Kun omalle lapselle työt on tärkeämpiä kuin omat vanhemmat ja sisarukset!
En vieläkään voi hyväksyä sitä miten pahalta tuntuu kun oma lapsi muutti toiselle paikkakunnalle, eikä tule viikonloppuisin käymään. Mikä meni pieleen kun on hylännyt perheensä? Vetoaa työkiireisiin ja liian pitkään matkaan, mutta kyllä normaali ihmiselle perhe on aina etusijalla. Mitä tässä voisi tehdä? Otanko yhteyttä sosiaalityöntekijään ja ilmaisen huoleni, että perhe ei kiinnosta?
Kommentit (9)
Lapsella on oma elämä. Kaikki on hyvin.
Hanki itsellesi terapiaa läheisriippuvaisuuteen. Huono provo.
Kuvittelisin provoksi, ellei anoppi käyttäytyisi juuri noin. 27-vuotiaan miehen pitäisi jokaikinen viikonloppu mennä "kotiin" setvimään appivanhempien sotkuja.
Tietysti töiden perässä muutetaan muualle 😃
Provohan tämä taitaa olla, mutta tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa, jotka loukkaantuu, kun lapsi ei mene käymään. Itse muutin toiselle paikkakunnalle töiden perässä enkä todellakaan käy joka viikonloppu kotiseudulla, en edes joka kuukausi. Työviikkoni jälkeen haluan olla rauhassa, nukkua ja tehdä omia juttujani. Joudun 5 päivää viikossa olemaan ylisosiaalinen ja työ on kuormittavaa, joten suon itselleni omaa aikaa sen 2 päivää viikossa. Joskus menen tietenkin käymään vanhemmillani, mutta en todellakaan aina, en jaksa viikon päätteeksi enää matkustaa. Vanhempani onneksi ymmärtävät tämän asian.
Ihmettelen vaan, että mitä järkeä oli edes tehdä lapsia jos ne ei käy edes kylässä..
PROVOOOOO... Huono provo. Et viitsisi.