Miten saada töitä ilman koulutusta ja työkokemusta?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Se, että ei ole unelma-ammattia tai että on 27-vuotias ei estä työtehtävistä suoriutumista.

Ja todellakin sijaisvanhemmaksi aikova voi vaikuttaa paljon siihen, että millainen lapsi sieltä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Työkokemus 0 on heikko lähtökohta yhtään mihinkään työhön saati sitten vaativaan sijaisvanhemman työhön. Lasten kanssa pärjääminen ei riitä, vaan niiden lasten kanssa pitää kyetä toimimaan sitä lasta tukevalla tavalla. Ei myöskään riitä, että osaa hoitaa pikkulapsia. Sijoitetut ovat yleensä vanhempia. Pikkulasten äidillä ei välttämättä ole minkäänlaista kosketuspintaa esim. teinien elämään. Silloin on hyvin vaikea edes pärjätä teinin kanssa saati huolehtia hänestä kokonaisvaltaisesti. Omat lapset on eri juttu, koska ne tuntee jo valmiiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Esimerkiksi päihdeongelma tai paha mt-ongelma olisi sellainen epätasapainoisuus joka estäisi sijaisvanhempana toimimisen. Mutta joku epämääräinen että "ei tiedä mitä elämältään tahtoo" ei todellakaan ole sellainen este.

Vierailija kirjoitti:

tekijä345 kirjoitti:

 hae kuntarekrystä jotaki sijaisuuksia esim opettajien , koulunkäynninohjaajien, lastenhoitajeen, päiväkodin ryhmäavustajaksi voit sopia myös.  sijaisista pulaa, kelpaa epäpäteväkin.,, Jatkossa voit kouluttautua em tehtäviin.

Mitä sä sekoilet? Opettajan sijaisuus kouluttamattomalle ihmiselle?Just.

Kyllähän sijaisena toimii ihmisiä, joilla on opiskelu vielä kesken.

Tai ainakin on ennen toiminut, yksi kaverini harrasti noita kun oli englannin kielen opinnot päällä. Klo 6 aamulla puhelin soi, nyt olisi työtä siinä ja siinä koulussa. Sitten vaan ummikkona sinne kouluun ja toivon mukaan opettaja on jättänyt jotain ohjeita. Palkka on pieni, kun ei ole vielä tutkintoa.  

En tiedä pääsisikö täysin ilman koulutusta kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Se, että ei ole unelma-ammattia tai että on 27-vuotias ei estä työtehtävistä suoriutumista.

Ja todellakin sijaisvanhemmaksi aikova voi vaikuttaa paljon siihen, että millainen lapsi sieltä tulee.

Koeta nyt käsittää, että sijaisvanhemmuus ei ole mikään helppo homma, josta kuka tahansa suoriutuu. Ap:lla ei ole minkäänlaista ammattia ja työkokemusta. Eli käytännössä elämänkokemus on vain kotona kahden oman lapsen kanssa oleilu. Sijaisvanhemmuus ei ole työtehtävä siinä mielessä kuin vaikkapa siivoojan homma, vaan enemmänkin elämäntapa. Ne lapset kun eivät lähde 8 tunnin jälkeen pois, vaan voivat olla sijoitettuina hyvinkin pitkiä aikoja. Sijaisvanhemmuus vaatii ihan eri tason sitoutumista kuin tavallinen työ. Kokemattomalle on ihan liikaa yhtäkkiä hypätä sellaiseen. Eikä kokematonta siksi edes oteta sijaisvanhemmaksi. Siihen on tiukat seulat. 

Ravintola-ala, varastotyö, asiakaspalvelu, puhelinmyynti, lähihoitajaksi, siivous, henkilökohtainen avustaja, buukkari. Esimerkiksi. Tai sitten opiskelemaan jotain, mikä itseä kiinnostaa ja myös oppisopimus on hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Työkokemus 0 on heikko lähtökohta yhtään mihinkään työhön saati sitten vaativaan sijaisvanhemman työhön. Lasten kanssa pärjääminen ei riitä, vaan niiden lasten kanssa pitää kyetä toimimaan sitä lasta tukevalla tavalla. Ei myöskään riitä, että osaa hoitaa pikkulapsia. Sijoitetut ovat yleensä vanhempia. Pikkulasten äidillä ei välttämättä ole minkäänlaista kosketuspintaa esim. teinien elämään. Silloin on hyvin vaikea edes pärjätä teinin kanssa saati huolehtia hänestä kokonaisvaltaisesti. Omat lapset on eri juttu, koska ne tuntee jo valmiiksi. 

Sijaisvanhemman työ ei ole mitenkään erityisen vaativaa verrattuna normaaliin työelämään. Pääosa sijaisperheistä on aivan tavallisia perheitä ja he tekevät sijaisvanhemman työtä sivutoimisesti palkkatyön rinnalla.

Useimmat sijaisperheet ottavat vain pikkulapsia. Isot lapset kuten teinit menevät etupäässä lastenkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitse joku ala, johon valmistuu parissa vuodessa ja opiskele se sitten. 

Samaan aikaan joku työ, johon ei vaadita koulutusta. Esim. siivooja tai pikaruokapaikka. Tosin näihinkin on nykyään paljon hakijoita. 

Eivät tuommoiset työpaikat välttämättä ole este uuden työn saamiselle. Joku toimarihan sanoi joku aika sitten mediassa, ettei palkkaa ketään joka ei ole tehnyt ns. paskaduuneja. 

Mikä tahansa työpaikka CV:ssä on parempi kuin ei mitään.

Siivoaja = puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkinto amiksesta

Varastomies = logistiikka-alan perustutkinto amiksesta

Ei nykyään tommosiin perusjuttuihinkaan vaan mennä kadulta. Lisäksi sitten erilaiset kortit.

Ei voi olla totta. Eihän siivoojan tarvitse kuin vähän heilutella moppia ja pyyhkiä pölyjä.

Toki eri asia, jos siivotaan jotain teollisuushallia, jossa on jotain myrkkyjä levinnyt lattialle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Esimerkiksi päihdeongelma tai paha mt-ongelma olisi sellainen epätasapainoisuus joka estäisi sijaisvanhempana toimimisen. Mutta joku epämääräinen että "ei tiedä mitä elämältään tahtoo" ei todellakaan ole sellainen este.

Mutta työkokemus 0 on este hyvin todennäköisesti. Se viestii siitä, että elämänkokemus on muutenkin rajallinen tai vaihtoehtoisesti taustalla on ongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että 27-vuotiaanakaan ei ole vielä edes koulua saanut käytyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tekijä345 kirjoitti:

 hae kuntarekrystä jotaki sijaisuuksia esim opettajien , koulunkäynninohjaajien, lastenhoitajeen, päiväkodin ryhmäavustajaksi voit sopia myös.  sijaisista pulaa, kelpaa epäpäteväkin.,, Jatkossa voit kouluttautua em tehtäviin.

Mitä sä sekoilet? Opettajan sijaisuus kouluttamattomalle ihmiselle?Just.

Kyllähän sijaisena toimii ihmisiä, joilla on opiskelu vielä kesken.

Tai ainakin on ennen toiminut, yksi kaverini harrasti noita kun oli englannin kielen opinnot päällä. Klo 6 aamulla puhelin soi, nyt olisi työtä siinä ja siinä koulussa. Sitten vaan ummikkona sinne kouluun ja toivon mukaan opettaja on jättänyt jotain ohjeita. Palkka on pieni, kun ei ole vielä tutkintoa.  

En tiedä pääsisikö täysin ilman koulutusta kuitenkaan.

Jos on käynyt pelkän peruskoulun, ikää on 27 eikä edes opiskele mitään, on ihan turha toivoa saavansa sijaisuuksia opettajana. Niin äärimmäistä hätää ei olekaan, ettei koulu saisi jostain parempaa sijaista tai olisi mieluummin ilman.

Puhelinhaastattelijaksi on ainakin perinteisesti päässyt ilman mitään muuta. Itse tein sitä monta vuotta opiskelujen ohessa. Ikävää työtä, mutta kuitenkin parempaa kuin puhelinmyynti. Jos sulla on miellyttävä ääni ja osaat teeskennellä mukavaa puhelimessa, niin voit saada sellaisen paikan. Palkkaus on toki huono. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Se, että ei ole unelma-ammattia tai että on 27-vuotias ei estä työtehtävistä suoriutumista.

Ja todellakin sijaisvanhemmaksi aikova voi vaikuttaa paljon siihen, että millainen lapsi sieltä tulee.

Koeta nyt käsittää, että sijaisvanhemmuus ei ole mikään helppo homma, josta kuka tahansa suoriutuu. Ap:lla ei ole minkäänlaista ammattia ja työkokemusta. Eli käytännössä elämänkokemus on vain kotona kahden oman lapsen kanssa oleilu. Sijaisvanhemmuus ei ole työtehtävä siinä mielessä kuin vaikkapa siivoojan homma, vaan enemmänkin elämäntapa. Ne lapset kun eivät lähde 8 tunnin jälkeen pois, vaan voivat olla sijoitettuina hyvinkin pitkiä aikoja. Sijaisvanhemmuus vaatii ihan eri tason sitoutumista kuin tavallinen työ. Kokemattomalle on ihan liikaa yhtäkkiä hypätä sellaiseen. Eikä kokematonta siksi edes oteta sijaisvanhemmaksi. Siihen on tiukat seulat. 

Sijaisvanhemmat ovat aivan tavallisia perheitä. Koulutusvaatimusta ei ole. Ja lähes jokainen sijaisvanhempana aloittava on kokematon. Niitä joilla on hoitajataustaa lastenkodista on vain pieni vähemmistö. Mitään tiukkoja seuloja ei ole, on vain lyhyt kurssi ja haastatteluita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan hommissa on se hyvä puoli että töitä riittää.

Ilman koulutusta pääsee ainakin siivoamaan ja postia jakamaan.

Siinähän se työkokemus karttuu ja näin voi alkaa "kiivetä portaita ylös", kohti parempia työpaikkoja.

Tai sitten käy niin, että ei jaksa hakea muita töitä, kun tekee jotain tosi raskasta työtä.

Osa-aikaista se siivous yleensä on,ei tekosyy olla hakematta muualle.

Vierailija kirjoitti:

tekijä345 kirjoitti:

 hae kuntarekrystä jotaki sijaisuuksia esim opettajien , koulunkäynninohjaajien, lastenhoitajeen, päiväkodin ryhmäavustajaksi voit sopia myös.  sijaisista pulaa, kelpaa epäpäteväkin.,, Jatkossa voit kouluttautua em tehtäviin.

Mitä sä sekoilet? Opettajan sijaisuus kouluttamattomalle ihmiselle?Just.

Tervetuloa todellisuuteen! Etenkin pienemmillä paikkakunnalla opettajan sijaisena on jos jonkinlaista hiihtäjää. Ei todellakaan kaikilla ole koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan hommissa on se hyvä puoli että töitä riittää.

Ilman koulutusta pääsee ainakin siivoamaan ja postia jakamaan.

Siinähän se työkokemus karttuu ja näin voi alkaa "kiivetä portaita ylös", kohti parempia työpaikkoja.

Tai sitten käy niin, että ei jaksa hakea muita töitä, kun tekee jotain tosi raskasta työtä.

Osa-aikaista se siivous yleensä on,ei tekosyy olla hakematta muualle.

RIippuu paljon myös työvuoroista. Jos tekee yötöitä tai erittäin varhaista aamua, voi olla aika väsynyt. Ja lastenhoito unirytmeineen siihen päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitse joku ala, johon valmistuu parissa vuodessa ja opiskele se sitten. 

Samaan aikaan joku työ, johon ei vaadita koulutusta. Esim. siivooja tai pikaruokapaikka. Tosin näihinkin on nykyään paljon hakijoita. 

Eivät tuommoiset työpaikat välttämättä ole este uuden työn saamiselle. Joku toimarihan sanoi joku aika sitten mediassa, ettei palkkaa ketään joka ei ole tehnyt ns. paskaduuneja. 

Mikä tahansa työpaikka CV:ssä on parempi kuin ei mitään.

Siivoaja = puhtaus- ja kiinteistöalan perustutkinto amiksesta

Varastomies = logistiikka-alan perustutkinto amiksesta

Ei nykyään tommosiin perusjuttuihinkaan vaan mennä kadulta. Lisäksi sitten erilaiset kortit.

Ei voi olla totta. Eihän siivoojan tarvitse kuin vähän heilutella moppia ja pyyhkiä pölyjä.

Toki eri asia, jos siivotaan jotain teollisuushallia, jossa on jotain myrkkyjä levinnyt lattialle. 

Vähänpä tiedät siivoojan työstä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Esimerkiksi päihdeongelma tai paha mt-ongelma olisi sellainen epätasapainoisuus joka estäisi sijaisvanhempana toimimisen. Mutta joku epämääräinen että "ei tiedä mitä elämältään tahtoo" ei todellakaan ole sellainen este.

Mutta työkokemus 0 on este hyvin todennäköisesti. Se viestii siitä, että elämänkokemus on muutenkin rajallinen tai vaihtoehtoisesti taustalla on ongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että 27-vuotiaanakaan ei ole vielä edes koulua saanut käytyä. 

Se, että on kasvattanut omia lapsia on erittäin merkittävä plussa. Sijaisvanhemmaksi otetaan myös lapsettomia ja ilman parisuhdettakin olevia. Sijaisvanhemmista on todella kova pula eikä sosiaalitoimella yms. ole varaa leikkiä mitään palkkatyöpaikoilta tuttua rekryleikkiä missä vain täydelliseltä vaikuttava yksilö kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Lähdet opiskelemaan. Miksi koulut jäivät kesken, onko oppimisvaikeuksia?

Vaikka töitä ei tehdäkään tutkintotodistuksella, niin on se valtavan iso miinus silti, jos ei ole ns. muodollisesti pätevä.

Tottakai voit lähteä vaikka suoraan siivoomaan ja suorittaa samalla oppisopimuksella laitoshuoltajan koulutuksen.

Muista, että olet malli lapsillesi.

Ei kai oppimisvaikeuksia. Ehkä liikaa suorituspaineita ja stressaan paljon. Lukio jäi tämän takia nuorena kesken. Seuraavaksi kesken jäi lähihoitajaksi opiskelu masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Luulin ainakin silloin, että ala oli oikea, mutta en vain kyennyt opiskelemaan ja enää en ole aivan täysin varma.

Ehkä pitäisi kokeilla jotain työtä niin saisin selville mitä haluaisin tehdä tai opiskella. Haluaisin varmistua siitä, että menen oikeaan suuntaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sijaisvanhemmaksi tai perhepäivähoitajaksi.

Ei onnistu ilman koulutusta ja sijaisvanhemmuus vaatii paljon muutakin. Ap ei kuulosta siltä, että soveltuisi siihen työhön, kun on oman elämänsäkin kanssa vielä aika hukassa. 

Jos on lapsiperhe-elämää pidempään viettänyt, niin kyllä lastenhoito sujuu silloin.

On eri asia hoitaa omia lapsia kuin muiden lapsia. Ja etenkin sijaisvanhemmuus on paljon muutakin kuin lastenhoitoa. Se on vaativaa hommaa, kun sijaislapset tulevat ties minkälaisista oloista. 

Aivan tavalliset perheet ryhtyvät sijaisvanhemmiksi. Läheskään kaikki sijaislapset eivät ole mitään superongelmaisia joiden kanssa tavallinen ihminen ei pärjäisi.

Tavalliset kyllä, mutta ei sellaiset, joissa äiti ei vielä 27-vuotiaanakaan tiedä mitä elämältään tahtoo. Sijaisperheessä pitää olla hommat tasapainossa. Eikä todellakaan kuka tahansa siihen hommaan pääse. Ja hyvä niin. Sitä kun et voi itse valita, miten ongelmaisia ne lapset on, joita sijoitukseen tulee. 

Se, että ei ole unelma-ammattia tai että on 27-vuotias ei estä työtehtävistä suoriutumista.

Ja todellakin sijaisvanhemmaksi aikova voi vaikuttaa paljon siihen, että millainen lapsi sieltä tulee.

Koeta nyt käsittää, että sijaisvanhemmuus ei ole mikään helppo homma, josta kuka tahansa suoriutuu. Ap:lla ei ole minkäänlaista ammattia ja työkokemusta. Eli käytännössä elämänkokemus on vain kotona kahden oman lapsen kanssa oleilu. Sijaisvanhemmuus ei ole työtehtävä siinä mielessä kuin vaikkapa siivoojan homma, vaan enemmänkin elämäntapa. Ne lapset kun eivät lähde 8 tunnin jälkeen pois, vaan voivat olla sijoitettuina hyvinkin pitkiä aikoja. Sijaisvanhemmuus vaatii ihan eri tason sitoutumista kuin tavallinen työ. Kokemattomalle on ihan liikaa yhtäkkiä hypätä sellaiseen. Eikä kokematonta siksi edes oteta sijaisvanhemmaksi. Siihen on tiukat seulat. 

Sijaisvanhemmat ovat aivan tavallisia perheitä. Koulutusvaatimusta ei ole. Ja lähes jokainen sijaisvanhempana aloittava on kokematon. Niitä joilla on hoitajataustaa lastenkodista on vain pieni vähemmistö. Mitään tiukkoja seuloja ei ole, on vain lyhyt kurssi ja haastatteluita.

Ei sitten käynyt mielessä, että se haastattelu=seula. Siinä juuri katsotaan, onko sopiva noihin tehtäviin. Kouluttamaton ja kokematon 27v ei ole vahvoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähdet opiskelemaan. Miksi koulut jäivät kesken, onko oppimisvaikeuksia?

Vaikka töitä ei tehdäkään tutkintotodistuksella, niin on se valtavan iso miinus silti, jos ei ole ns. muodollisesti pätevä.

Tottakai voit lähteä vaikka suoraan siivoomaan ja suorittaa samalla oppisopimuksella laitoshuoltajan koulutuksen.

Muista, että olet malli lapsillesi.

Ei kai oppimisvaikeuksia. Ehkä liikaa suorituspaineita ja stressaan paljon. Lukio jäi tämän takia nuorena kesken. Seuraavaksi kesken jäi lähihoitajaksi opiskelu masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Luulin ainakin silloin, että ala oli oikea, mutta en vain kyennyt opiskelemaan ja enää en ole aivan täysin varma.

Ehkä pitäisi kokeilla jotain työtä niin saisin selville mitä haluaisin tehdä tai opiskella. Haluaisin varmistua siitä, että menen oikeaan suuntaan.

Ap

Sellaista kuin "oikea suunta" ei ole olemassa. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja suunta ehtii kääntyä moneen kertaan elämän varrella. Mutta jos ikinä ei minnekään viitsi hakeutua ja kaikki jätetään aina kesken, ei saa minkäänlaista suuntaa elämälleen. Mitä enemmän tulee ikää, sitä vaikeammaksi työllistyminen käy. Kipi-kapi siis mihin tahansa työhön, mihin pääset, että saat edes tuon saamattomuuden kierteen poikki. Aina ei töissä ole kivaa, mutta sen kanssa pitää vain oppia elämään.