Jäi outo tunne palaverista

Joo ne opet vois joskus miettiä että tilaisuuus ei ole heitä varten. 

Kaiissa lapsissa "ahdistaa" joku, koska niiden palaverien tarkoitus ei ole verrata keskustelun alla olevaa lasta muihin lapsin, aan siihen, mitä hän itse voisi /hänen pitäisi olla. Niinpä aivan kaikista löytyy jotain hvää ja jotain parannettavaa. Tai tämä ainakin on tarkoitus, suomalaiseen kulttuuriin vaan kuuluu, että parannettava korostuu aina enemmän.

Lisäksi opettajaa ahdistaa lapsissa aina myös se, että olivat he miten loistavia tahansa, lapset ovat opettajalle kuitenkin työtä. Opettajan lo olisi kaikkein helpoin, kun kersoja ei olis ollenkaan.

Opettajien ei ole tarvinnut kehittää normaaleita työelämän käytöstapoja. Bisnesmaailmassa ei tulisi kuuloon mennä neuvotteluun sillä asenteella millä moni opettaja vanhempaintapaamisiin marssii.

Eilen soitin lapsen poissaolosta koululle, ja puhelimeen vastanneen opettajan äänensävy muuttui heti tiukaksi ja inttäväksi, kun kerroin suoraan, että lapsi oli omin päin jäänyt koulusta pois, koska päätä särki kun ei ollut saanut unta koko yönä (en ollut itse aamulla kotona). Taas tuota valehtelemaan kannustamista, kun totuus saa unohtamaan käytöstavat...

Ei kannata ottaa liian raskaasti. Opettajatkin on ihmisiä. Niin oli meidänkinlapsella meni  "huonosti" ja se ahdisti kyllä minua. Onneks puoliso tajusi, että kyllä siellä on monta paljon huonommin pärjäävää suttukäsialaa.

ja se opettaja ei osannut oikein nähdä lapsen lapsellisuutta...tai osasi, mutta ehkä turhaan komenteli...tai ei muistanut sitten lisäksi kehua....ja lapsi siitä koki huonommuutta, vaikkamuuten koulussa tykkää käydä.

Että ope on ihminen ja se tilanne on niin ainutkertainen vanhemmille jää mielikuvat...opella monta sellaista tapaamista...ehkei aina muista tarpeeksi kehua?

Sä olet jo itse tajunnut sen, että ei se sun lapsia ainoa ole...opettaja kertoo niistä miissä ehkä näkee vielä potentiaalia kehittyä...vaikka onkin hyvin enimmät asiat.

ja voi sille opelle sanoa, että nää on hyvin. Ja kysyä lisää.

Sama tunne hoitopaikassa. Vaikka lapsi käyttäytyy hyvin ja mitään ongelmaa ei ole niin jostain asiasta se ongelma on kuitenkin keksittävä. Meillä esim hoidossa toinen lapsi leikkii mieluiten sisaruksensa kanssa, eikä vieraitten lasten, niin on nyt sitten jotenkin outo ja tarkkailun alla tämän asian takia!

Jos kyse oli arviointikeskustelusta, niin ainakin meillä piti keksiä keskustelussa myös jotain kehittämiskoheita kevätlukukaudelle ja tietysti lopulle syyslukukautta, vaikka sinänsä mitään ongelmia ei ollut vaan koulu menee oikein hyvin.