Mistä juontaa juurensa kiihkouskovaisten halu kontrolloida kaikkea?
Olen miettinyt, että sellaisissa tapauksissa, joissa lapsi on kokenut vääryyttä uskonnon vuoksi lapsena, muuttuu hän usein nöyräksi ja ymmärtäväksi muita ihmisiä kohtaan. Vrt. lahkoista eronneet.
Sen sijaan olen pohtinut, mikä kiihkouskovaisilla on taustallaan. Epäilen, että siihen liittyy kuitenkin jotain epävarmuutta, pelkoa jne. Halu kontrolloida ja moralisoida muita on pelkästään oma keino ylläpitää minuuden rakenteita ja hallita tunteitaan.
Millainen on tuntemasi kiihkouskovainen?
Kommentit (16)
Pelkäävät rakastavan isä-jumalansa tuhoavan Suomen, jos meno menee holtittomaksi.
Suvussa on muutama kiihkoilija.
Ei niitten kanssa pysty mistään puhumaan, ei kannata edes yrittää.
En oikein pidä tuosta "kiihkouskovainen"-nimityksestä. Siinä on tiettyä asenteellisuutta. Tätä ilmiötä voi tarkastella myös objektiivisesti ja kiihkottomasti.
Uskonnollisessa fundamentalistisessa yhdyskunnassa elävät saattavat kokea elävänsä aivan normaalia elämää, koska he yrittävät vain sopeutua yhteisöön, jossa elävät. Kaikki heistä ovat tietyllä tapaa uhreja. Monet heistä eivät ole millään tapaa kiihkoilevia, vaan hyvinkin lauhkeita. Jos he olisivat eri mieltä ympäristön kanssa, heidät ajettaisiin pois siitä yhteisöstä, joka on heille koko elämä. Siksi on viisasta sopeutua.
Parhaiten tuntemani uskovainen sai 9 vuoden tuomion omiin lapsiinsa sekaantumisesta. Meille tutuilleen valehteli sairastavansa syöpää, jonka vuoksi joutui jäämään pois töistä ja harrastuksista.
Samanlaisia ne olisivat, vaikka aatteena olisi vaikkapa luonnonsuojelu, kommunismi tai ateismi.
Luulen, että sillä pidetään yllä järjestystä pään sisällä. Selkeät lokerot, kuten hyvä-paha, homot-heterot, musta-valkoinen, sallittu-synti jne. tekevät heidän elämästään vähemmän ahdistavaa.
Monet ovat myös yksinkertaisesti niin tyhmiä että pelkäävät tosissaan helvettiä ja saatanan ilmestyvän savupilvestä grillaamaan syntisiä
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 17:55"]Monet ovat myös yksinkertaisesti niin tyhmiä että pelkäävät tosissaan helvettiä ja saatanan ilmestyvän savupilvestä grillaamaan syntisiä
[/quote]
Ja lisään vielä että tämä ei toki ole vain kristittyjen piirre vaan pätee myös muihin sellaisiin uskontoihin, jossa pelotellaan ihmisiä kadotuksella tai kivulla
Luulen, että "oikeauskovaisuus" tuo mielihyvän tunteen, kokemuksen kuulumisesta harvojen ja valittujen joukkoon. Sieltä sitten voi katsella muita alaspäin, pudistella päätään ja toivoa hurskaasti, että kaikki muutkin löytäisivät "oikean uskon". (Vaikka jos niin kävisi, sitten pitäisi vielä keksiä jokin syväuskon tms. tyylinen termi erottamaan jyvät akanoista jne.) Ihmettelen "oikeauskovaisten" kovia vaatimuksia muita kohtaan, koska eikö protestanttisen kristinuskon perussanoma ole, että ihminen pelastuu yksin armosta (vrt. katolilaisuus, jossa pitää myös tehdä hyviä tekoja ja elää hyvää elämää) ja se heittäköön ensimmäisen kiven, joka on itse virheetön...
Raamatulla lapsena päähän lyöty ja helveltillä peloteltu. Edelleen pelko kalvaa perseessä siitä, kuinka väärin elämällä joutuu kadotukseen. Seurauksena myös se, että halutaan päättää muiden elämästä.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 18:00"]Raamatulla lapsena päähän lyöty ja helveltillä peloteltu. Edelleen pelko kalvaa perseessä siitä, kuinka väärin elämällä joutuu kadotukseen. Seurauksena myös se, että halutaan päättää muiden elämästä.
[/quote]
Niinpä. Kontrollinhalu voi olla myös aitoa pelkoa siitä että toiset voivat joutua kadotukseen
Mä oon joskus miettinyt, että onko kyse aidosta huolesta, että joku joutuu helvettiin vai halutaanko tuollaisessa pelkästään ylläpitää tiettyä totuttua maailmanjärjestystä. Joskus olen törmännyt uskovaiseen, joka nyt kirkkain silmin sanoo, että "tuo on syntiä ja johtaa helvettiin". He varmasti oikeasti uskovat siihen niin kovasti, etteivät he voi ajatella edes muuta vaihtoehtoa.
Se on se kalvava pelko siitä, että jollakulla jossakin voi olla hauskaa.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 17:51"]
Samanlaisia ne olisivat, vaikka aatteena olisi vaikkapa luonnonsuojelu, kommunismi tai ateismi.
[/quote]
Ei olisi, ei ainakaan ateistit, siis lähtökohtaisesti. Ateismihan on sitä, että ei usko. Kuinka voi kiihkeästi olla uskomatta. Tokihan joku ateisti voi olla kiihkomielinen, mutta ei se hänen uskomattomuutensa hänestä kiihkomielistä tee.
Kommunisteista tulee mieleen lähinnä Aarne Saarinen. Hän oli kaikkea muuta kuin kiihkomielinen. Luonnonsuojelija ainoastaan suojelee luontoa. Toki hän voi olla myös kiihkomielinen, mutta voi hän olla myös erittäin hiljainen ja lauhkeakin
Mun tuntemani "uskovainen" arvostelee ja tuomitsee kaikki muut, ei suvaitse erilaisuutta, ja on kieroin ja ilkein ihminen, jonka tunnen. Tämä on kyllä hyvin älykäs, mutta laiskoista laiskoin ihminen.
Mä en ymmärrä muutenkaan joidenkin uskovaisten oikeutta pitää itseään parempana kuin muut.
Samasta paikasta kuin ateistien halu kontrolloida kaikkea. Näkeehän sen jo tälläkin palstalla. Luulo siitä, että vain oma mielipide on oikein ja vimmainen halu saada muut ajattelemaan samoin kuin itse vaikka väkipakolla.