Mistä syrjäytynyt keski-ikäinen nainen saa oikeasti kavereita?

Riippuu aika paljon persoonasta, mielenterveyden haasteet eivät siitä kerro mitään.

Netti on hyvä paikka, esim pelaamista harrastaa kaiken ikäiset, vaikka monilla on kuvitelma että vaan nuoret pojat pelaa. 

Koirapiirit on myös hyvä vaihtoehto. Niissä on helppo tutustua. Agility, toko, jäljestys, kaverikoira tai rotuyhdistys, tosi paljon vaihtoehtoja. Toki täytyy tykätä koirista ja ottaa vastuuta koiran hyvinvoinnista. Mutta se voi auttaa myös esim. masennukseen ja ahdistukseen (jos mt-pulmat aplla niin ilmenevät).

Erilaiset vertaisryhmät myös hyviä. Jos yhtään tuntuu, niin seurakunta on myös mahdollisuus. Ei tarvitse olla mikään hihhuliuskova, että voi mennä mukaan. Toki monet ovat varmasti syvästi uskovia, että jos se haittaa niin ei ehkä sitten seurakuntaa... 

Tinderistä.

Seurakunnasta