Uskovaiset; Miksi uskotte?

Usko tuo hyvän,rauhallisen olon. Sellaisen, jota ei millään muulla tavalla saavuta. Elämässä on rauha ja varmuus. Sen huomaa varsinkin silloin, kun on lipsunut pois ja tavallaan kääntyy taas uudelleen taas Jumalan puoleen hiljaiselon jälkeen. Joskus maallinen elämä vie mennessään hetkeksi.

Itse sain kokea niin yliluonnollisen kokemuksen (ihan vaan kotona itsekseni) rukoillessani, etten sen jälkeen ole voinut hetkeäkään epäillä Jumalan olemassaoloa. En ole koskaan kokenut vastaavaa, en ikinä, missään tilanteessa.

Toisekseen, usko Jumalaan antaa ihan älyttömän varmuuden ja turvan elämään. Mä TIEDÄN, ei, en pelkästään tiedä, vaan sisäistän nykyään sen, että tapahtui ihan mitä tahansa, vaikka siis ihan mitä tahansa pahaakin, mä saan Jumalalta kaiken, mitä tarvitsen siitä yli päästäkseni. Ja toisaalta, Jumalalta saan kaiken mitä tarvitsen noin muutenkin. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Hän ei jätä eikä hylkää.

Juuri näin. Itse olen erittäin liberaali enkä usko moniinkaan raamatun kertomuksiin, ne ovat kuitenkin tavallisten ihmisten kirjoittamia ja aivan toisesta aikakaudesta ja kulttuurista. Sen sijaan uskon että jumala on hyvä ja että jeesus on meidän puolesta kärsinyt. Jeesuksen tahdosta pyrin olemaan hyvä kaikkia kohtaan. Jeesus ei halunnut ketään syrjittävän ja näin en myöskään halua tehdä, vaikka sen tietenkin sanoo jo terve järkikin. :)

Puolestani rukoiltiin ja tunsin sen voimavaikutuksen, joka siinä samalla tuli(PyhäHenki) Mietin, että miten tähän nyt sitten ei voisi uskoa. Tiedän myös sen, että on vaikeampaa uskoa, jos jotain tavallisesta poikkeavaa ei tapahdu.

Sen varmuuden vaan tuntee. Ja sen yhteyden Jumalaan. Ihmisellä on paljon kapasiteettia, joka ei välttämättä koskaan ole käytössä. Kuitenkin hädän hetkellä ihminen voi saada käsittämättömät voimat. Mun mielestä on hirveenloogista, ettei se mitä me tässä ja nyt ollaan, ole kaikki. Meissä on paljon muutakin. Voimme silloin tällöin saada jotain "ripauksia" siitä täällä maanpäällä ollessamme. Uskon, että olemme hengellisiä olentoja, siinä missä fyysisiäkin.

Olen aina uskonut jollain tavalla, mutta henkilökohtaisen ratkaisun tein tultuani voimakkaaseen synnintuntoon, ja halusin siihen vastauksen. Se vastaus on Jeesus, joka kärsi meidän puolestamme. Tälläinen murhe, joka tulee sisältä päin, siitä kun oma pahuus painaa mieltä, on sitä Jumalan tahdon mukaista murhetta, josta Raamatussa sanotaan näin: "Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman."

Joki-Örkkilä uskoo immenkalvon takaisinkasvuun.

Hyviä vastauksia :) Itsellä myös voimakas tunne.. sitä on vaikea selittää edes. Syvä, sisäinen varmuus. On voimakkaita kokemuksiakin. Ne ovat ikään kuin irtaantumiskokemuksia, jolloin tulee niin ihana ja hyvä olo, ettei osaa selittääkään. Enkä käytä mitään aineita ja olen ns normaali työssä oleva ihminen.:) Nuo hetket, kun Pyhän Hengen tuntee, ovat sellaisia, ettei sen rinnalla edes haittaa vaikka sinua kutsutaan hulluksi. Hymyilee vain :)

Minä uskon koska olen saanut elämälleni rauhan ja ilon uskon kautta. Uskon olen saanut lahjana Jeesukselta. Ja sen lahjan saa jokainen ilmaiseksi joka haluaa! En pelkää mitään koska rakas Isäni on kanssani joka hetki. Kuolema on uskovalle voitto.