Lue keskustelun säännöt.
Voinko laittaa välit poikki mt-ongelmaiseen kaveriin? En jaksaisi enää.
08.10.2021 |
Eli mitä tekisin tässä tilanteessa?
Mulla oli n. 15v sitten hyvä ystävä jonka kanssa vietin aikaa ja meillä oli kivaa yhdessä.
N.13 sitten tämä ystävä sairastui psyykkisesti (merkit oli jo aiemmin ilmassa mutten tajunnut). Tasavertainen ystävyyssuhde muuttui sellaiseksi, että sain vähän väliä pahoja haukkuja jos en tehnyt hänen mielensä mukaan. Hän alkoi pyytää jatkuvasti rahaa lainaan (on peliriippuvainen). Keskellä yötä alkoi tulla viestejä että tekee itsemurhan.
No hän pääsi hoitoon ja muutti palvelutaloon. Nyt yli 10v myöhemmin hän on muuttanut sieltä pois ja suorastaan vaatii, että meidän pitää nähdä usein, vaatii lainamaan rahaa ym.
Minusta tämä ystävyys ei ole enää vuosiin ollut tasavertaista. En voi kertoa hänelle omia asioitani, eikä hänen kanssaan voi enää keskustella kuten ennen. Hän tuntuu tosi laitostuneelta ihmiseltä, ei puhu perheestä vaan puhuu omaisista.
Tämä suhde ei anna minulle mitään muuta kuin stressiä. Hän soittaa tai laittaa viesitä, mutta keskustelu on pinnallista. Hän puhuu siitä kun oltiin silloin 15v sitten ja mitä silloin tehtiin. Tuntuu ettei ymmärrä, että tässä välissä on yli 10 vuotta ja oma elämäni on mennyt eteenpäin.
Tuntuu pahalta ajatella, että laittaisin välit poikki, mutta en tätäkään jaksa.
Minulla ei ole mitään häntä vastaan ihmisenä ja olen kiitollinen menneistä yhteisistä hetkistä, mutta täytyykö minun pitää hänet elämässäni vain siksi, että oltiin joskus teininä ystäviä pari vuotta?
Hänellä on edelleen hoitokontakti, eli jos laitan välit poikki hän ei jää ihan yksin. Hoitaja käy joka päivä 3krt hänen luonaan + muut palvelut.
Kommentit (21)
Irtisanoudu, tai olet itse kohta syvemmässä suossa.
Tuosta "ystävyydestä" ei seuraa mitään kaunista, ja hyvää.
Olet vastaamatta puheluihin, ja viesteihin. Estä vaikka numeronsa, jos mahdollista.
Vaatimuksiinsa ei tarvitse vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele itseäsi. Olen mt-ongelmainen ja ymmärrän halusi katkaista välit.
Voit. Tottakai. Ethän sinä mt-ongelmien takia kaveria hylkää, vaan sen takia, että hän on hyväksikäyttävä, itsekäs kusipää. Ei kaikki mt-ongelmaiset tuollaisia ole.
Vähemmästäkin voi laittaa välit poikki. Yllä kommentoitiin hyvin.
Otitpa esille raskaan ja ristiriitaisen asian.
Kestääkö ystävyys myös mielen sairastumisen, mikä on ystävyyden minimiedellytys ja miten siinä otetaan molempien osapuolien tarpeet mukaan? Itsekin pohdit, mitä tästä saat ja mitä se sinulta vaatii.
Välien totaalinen poikki laittaminen on kuitenkin iso askel, ja pohdit jaksatko tehdä niin lopullista päätöstä. Mietin, löytyisikö kuitenkin suhteeseenne vielä jokin mahdollisuus jatkaa, jonkinlainen muutos kohti kevennystä. Jos rajaisit hyvin selkeästi tapaamisten useutta ja kestoa. Voisitko kertoa, että haluaisit löytää mahdollisuuden pitää jollain tavalla yhteyttä, vaikkapa varttitunnin kävelylenkki kerran kuukaudessa -tyyppisesti, mutta samalla selkeästi sanottaisit omat rajasi: En lainaa koskaan rahaa enkä halua, että pyydätkään, viestejä ei saa laittaa esim. klo xx jälkeen illalla ja itsemurhaviestejä et halua lukea vaan ne asiat hänen on käsiteltävä hoitopaikassaan.
Voisiko tällainen toimia ja sitten kuitenkin yhteytenne side säilyisi, vaikkakin ohuempana kuin hän toivoisi. Mitä ajattelet tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välit poikki vain, elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi toimimattomissa ihmissuhteissa. Mitään syyllisyyttä en kantaisi jos olisin sinun tilanteessasi. Sinä olet mennyt elämässäsi eteenpäin, hän ei ole vaan on päinvastoin taantunut.
Tuota voiri verrata parisuhteeseen, joka oli alussa hyvä ja turvallinen. Kun toinen osapuoli muuttuukin hakkaavaksi ja pettäväksi hirviöksi, toinen voi miettiä, jättääkö suhde taakse vai jatkaako, koska alussa oli niin ihanaa.
Itse en pitäisi lähipiirissä henkilöitä, jotka syö omaa jaksamista, hyväksikäyttää tai on millään tavalla haitallisia.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Mieti, haluatko elää tässä hetkessä vai siinä menneessä, joka tuskin tulee takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen mt-ongelmainen ja olen jäänyt ihan yksin. Eli kyllä niin voi tehdä. Tästä näkövinkkelistä esittäisin vaan toiveen, että kerro hänelle miksi laitat välit poikki, sensijaan että vain ilman selityksiä katoaisit. Itse olen kokenut jälkimmäisen monelta taholta ja se on kaikista pahin. En vieläkään tiedä mitä olen tehnyt väärin.
KirkkoSisko kirjoitti:
Otitpa esille raskaan ja ristiriitaisen asian.
Kestääkö ystävyys myös mielen sairastumisen, mikä on ystävyyden minimiedellytys ja miten siinä otetaan molempien osapuolien tarpeet mukaan? Itsekin pohdit, mitä tästä saat ja mitä se sinulta vaatii.Välien totaalinen poikki laittaminen on kuitenkin iso askel, ja pohdit jaksatko tehdä niin lopullista päätöstä. Mietin, löytyisikö kuitenkin suhteeseenne vielä jokin mahdollisuus jatkaa, jonkinlainen muutos kohti kevennystä. Jos rajaisit hyvin selkeästi tapaamisten useutta ja kestoa. Voisitko kertoa, että haluaisit löytää mahdollisuuden pitää jollain tavalla yhteyttä, vaikkapa varttitunnin kävelylenkki kerran kuukaudessa -tyyppisesti, mutta samalla selkeästi sanottaisit omat rajasi: En lainaa koskaan rahaa enkä halua, että pyydätkään, viestejä ei saa laittaa esim. klo xx jälkeen illalla ja itsemurhaviestejä et halua lukea vaan ne asiat hänen on käsiteltävä hoitopaikassaan.
Voisiko tällainen toimia ja sitten kuitenkin yhteytenne side säilyisi, vaikkakin ohuempana kuin hän toivoisi. Mitä ajattelet tästä?
Olen samalla linjalla edellisen kanssa, totaaliblokkaus voi olla liian kova juttu. Kuitenkaan omaa elämää ei tarvitse uhrata. Kerro hänelle nuo asiat, mitä edellinen kirjoitti. Mt-ongelmaiset eivät ole tyhmiä, ymmärtää varmasti, jos esität asiat oikein.
Rajat saat laittaa, mutta ehkä just tuo, että ehdottaisit vaikka kävelyä silloin tällöin, antaisi toiselle kokemuksen, ettet kuitenkaan halua häntä kokonaan hyljätä. Minäkin kuulisin mielelläni ajatuksiasi tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KirkkoSisko kirjoitti:
Otitpa esille raskaan ja ristiriitaisen asian.
Kestääkö ystävyys myös mielen sairastumisen, mikä on ystävyyden minimiedellytys ja miten siinä otetaan molempien osapuolien tarpeet mukaan? Itsekin pohdit, mitä tästä saat ja mitä se sinulta vaatii.Välien totaalinen poikki laittaminen on kuitenkin iso askel, ja pohdit jaksatko tehdä niin lopullista päätöstä. Mietin, löytyisikö kuitenkin suhteeseenne vielä jokin mahdollisuus jatkaa, jonkinlainen muutos kohti kevennystä. Jos rajaisit hyvin selkeästi tapaamisten useutta ja kestoa. Voisitko kertoa, että haluaisit löytää mahdollisuuden pitää jollain tavalla yhteyttä, vaikkapa varttitunnin kävelylenkki kerran kuukaudessa -tyyppisesti, mutta samalla selkeästi sanottaisit omat rajasi: En lainaa koskaan rahaa enkä halua, että pyydätkään, viestejä ei saa laittaa esim. klo xx jälkeen illalla ja itsemurhaviestejä et halua lukea vaan ne asiat hänen on käsiteltävä hoitopaikassaan.
Voisiko tällainen toimia ja sitten kuitenkin yhteytenne side säilyisi, vaikkakin ohuempana kuin hän toivoisi. Mitä ajattelet tästä?
Mitä sitä löysässä hirressä roikkumaan ja kristillisiä arvoja omalla kustannuksellaan toteuttamaan. Helpompi olla kokonaan pitämättä yhteyttä, kun olla yhteyksissä ap:n laatimin rajauksin, sillä ei ap:n kuvailema henkilö niitä kuitenkaan tulisi noudattamaan. Jos kaveri ap:ta kunnioittaisi, ei hän olisi alunperinkään käyttänyt ap:ta ja hänen kiltteyttään hyväkseen. Kun välit menee poikki, tyyppi vaan etsii itselleen uuden kohteen. Toiset ovat vain sellaisia ja heidät kannattaa vaan kiertää visusti.
Vierailija kirjoitti:
Voit. Tottakai. Ethän sinä mt-ongelmien takia kaveria hylkää, vaan sen takia, että hän on hyväksikäyttävä, itsekäs kusipää. Ei kaikki mt-ongelmaiset tuollaisia ole.
Tämä. Et ap hylkää mt ongelmaista vaan suojelet omaa mielenterveyttäsi ja talouttasi kusipäältä. Hän olisi sitä terveenäkin tuolla käytöksellä ja sinulla ei ole mitään velvollisuutta kestää tuollaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon jättäny haukkuvan mt-ongelmaisen ihmisen kun sain tarpeekseni. Päätin että oma mielenterveys on sen verran arvokas asia...
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mt-ongelmainen ja olen jäänyt ihan yksin. Eli kyllä niin voi tehdä. Tästä näkövinkkelistä esittäisin vaan toiveen, että kerro hänelle miksi laitat välit poikki, sensijaan että vain ilman selityksiä katoaisit. Itse olen kokenut jälkimmäisen monelta taholta ja se on kaikista pahin. En vieläkään tiedä mitä olen tehnyt väärin.
Ihmiset lähtee sanomatta mitään, jos pitää sinua sellaisena, että sanoo mitä tahansa niin sinä olet uhri. On lempeämpää lähteä hiljaa kuin laittaa sinut kyseenalaistamaan käytöstäsi . Normaalien ihmisten kanssa voi käydä keskustelun ystävyyden loppumisen syistä, koska kumpikin haluaa toiselle hyvää ja kunnioittaa toisen päätöstä sekä toivoo toiselle jatkossakin hyvää. Vaikka yhteinen taival loppuu se ei tarkoita, että välittämisen on loputtava. Kumpikin ymmärtää sen, että jokaisen elämässä on vain tietty määrä energiaa ja päätämme itse siitä mihin sen kohdistamme. Ei ole mitään järkeä pitää matalalla liekillä ihmissuhteita jotka vain vievät energiaa mutta ei anna mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tukalalta, itsekäshän tuo kaveri/tuttava on. Parasta olisi jos pystyisit hänelle rehellisesti kertomaan noista ajatuksistasi ja edellyttämään arvostusta myös itseäsi kohtaan. Jos ei välitä, ei välitä, on noita jotka selittelevät keskittyvänsä vain itseensä kun "ei voimat riitä" eli mut eivät kiinnosta. Eivät ole kasvaneet aikuisiksi, jotka kantaisivat vastuuta. Mä olen päättänyt yhteydenpidon vähän vastaavassa tapauksessa, tosin peliriippuvuutta ei ollut, mutta kuulostaa hyvin tutulta. Ihminen oli ennestään tottunut kiristämään jopa itsemurhayrityksillä, mutta hänen tapauksessaan ainakaan kyse ei ollut muusta kuin läheisten painostamisesta ja kiristämisestä ja omassa marttyyrimielessä muhimisesta. Vielä vuosienkin päästä porskuttaa ja on yhtä itsekäs muita ihmisiä kohtaan. Jss.
Hoidan pahasti mielenterveysongelmista vanhusta, tavallaan aivan ihana ihminen, mutta omaisilleen hirveä rasitus. Hänen kohdallaan toimii tiukat rajat ja suora puhe, vastaan voi tulla kiroilua ja haistattelua, mutta kun pysyy itse rauhallisena aika pian tulee anteeksipyyntö ja pahoittelut.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mt-ongelmainen ja olen jäänyt ihan yksin. Eli kyllä niin voi tehdä. Tästä näkövinkkelistä esittäisin vaan toiveen, että kerro hänelle miksi laitat välit poikki, sensijaan että vain ilman selityksiä katoaisit. Itse olen kokenut jälkimmäisen monelta taholta ja se on kaikista pahin. En vieläkään tiedä mitä olen tehnyt väärin.
Ymmärtäisitkö, jos sinulle kerrottaisiin?
Kamppailen juuri läheisen kanssa, joka ei käsitä mitä on tekemässä.
Ap. Sano suoraan, että et jaksa enää. Et halua kantaa hänen ongelmiaan. Sano, että et halua rahoittaa hänen elämäänsä. Sano, ettet halua enää tapailla. Itsemurhalla uhkailu on kiristämistä, mikä on laitonta. Kerrasta poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mt-ongelmainen ja olen jäänyt ihan yksin. Eli kyllä niin voi tehdä. Tästä näkövinkkelistä esittäisin vaan toiveen, että kerro hänelle miksi laitat välit poikki, sensijaan että vain ilman selityksiä katoaisit. Itse olen kokenut jälkimmäisen monelta taholta ja se on kaikista pahin. En vieläkään tiedä mitä olen tehnyt väärin.
Ymmärtäisitkö, jos sinulle kerrottaisiin?
Kamppailen juuri läheisen kanssa, joka ei käsitä mitä on tekemässä.
Toivon ymmärtäväni. Haluan läheisilleni hyvää, koska he olivat voimavarani ja antoivat minulle paljon. Toki rasitteena on omat mielenterveysongelmani, ja se voi vaikuttaa siihen miten asiat näen tai en näe joitain asioita. Nyt minulla ei ole vain mitään käsitystä miten olen mokannut kun ihmiset ovat vain kadonneet elämästäni. En tiedä miten toimia paremmin jatkossa, kun en tiedä missä meni pieleen. Aika lannistunut olo.
Vaatii luonnetta olla ehdoton, et lainaa rahaa, et vastaa yöllä puhelimeen oli mikä oli, aseta rajat ja pysy nissä. Jos on helpompi jättää koko ystävä silloin toimi niin.
Välit poikki vaan ja totaaliblokkaus. Ei ole sun velvollisuus olla pankki ja laskiämpäri tai terapeutti.