1990-luvulla työttömilläkin oli varaa pitää autoa

90-luvulla kaikki oli paremmin.

Mitä höpötät? Mulla työttömällä (tulot työmarkkinakorvaus) on auto.

Osalta onnistuu edelleen.

Jos jäi hyväpalkkaisesta työstä ansiosidonnaiselle ja auto oli jo maksettu, niin hyvinkin. Itse vastavalmistuneena sain ansiosidonnaista kesäpalkkojen mukaan ja niillä rahoilla ei todellakaan olisi pidetty autoa. Puhumattakaan, että sellainen olisi ollut varaa ostaa.

Monella työttömällä, myös pitkäaikaistyöttömällä, on nykyäänkin auto. 

Muistan. Ajoin kortin 90-luvun alussa. Bensa maksoi 3.6 markkaa litralta, nykyrahassa 0.9 euroa, kun ottaa rahanarvonmuutoksen huomioon(rahanarvolaskuri netissä). Asiallisen katsastetun auton sai 2000 mk:lla (505 euroa nykyrahassa), jolla uskalsi työmatkat ajaa.

Autovero on muuten laskenut useaan otteeseen tuon jälkeen.

Tottakai työttömällä on varaa pitää autoa tai kahta, eihän ne työmarkkatuet kerro työttömän varallisuudesta mitään, onneksi. Sitä on monen vaikea kai käsittää, varsinkin naapurien.

Kannattaa muistaa että autojen polttoainetalous on parantunut aika paljon tuosta ajasta. Esim. vuoden 1990 Volkswagen Golf 1.3 tuotti 54 hevosvoimaa ja kulutti 6.7l/100 km. Vuoden 2021 Golf 1.0 tuottaa 110 hevosvoimaa ja kuluttaa 5.3 l/100 km.

Mulla on auto ja olen pitkäaikaistyötön. En pääse mihinkään ilman autoa.

Aika tiukoille olisi auton pitäminen vienyt. Olisin joutunut luopumaan paheestani, melkein päivittäisestä irtokarkkipussillisesta. En myöskään olisi saanut kerättyä pientä vararahastoa, jos olisin omistanut auton. Luovuin jopa joukkoliikennelipusta ja käytin polkupyörää, jotta säästin.. Ostin ruuat huolella tarjouksista. Leivoin usein sämpylöitä, koska leipä oli kallista. Tein hernekeitonkin itse. En omistanut pyykinpesukonetta, vaan käytin taloyhtiön konetta, joka oli ilmainen, mutta jos olisi maksanut, olisin käyttänyt säästöni omaan koneeseen. Ostin yksittäisiä kertoja uusia vaatteita. Ostin uudet hyvät kengät. En tupakoinut. En käyttänyt alkoholia. Ostin puhelinliittymän ja ensimmäisen kännykkäni. 

Mitä muuta vielä? Työllistettynä sai haukut vakinaisilta työntekijöiltä, vaikka itse teki orjakorvauksella ahkerammin töitä kuin he palkkaa saavina. He yrittivät pitää pomonsa suuntaan yllä käsitystä, että minä olin hidas ja he olivat palkkansa ansainneet, vaikka tilanne oli päinvastainen. Tämä orjatyö muutti käsitykseni suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden puutteista aivan nykypäiviin asti. Muutosta ei ole saatu vieläkään aikaiseksi. Kaikilla ei ole samaa ihmisarvoa vieläkään. Itse lähdin opiskelemaan, mutta puolustan edelleen työttömien oikeutta itsetuntonsa säilyttämiseen. He eivät kaipaa lannistamista.

90-luku

Joo, mun työttömillä vanhemmillakin oli auto ja asuivat omakotitalossa.

Vielä 2000-luvun alussa pysäköinti Kalliossa oli esimerkiksi moottoripyörille ilmaista. Autoiluun kohdistui 90-luvulla paljon vähemmän pakollisia maksuja, se oli kaikille halvempaa. 90-luvun alussa asuntojen vuokrat olivat nykymittapuulla vielä puoli-ilmaisia.