Onko kukaan pyörtynyt synnytyksessä?

... mutta tosin vasta synnytyksen jälkeen. Suihkusta tullessani näin sen veren määrän, niin se oli menoa se! En yleensäkkään kestä nähdä verta vähänkään.

kun vedin hieman liian innokkaasti ilokaasua.. Korvissa soi enkä tosiaan kuullut mitään.Asia korjaantui onneksi kun jätin kaasun pois hetkeksi.

Mulla on normaalisti aika matala verenpaine ja olen tavallaan tottunut siihen, että välillä huippaa. Avautumisvaiheessa kestin supistuksia aika hyvin tuntikausia, mutta sitten kun supistuksiin ei tullut enää taukoa ja kivut kovenivat, silmissä alkoi mustua. Hakeuduin makuulleni ja sanoin, että nyt pyörryttää. Happi auttoi, ja epiduraali.



Synnytyksen jälkeen lähdin suihkuun, onneksi mieheni avustamana. Sain hirvittävän horkan enkä pystynyt seisomaan. Sekin meni onneksi aika pian ohi, kun pääsi lepäämään lämpöpeiton alle.

Ponnistusvaiheessa tunsin menettäväni tajuntani johtuen ilmeisesti isojen suonten puristuksissa olemisesta (nivusissa) kun jalat olivat koukussa. Tilanne meni kuitenkin ohi kun suoristin jalkani. Kivusta tuo ei todellakaan johtunut, sillä minullakin oli epiduraali ja en tuntenut MITÄÄN, en edes ponnistuksen tarvetta. Toisella kerralla olin pyörtyä suihkuun, kun verenpaineet olivat niin alhaalla, mutta onneksi sain apua pyydetyksi niin pääsin makuulle ja ohi tilanteesta.

olen ollut tajuttomana useamman tunnin synnytyksen aikana.



Tuo johtui annetusta kipulääkityksestä jota en kestä ollenkaan, eivätkä sitten uskoneet, kun sanoin asiasta etukäteen. No, toisessa synnytyksessä ottivat sitten ihan tosissaan, ja se menikin sitten hienosti tajuissaan. :-)



Veikkaan kyllä, että pyörtymiset osuvat ennemminkin synnytyksen jälkeiseen elämään (verenhukka & veren näkeminen & silkka väsymys varsinkin jos menee pitkäksi). Mutta, kyllä minäkin selvisin alatiesynnytksestä vaikka kolme tuntia olinkin taju kankaalla (enkä senkään jälkeen muista mitään koko synnytyksestä).



Tsemppiä vaan, kyllä se menee tavalla tai toisella!

Ärsyttävää, kun pitäisi aina pystyä pitämään oma päänsä. Mulla on jonkinlaista yliherkkyyttä adrenaliinia sisältäviä lääkkeitä ja puudutteita kohtaan, ja tästä on ollut maininta papereissani jo lapsesta asti. Jotkut lääkärit vain eivät millään meinaa sitä uskoa. Kerran sitten sain pikku operaatiossa tietämättäni vääränlaista paikallispuudutetta. Olin vähällä pyörtyä, jouduin jäämään tarkkailtavaksi ja voin kotona pahoin koko illan. Sen jälkeen olen pitänyt huolen siitä, että varmistan asian, vaikka tiedon periaatteessa pitäisi olla kaikissa terveyskorteissa, sairaalapapereissa ja tietokannoissa.

Hattifnatti:

Tuo johtui annetusta kipulääkityksestä jota en kestä ollenkaan, eivätkä sitten uskoneet, kun sanoin asiasta etukäteen. No, toisessa synnytyksessä ottivat sitten ihan tosissaan, ja se menikin sitten hienosti tajuissaan. :-)