Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
PIKA: Menisitkö tilanteessani työhaastatteluun?
02.12.2014 |
Haastatteluhan ei ole mikään tae paikasta, mutta minä olen nyt mieheni yrityksessä töissä. Hän on ollut vähän tyytymätön työpanokseeni, koska hoidan koko "arjen pyörityksen" yksin ja en ole kerta kaikkiaan jaksanut tehdä täyttä työpäivää. Olen siis käytännössä puoliksi kotirouva jos ilkeästi sanotaan. Meillä on yksi lapsi, joka on kohta kouluikäinen.
Nyt taannoin sisuunnuin kun väsyin kuuntelemaan v*ttuilua ja hain yhtä paikkaa, ja tänään olisi haastattelu. Olen ollut huolissani ammattitaitoni säilymisestä, ja ikää kun tulee niin... No tiedättehän. Ei keski-ikäistä kukaan ala enää opettamaan uudessa paikassa vaan vaaditaan jo sitä osaamista.
Ja oma työpaikka ja tulot tietysti turvaisivat selustaa mahdollisessa erotilanteessa kun olisi omat tulot.
Mies on siinä vanhan kansan ihminen, että kotitöihin ei osallistu (poikkeuksena omakotitalon ulkohommat) ja lapsen olen hoitanut AINA kokonaan yksin. Avioehtoakin mies on viime aikoina vaatinut, joten epäilen hänen harkitsevan eroa. Sehän olisi hulluinta, mitä voisin tehdä; olen passannut miestä kymmenen vuotta, tehnyt aina töitä, ensin "vieraalla", kotona sekä miehen yrityksessä. Ja sitten minun pitäisi lähteä mukanani pelkkä tuulen huuhtoma perse?
No, meni nyt sivuraiteille, mutta mitä sinä tekisit? Menisitkö haastatteluun ja jos saisit paikan, niin helpottaist arkea esimerkiksi ostamalla siivouspalveluja? Matalapalkka-alan ihminen olen ihan, että mitään hirmutienestejä minulle ei olisi luvassa, mutta kuitenkin ne omat tulot...
Pelkään vain, että palan loppuun jos olisi ensin kokopäivätyö "vieraalla", kaikki lapsen asiat (koulu, harrastukset jne), kotityöt sekä vielä varmasti mieskin antaisi töitä tehtäväksi.
Kommentit (28)
Tietysti haet töitä. Ihmettelen vaan vähän että miksi olet miehen kanssa joka ei tee mitää tai osallistu mitenkään kotitöihin (pl. piha) tai oletko edes ehdottanut muutosta asiaan. Lisäksi ihmettelen sitä että miten ihmeessä et pysty käymään töissä ja hoitamaan kotiasioita (Suomessa on paljon yksinhuoltajia jotka siihen pystyvät ja paljon sellaisia jotka joutuvat yksin asiat tekemään. Perheessä voi olla sairauksia yms.) kannattaa miettiä mistä tuo ajanpuute johtuu ja mitä sille voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin. Enkä kyllä tekis mitään ylimääräsiä miehen hommia enää. Oma työ, lapsi ja koti, siinä ne mistä huolehtisin. Kotiinkin voisin esim. MLL:n siivous/kotiapua palkata jos tiukka tilanne tulee. Mies huolehtikoon omasta perseestään yksin jos ei mitään (pl. piha, mitä 1-2x vuodessa plus nurmikonleikkuu?) kerran tee ns. yhteisen hyvän eteen.
Haastatteluun, eikä missään nimessä avioehtoa.
Todellakin menisin haastatteluun. Tuossa tilanteessa erittäin hyvä päästä sieltä miehen firmasta pois. Voi hyvinkin olla että kohta joudut elättämään itsesi omilla tuloillasi kumminkin.
Ja kyllä siitä kokopäivätyöstä ja muusta selviää. Itselläni samanlainen mies, joka ei osallistu kotitöihin eikä lastenhoitoon. Olen kuitenkin ihan kokopäivätyössä ja minusta töissä käyminen on ihana henkireikä, siellä saa kerrankin olla rauhassa ainaisilta vaatimuksilta joita kotona on ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap:n tapaus on ihan aito (yksi lapsi, puoliksi kotona ja loppuunpalamisen vaara? Mitä hä?) niin totta Mooses menisin haastatteluun ja jos saisin työpaikan hyvin ehdoin, menisin sinne. Kai miehesi maksaa muuten sinulle nyt käypää palkkaa työstäsi? Jos olette olleet pitkään yhdessä, sinä olet osaltasi auttanut perheen yhteisen tulon ja omaisuuden kartuttamisessa, joten erotapauksessa sinulle kuuluu oma osuutesi, ja jos mies alkaa puhua avioehdosta, voitte korkeintaan keskustella siitä, miten miehen yritys käsiteltäisiin.
Haet töitä. Normaal ihminen selviää kyllä kokopäivätyöstä kotihommien lisäksi, ellei koktona ole jotain uralalla passuuuttavia ja sotkevis ykslöitä tai sairaita ja os ei itse ole neurootikko kodin töiden tai työtöiden suhteen. Ota siis nyt täysipäivänen työpaikka ja vähennä yksinkertaišeti niitä kotitöitä sen verran, että jaksat. Jos muu perhe ei halua niihin osallistua, muu perhe selvästi tar itsee myöd vähemmän siisteyttä ja vähmmän passaamista.
Tämä sillä edellytyksellä, että kotona ei ole sairaita. Omaishoiajana ei oikeasti jaksa lisäksi kokopäivätyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menisin ehdottomasti, miehen armoille ei kannata jäädä missään vaiheessa. Koko päivä työn jaksaa ihan hyvin, jos vaikka saisit tehdä esim. etätöitäkin. Miehen antamat työt skippaisin
No kaikkeen sitä naiset suostuukin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanan kannustavia vastauksia olet saanut! Tsemppiä!!
Voi herra isä! Kai miehesi maksaa sulle palkkaa? Vai "autteletko" vaan, ja mies nostaa palkan ja osingot? Älä suostu avioehtoon, jos olet passannut miestäsi 10 vuotta.
Ja menet sinne työhaastatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En miettisi sekuntiakaan sinuna, vaan menisin. Onko miehesi hoitanut eläkemaksusi? Tilaapa ote. Ja kotitöiden suhteen: rupea lakkoon. Et pese sen vaatteita, et siivoa, et tee yhtään mitään sen eteen. Ja avioehtoa et varsinkaan allekirjoita.
AP VASTAA
Hups, hetken olin poissa ja heti oli tullut roppakaupalla kannustavia vastauksia! Kiitos, ovatpa suomalaiset naiset(oletan että naiset? ;)) fiksuja. Ihan alkoi hymyilyttämään :)
Miehen yrityksen palkanlaskennan olen hoitanut minä, joten eläkkeet sun muut on maksettu minulle sääntöjen mukaan. Ja palkka on ihan OK. MUTTA.
Loppuun palamisen vaara on juuri siinä, että minä hoidan arjen yksin. Ja pakko tunnustaa, että ehkäpä suurin asia on tuo miehen kuormittavuus ja avuttomuus. Siis kuvitelkaa, hän ei saa itse edes lounasta kaivettua kaapista! Jos en laita nokan eteen ruokaa, syö meetvurstia ja Oltermannia suoraan paketista, ja päälle Fazerin sinistä. Ja parkuu, että "On nälkä, pitäis kai syödä jotain!", "Voin niin huonosti kun ei ole mitään ruokaa!" "Eikö ole salaattiakaan!"
Tuntuu aika koomiselta ajatella kun tätä kirjoitan. Voi kun joku Pirkka-Pekka ja Aake tekisivät tästä sketsin. Aikuinen mies...
Lähinnä lapsen takia pelottaa se, että kuka on sitten pienen ekaluokkalaisen lähettämässä kouluun ja vastaanottamassa sieltä. Mies ei ole vaihtoehto, kuorsaa klo 9 asti aamulla eikä häntä saa missään tapauksessa herättää. Ei myöskään ole koskaan kuskannut lasta mihinkään, osaisikohan edes.
(Itse olen yksinhuoltajan lapsi jonka äiti oli töissä kaikki arkipäivät klo 6-14 ja muistan, kuinka kamalaa ja turvatonta oli lähteä aina yksin kouluun. Milloin jäi reppu kotiin, milloin menin milloin sattuu yms. Ei sen ikäinen ole mielestäni vielä valmis siihen. Kouluni olen kuitenkin sittemmin käynyt ihmeen hyvin mutta ikinä en lapselleni samaa toivoisi).
Eli lapsen kannalta tulisi hankkia ainakin kunnon turvaverkot, eskarikavereiden vanhemmat ja muut. Että lapsi pääsisi koulun jälkeen kylään jne. Ja maksaisi sitten vanhemmille vaikka vaivanpalkkaa.
Koska fakta on, että reilu 10 vuotta ja lapsi lentää pesästä. Minnes äiti menee sitten? Sossuunko?
Miehelleni en ole tästä projektistani kertonut, aamulla miehen vielä nukkuessa kun vein lapsen hoitoon vein samalla jakkupuvun autotalliin piiloon ja taidan lähteä iltapäivällä "asioille". Pitää keksiä joku hyvä selitys.
(Meillä on kotitoimisto, joten joku selitys poistumiselleni on oltava.) Noloa, mutta tänne voin anonyyminä kertoa.
Onkohan niin, että tämä tilanne on jotenkin sairas, ja että "uin niin syvällä", että en itse edes tajua tätä? Kodin ulkopuolinen seura voisi tehdä kyllä ihan hyvä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elät ko nyt kuin yksinhuoltaja paitsi sinulla on kaksi passattavaa lasta, joista toinen työnantajasi.
Haastatteluun menet ilman muuta. Jos et saa paikkaa, älä lannistu, sillä hakijoita on nyt paljon. Saat ainakin haastattelukokemusta ja itsevarmuutta.
Avioehtoon et nimeäsi laita. Mies voi pahimmillaan ottaa eron ja irtisanoa sinut. Jäisit täysin tyhjän päälle lapsen kanssa. Mieshän ei pärjäisi arkea lapsen kanssa.
Tsemppiä itsenäistymisern!
Voi hyvä nainen, lopeta miehesi palveleminen! Jos ei osaa itse tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä niin nääntyköön alastomana nälkään. Saattaisi äkkiä alkaa taidot löytymään.
Äkkiä sinne haastatteluun. Ja miehelle eineksiä lounaaksi jos se ei itse muuhun pysty - mikrokeittoja, makaronilaatikkoa, leipää, tomaattia. Lapsi on puolen vuoden kuluttua jo "iso" tokaluokkalainen, jonka tulisi pärjätä melko itsenäisesti aamuisin.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 11:01"]
Äkkiä sinne haastatteluun. Ja miehelle eineksiä lounaaksi jos se ei itse muuhun pysty - mikrokeittoja, makaronilaatikkoa, leipää, tomaattia. Lapsi on puolen vuoden kuluttua jo "iso" tokaluokkalainen, jonka tulisi pärjätä melko itsenäisesti aamuisin.
[/quote]
Hups, anteeksi - luin väärin. Eli lapsi on ekaluokkalainen. Sinulla on mahdollisuus lyhenettyyn työpäivään. Katso Kelan sivut.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 10:53"]Ymmärrän miestäsi.
[/quote] No totta kai ymmärrät jos olet samanlainen manchild. :)
Alue: Aihe vapaa
menisin enkä ottaisi mieheltä niitä töitä enää vastaan