi vaihtaa ja voi joutua opiskelemaan asioita, jotka eivät kiinnosta. Iltaisin et saa valvoa myöhään ja nukkua pitkään, vaikka olisit yöihminen. Aikuisena voit valita vaikka yötyön. Voit muuttaa maata jos maan kulttuuri tai sää ei ole sopiva tai lähteä lomalle omasta halusta. Voit ostaa mitä haluat (jos on rahaa). Kukaan ei valita siitä ettet siivoa peejantaina huonettasi tai syö maksapihvejä lautaseltasi. Kyllä aikuisena on mukavempaa...tottakai raskaampaa ja vaativampaa, mutta mukavempaa.

Päinvastoin, mitä aikuisempi, sen parempi. Nuoruus ei ollut mukavaa - kaikki se epävarmuus, suuret päätökset mitä piti tehdä, itsensä etsiminen, erilaisuuden pelko. Nyt yli nelikymppisenä ei tarvitse välittää paljon mistään. Talous on kunnossa, saa elää sellaista elämää kuin haluaa. Työ on täysin hallussa, tuntee olevansa pätevä ja hyvä ja saa itse määrätä aika paljon mitä tekee. Tuntee itsensä ja vahvuutensa, ei välitä yhtään mitä muut minusta ajattelee, uskaltaa olla oma itsensä ja ilmaista itseänsä. Parasta aikaa elämässä!

[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 11:12"]

Kyllä aikuisena on mukavempaa...tottakai raskaampaa ja vaativampaa, mutta mukavempaa.

[/quote]

Mulla ei edes ole raskaampaa tai vaativampaa, päinvastoin. Lapsena oli ihan samat velvollisuudet (huolehdin mm. ekaluokasta asti omasta terveydestä ja kaikesta muustakin, ja lisäksi mun päälle kaadettiin kaikki aikuisten huolet vanhempien parisuhteen tilasta ja taloudellisista vaikeuksista lähtien), mutta kykyjä niiden hoitamiseen tietysti vain lapsen verran. 

T. 4

[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 11:02"]

Ei, päinvastoin. On ihanaa muuttua koko ajan itsevarmemmaksi ja onnellisemmaksi. Nuoruuden angstit ja tyhmä levottomuus on jäänyt pois. Nyt on aika toteuttaa itseä ja tehdä kaikkea mitä on aina halunnut! Kaikki on parempaa. 

[/quote]

Samat fiilikset. Nuorena ajattelin, että aikuisten elämä on ankeaa. Aikuisena tajuisin, että ankeus on vapaaehtoista. Aikuisen elämä voi olla myös helppoa ja hauskaa.