Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meillä suuri suru perheessä ja kasiluokkalaisen koenumerot romahtaneet seiskasta kutoseen
07.10.2021 |
Matikan kokeesta oli tullut 5+.
Meillä on perheessä valtava suru ja koulunkäynti ei tällä hetkellä oikein kiinnosta. Poika kuitenkin käy siellä kavereita tapaamassa mutta ei vielä kykene oppimaan mitään. Matikan ope soitti eilen ja kysyi, että hän voi järjestää pojalle tänään tukiopetusta ja otti osaa. Oli todella ymmärtäväinen. Kiitos hänelle siitä. Lapsi ei ollut kuitenkaan sinne halunnut mennä. Kohta jää valtavasti jälkeen, vaikka se tässä tilanteessa on pienin murheista, niin myöhemmin kaduttaa. Vaikeaa on.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaikuttavat oppimiseen, käsitelkää surua perusteellisesti ei suorituksilla painostamalla vaan tutkikaa pojan kanssa yhdessä suhdetta vainajaan. Se on tärkeintä. osanotto ja voimia ja rakkautta teille. Kyllä se siitä.
Tämä ❤️ Surun aikana surun ”rituaalinen kokeminen” voi auttaa surun käsittelyä. Myös lapsen voi ottaa mukaan hautajaisjärjestelyihin, kysyä mitä haluaisi hautajaisissa luettavan / laulettavan jne. Se on vaikeaa ja raskasta mutta konkreettista surutyötä.
Voimia teille ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali arki kannattelee perhettä. Äiti töihin, lapset kouluun, arki pyörimään.
Apua nimenomaan siihen, että arki pyörii, siivoojaa jne.
Mitä te vouhkaatte siitä, että lapsen pitäisi mennä kouluun, että ei syrjäydy? Tuohan lapsi käy koulussa...
Kasilla on olennaista pysyä kärryillä niissä aineissa, jotka on "jatkumo". Kielet, äikkä, matikka jne.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi joutuu menemään kouluun sellaisessa tilanteessa, missä aikuinen jäisi jopa viikkojen saikulle.
Joo toki arjessa täytyy pysyä kiinni, mutta silti lapsille pitäisi antaa enemmän armoa.
Oma lapseni jäisi tuossa tilanteessa sairauslomalle kotiin, koska pystyn auttamaan läksyissä, ei jäisi opetuksessa niin paljoa jälkeen.
Törkeää arvostella ap:n lapsen kouluun menemistä, ihan kuin ap olisi pakottanut kouluun. Oletko ajatellut, että ihmiset on erilaisia, ja käsittelevät surua eri tavoin?
Mun isäni kuoli kun olin teini ja ehdottomasti halusin takaisin kouluun heti, koska siellä elämä oli normaalia. Mielenterveyteni olisi mennyt jos olisin äitini kanssa jäänyt kotiin suremaan.
Sinä spekuloit, että sinun lapsesi jäisi kotiin vastaavassa tilanteessa. Entäs jos lapsesi ei haluaisi jäädä. Minäkin spekuloin, että jos mieheni nyt kuolisi, niin en todellakaan jäisi viikoiksi kotiin vaan palaisin nopeasti töihin saadakseni otteen elämästä. Niin me ihmiset ollaan erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te vouhkaatte siitä, että lapsen pitäisi mennä kouluun, että ei syrjäydy? Tuohan lapsi käy koulussa...
Koulussa voi olla kavereiden vuoksi eikä oppimisen vuoksi. Jos numerot alkaa vitosella, ei oppimista tapahdu. Siihen on puututtava ennen kuin luisuu kyydistä lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako sinne kouluun mennä, jos ei kiinnosta oppia? Parempi jäädä kotiin nukkumaan kuin tuhlata muiden aikaa.
Häpeän puolestasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Kyllä niitä silti ON.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Kyllä niitä silti ON.
En väittänytkään ettei ole ollenkaan, mutta niille pääsy on todella vaikeaa, koska niitä on vain muutama. Helpompaa on kerrata luokka kun laskea sen varaan, että vaan menee kympille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Kyllä niitä silti ON.
En väittänytkään ettei ole ollenkaan, mutta niille pääsy on todella vaikeaa, koska niitä on vain muutama. Helpompaa on kerrata luokka kun laskea sen varaan, että vaan menee kympille.
O-saat-ko lu-ke-a? Minähän vain sanoin että niitä on mutta niiden varaan ei saa laskea.
Jee-sus. Tarkoittaako erityisopettaja sitä, että opettaja on erityinen?
Suru on varmasti suuri, mutta seiskasta kutoseen ei ole mikään erityinen "romahdus". Tuollainen notkahdus voi tapahtua, ja usein tapahtuukin, ilman suurta suruakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Kyllä niitä silti ON.
En väittänytkään ettei ole ollenkaan, mutta niille pääsy on todella vaikeaa, koska niitä on vain muutama. Helpompaa on kerrata luokka kun laskea sen varaan, että vaan menee kympille.
O-saat-ko lu-ke-a? Minähän vain sanoin että niitä on mutta niiden varaan ei saa laskea.
Jee-sus. Tarkoittaako erityisopettaja sitä, että opettaja on erityinen?
Sinä pädit jollekin toiselle, että TIETENKIN kymppiluokkia on, selvästi tietämättä asiasta yhtään mitään. Mutta päätellen muusta nettikäyttäytymisestä taidatkin olla teiniprovo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Kymppiluokkia vähennetään huomattavasti juuri nyt. Ainakin pk- seudulla. T. Yläasteen erityisopettaja
Kyllä niitä silti ON.
En väittänytkään ettei ole ollenkaan, mutta niille pääsy on todella vaikeaa, koska niitä on vain muutama. Helpompaa on kerrata luokka kun laskea sen varaan, että vaan menee kympille.
O-saat-ko lu-ke-a? Minähän vain sanoin että niitä on mutta niiden varaan ei saa laskea.
Jee-sus. Tarkoittaako erityisopettaja sitä, että opettaja on erityinen?
Sinä pädit jollekin toiselle, että TIETENKIN kymppiluokkia on, selvästi tietämättä asiasta yhtään mitään. Mutta päätellen muusta nettikäyttäytymisestä taidatkin olla teiniprovo.
koska hän väitti, että niitä ei ole, kun niitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Tässä maakunnassa on lopetettu kaikki kympit jo aikoja sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.
Tietenkin kymppiluokkia on.
Mutta ei sitä koulunkäyntiä saa sen varaan laskea.
Tässä maakunnassa on lopetettu kaikki kympit jo aikoja sitten.
Ja tiedät että ap asuu siellä?
Monet ovat kokeneet, että vertaistukiryhmistä ja esim seurakunnan sururyhmistä on paljon apua. Mielestäni suru pitää käsitellä ensin, ennen kuin yrittää jatkaa normaalia elämää. Itse menetin lapsena vanhempani ja heti piti mennä kouluun ja asia ikään kuin lakaistiin maton alle. Voin kertoa, että ei ollut hyvä ratkaisu. Tämä käsittelemätön suru on vainonnut jo vuosikymmeniä ja vaikeuttanut elämää. Lapset osaavat myös esittää urheaa, vaikka sisällä olisi kuinka vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat kokeneet, että vertaistukiryhmistä ja esim seurakunnan sururyhmistä on paljon apua. Mielestäni suru pitää käsitellä ensin, ennen kuin yrittää jatkaa normaalia elämää. Itse menetin lapsena vanhempani ja heti piti mennä kouluun ja asia ikään kuin lakaistiin maton alle. Voin kertoa, että ei ollut hyvä ratkaisu. Tämä käsittelemätön suru on vainonnut jo vuosikymmeniä ja vaikeuttanut elämää. Lapset osaavat myös esittää urheaa, vaikka sisällä olisi kuinka vaikeaa.
Nämä on täysin yksilöllisiä asioita. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että näin tai näin pitäisi tehdä. Mun pelastus oli se, että menin heti isän kuoleman jälkeen takaisin kouluun. Mutta en mene väittämään, että näin tulisi kaikkien toimia. Jos ap:n lapsi haluaa mennä kouluun niin silloin se on oikea ratkaisu heille.
Alue: Aihe vapaa
Koulutyöstä tauon pituuden vaikutus oppilaaseen on persoonakohtaista. Jos oppimisvaikeuksia on ollut selvästi jo aiemmin koulussa, kuukaudenkin tauko koulusta voi olla liikaa kurotavaksi ja kynnys yrittää nousee ylittämättömäksi. Otan osaa suruun mutta lapsen pitäisi saada keskusteluapua ammattilaiselta esim.koulukuraattorilta jonka kanssa voisi tehdä suunnitelman, miten koulu ei unohdu kokonaan. Opettajilla riittää joustokykyä, jos suoritukset eivät vastaa normaalia mutta kokonaan koulusta pois jääminen on kaikista huonoin vaihtoehto, jos on tippunut kärryiltä. Yläkoulu menee todella nopeaati ohi ja ysin jälkeen haetaan jo jatko-opintoihin. Kymppiluokkia ei enää ole.