Lue keskustelun säännöt.
Miksi hoitovastike on suurempi isommissa kerrostalo-asunnoissa?
03.10.2021 |
Ei suunnilleen koskaan kukaan hoida asunnon sisäpuolta, niin
miksi se hoitovastike on niin suuri isommissa asunnoissa?
Pitäis olla alle 200 e, mutta olen nähnyt 500 euroissa ja arvo-asnnoissa tuhansia euroja, mutta rikkailla onkin varaa,
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen 33 neliön yhteenlaskettu hoitovastike on suurempi kuin yhden sataneliöisen samassa talossa. Eiks ooo kummmmaaa?
Ovatko esimerkisi kaikki huoneistot yhtiöjärjestyksessä asumiskäyttöön tarkoitettuja tiloja? Ainakin tietämissäni taloyhtiöissä hoitovastike (=maksuosuus taloyhtiön käyttömenoista) on kaikissa tyyppiä x-määrä euroja per neliömetri (tai osake). Joissakin taloyhtiöissä alempien kerrosten asunnoissa on vähemmän osakkeita per neliömetri eli kerroslukujyvitys on tehty jo yhtiön perustamisvaiheessa. Rahoitusvastike (=maksuosuus yhtiössä tehdyistä remonteista) menee osakkeiden lukumäärän mukaan, hoitovastike huoneistojen pinta-alan mukaan. Vesimaksu laskutetaan nykyään yleensä huoneistokohtaisen vesimittarin näyttämien, todellisten käyttömäärien mukaan.
Puhutaan asuinhuoneistoista uudessa talossa. Ja vain hoitovastike, ei mitään vesimaksuja.
100 neliötä 450€/kk ja 33 neliötä 170€/kk.
Vastikkeen määräytymisperuste ei siis ole pinta-ala, vaan osakemäärä. Joka vaihtelee huoneiston koon tai sijainnin perusteella. Kysy taloyhtiön hallitukselta (tai isännöinnistä) mihin vastikkeiden summat perustuvat.
Osakemäärä on vastikeperusteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitovastike on ihan ymmärrettävästi enemmän isoissa asunnoissa, mutta rahoitusvastike kyllä voisi olla kaikille sama asunnon koosta riippumatta. Esimerkiksi putket kuluu ihan samassa tahdissa olis sitten yksiö tai neljän huoneen asunto. Jos molemmissa on yksi keittiö ja yksi kylppäri, ei se isompi asunto kuluta putkia sen enempää. Putkiremppa tehdään samaan aikaan olis sitten asunto minkäkokoinen tahansa. Tai jos pihaa uusitaan, niin se on ihan saman verran kaikkien käytössä. Hissistä alimpien kerrosten asuntojen omistajat ei hyödy millään tavalla, mutta maksavat silti yhtä paljon hissirempasta kuin ne jotka sitä hissiä oikeasti käyttävät. Noi rahoitusvastikkeet siis voisi oikeasti soveltuvilta osin muuttaa oikeudenmukaisemmiksi kyllä.
Minusta taas rahoitusvastikkeiden tulee ehdottomasti mennä neliöiden mukaan. Meillä on talossa esim. ollut putkiremontti. Isommissa asuinnoissa on kaksi vessaan, joten kyllä putkia ja hanoja on paljon enemmän kuin meillä. On myös monta huonetta enemmän kuin meillä, ja kaikkiin huoneisiin on vedetty putket ja hankittu uudet patterit. Olisi täysin kohtuutonta, että yksiössä ja sadan neliön asunnossa olisi samansuuruinen rahoitusvastike.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
35 jatkaa vielä: Meillä liikehuoneistoilla on 1,5-kertainen määrä osakkeita per neliömetri. Hoitovastike on neliöperusteinen, mutta linjasaneerauksen rahoitusvastike menikin osakemäärän mukaan ja siksi liikehuoneistot maksavat pinta-alaansa nähden 1,5-kertaisen rahoitusvastikkeen verrattuna asuinhuoneistoihin. Todennäköinen syy on historiassa, sillä liikehuoneistot on rakennettu ennen asuintalo-osaa ja tällä osakejakosysteemillä liikehuoneistojen äänimäärä yhtiössä on saatu järjestettyä noin 50,1 prosenttiin.
Tiedän tuon epäkohdan. Merkillinen vääryys jäänyt kummittelemaan. Siihen tulisikin saada korjaus. Se asettaa osakkaat epätasa-arvoiseen asemaan.
Miten se on epäkohta? Onhan yhä pörssissäkin osakeyhtiöitä, joilla on erilaisen äänivallan antavia osakesarjoja ja näiden osakesarjojen osakkeet antavat erilaiset oikeudet yhtiön varainjakoon.
Samankokoisen huoneiston rempan tulisi makaa suurinpiirtein saman verran. Kivijalkamyymälän omistajat ovat tosiaan joutuneet maksamaan samankokoisesta rempasta huomattavasti enemmän, kuin asunto-osakkaat. Tämä on mielestäni vääryys.
Vääryys on ilmeisesti sekin, että asuinhuoneiston hinta on huomattavasti korkeampi kuin samassa taloyhtiössä sijaitsevassa liikehuoneistossa? Vai meinaatko todella, että yhtiö ei osaisi sovittaa yhteen oikeudenmukaista kustannusjakoa ja päätösvaltaa ja ettei markkinat osaisi tätä hinnotella oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen 33 neliön yhteenlaskettu hoitovastike on suurempi kuin yhden sataneliöisen samassa talossa. Eiks ooo kummmmaaa?
Ovatko esimerkisi kaikki huoneistot yhtiöjärjestyksessä asumiskäyttöön tarkoitettuja tiloja? Ainakin tietämissäni taloyhtiöissä hoitovastike (=maksuosuus taloyhtiön käyttömenoista) on kaikissa tyyppiä x-määrä euroja per neliömetri (tai osake). Joissakin taloyhtiöissä alempien kerrosten asunnoissa on vähemmän osakkeita per neliömetri eli kerroslukujyvitys on tehty jo yhtiön perustamisvaiheessa. Rahoitusvastike (=maksuosuus yhtiössä tehdyistä remonteista) menee osakkeiden lukumäärän mukaan, hoitovastike huoneistojen pinta-alan mukaan. Vesimaksu laskutetaan nykyään yleensä huoneistokohtaisen vesimittarin näyttämien, todellisten käyttömäärien mukaan.
Puhutaan asuinhuoneistoista uudessa talossa. Ja vain hoitovastike, ei mitään vesimaksuja.
100 neliötä 450€/kk ja 33 neliötä 170€/kk.
Vastikkeen määräytymisperuste ei siis ole pinta-ala, vaan osakemäärä. Joka vaihtelee huoneiston koon tai sijainnin perusteella. Kysy taloyhtiön hallitukselta (tai isännöinnistä) mihin vastikkeiden summat perustuvat.
Osakemäärä on vastikeperusteena.
Jos edelleen puhutaan tuosta "33 versus 100 neliötä" -keissistä, jokin ei yhtälössäsi täsmää. Antamasi taustatiedot eivät kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitovastike on ihan ymmärrettävästi enemmän isoissa asunnoissa, mutta rahoitusvastike kyllä voisi olla kaikille sama asunnon koosta riippumatta. Esimerkiksi putket kuluu ihan samassa tahdissa olis sitten yksiö tai neljän huoneen asunto. Jos molemmissa on yksi keittiö ja yksi kylppäri, ei se isompi asunto kuluta putkia sen enempää. Putkiremppa tehdään samaan aikaan olis sitten asunto minkäkokoinen tahansa. Tai jos pihaa uusitaan, niin se on ihan saman verran kaikkien käytössä. Hissistä alimpien kerrosten asuntojen omistajat ei hyödy millään tavalla, mutta maksavat silti yhtä paljon hissirempasta kuin ne jotka sitä hissiä oikeasti käyttävät. Noi rahoitusvastikkeet siis voisi oikeasti soveltuvilta osin muuttaa oikeudenmukaisemmiksi kyllä.
Minusta taas rahoitusvastikkeiden tulee ehdottomasti mennä neliöiden mukaan. Meillä on talossa esim. ollut putkiremontti. Isommissa asuinnoissa on kaksi vessaan, joten kyllä putkia ja hanoja on paljon enemmän kuin meillä. On myös monta huonetta enemmän kuin meillä, ja kaikkiin huoneisiin on vedetty putket ja hankittu uudet patterit. Olisi täysin kohtuutonta, että yksiössä ja sadan neliön asunnossa olisi samansuuruinen rahoitusvastike.
Meillä taas vasta vaihdettiin ulko-ovet ja kyllä vähän tympäisee maksaa samanlaisesta ovesta enemmän kuin naapurin yksiön omistaja, meillä on kolmio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitovastike on ihan ymmärrettävästi enemmän isoissa asunnoissa, mutta rahoitusvastike kyllä voisi olla kaikille sama asunnon koosta riippumatta. Esimerkiksi putket kuluu ihan samassa tahdissa olis sitten yksiö tai neljän huoneen asunto. Jos molemmissa on yksi keittiö ja yksi kylppäri, ei se isompi asunto kuluta putkia sen enempää. Putkiremppa tehdään samaan aikaan olis sitten asunto minkäkokoinen tahansa. Tai jos pihaa uusitaan, niin se on ihan saman verran kaikkien käytössä. Hissistä alimpien kerrosten asuntojen omistajat ei hyödy millään tavalla, mutta maksavat silti yhtä paljon hissirempasta kuin ne jotka sitä hissiä oikeasti käyttävät. Noi rahoitusvastikkeet siis voisi oikeasti soveltuvilta osin muuttaa oikeudenmukaisemmiksi kyllä.
Minusta taas rahoitusvastikkeiden tulee ehdottomasti mennä neliöiden mukaan. Meillä on talossa esim. ollut putkiremontti. Isommissa asuinnoissa on kaksi vessaan, joten kyllä putkia ja hanoja on paljon enemmän kuin meillä. On myös monta huonetta enemmän kuin meillä, ja kaikkiin huoneisiin on vedetty putket ja hankittu uudet patterit. Olisi täysin kohtuutonta, että yksiössä ja sadan neliön asunnossa olisi samansuuruinen rahoitusvastike.
Meillä taas vasta vaihdettiin ulko-ovet ja kyllä vähän tympäisee maksaa samanlaisesta ovesta enemmän kuin naapurin yksiön omistaja, meillä on kolmio.
Ethän sinä siitä ovesta maksa. Vaan omistamaasi yhtiöön tehdystä remontista sillä suhteella, minkä verran yhtiöstä omistat. Vastiketta voisi ajatella "käänteiseksi osingoksi", mitä suuremman osuuden yhtiöstä omistat, sitä enemmän saat osinkojakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä on ihan hyvä kysymys. Ja tosiasiahan on että vain osa taloyhtiön kuluista riippuu asunnon neliöistä. Esim hallinto ja kirjanpito on täsmälleen samanhintaista pienessä ja isossa asunnossa, silti isompi asunto maksaa siitä enemmän. Piha ja parkkipaikat ovat myös samat kaikille, silti isompien kämppien asukkaat maksavat siitä enemmän.
On monia taloyhtiöitä(rivari), joissa lämmitys on sähköllä ja jokainen maksaa sen itse.
Pienien kämppien asukkaat saavat aika isoa tulonsiirtoa isompien asuntojen asukkailta aika monessa taloyhtiössä. Mutta nämähän ovat omia valintoja.
Miksi alapeukkuja pelkistä faktoista?
Kyse on asunto-OSAKEYHTIÖSTÄ. Henkilö X on ostanut paljon osakkeita, esim. numerot aaaaaa-fffffff, yhteensä 100 osaketta.
Henkilö Y on ostanut vähemmän, nrot gggggg-hhhhhh, yhteensä 30 osaketta.
Yhtiö omistaa rakennuksen, jossa erikokoisia huoneistoja. Henkilö X saa hallintaansa ison, 100 neliön asunnon. Henkilö AY hallitsee 30 neliötä.
Osakeyhtiön omistajat vastaavat koko rakennuksen/kiinteistön kunnossapidosta ja hoidosta omistusosuuttaan vastaavalla rahoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen 33 neliön yhteenlaskettu hoitovastike on suurempi kuin yhden sataneliöisen samassa talossa. Eiks ooo kummmmaaa?
Ovatko esimerkisi kaikki huoneistot yhtiöjärjestyksessä asumiskäyttöön tarkoitettuja tiloja? Ainakin tietämissäni taloyhtiöissä hoitovastike (=maksuosuus taloyhtiön käyttömenoista) on kaikissa tyyppiä x-määrä euroja per neliömetri (tai osake). Joissakin taloyhtiöissä alempien kerrosten asunnoissa on vähemmän osakkeita per neliömetri eli kerroslukujyvitys on tehty jo yhtiön perustamisvaiheessa. Rahoitusvastike (=maksuosuus yhtiössä tehdyistä remonteista) menee osakkeiden lukumäärän mukaan, hoitovastike huoneistojen pinta-alan mukaan. Vesimaksu laskutetaan nykyään yleensä huoneistokohtaisen vesimittarin näyttämien, todellisten käyttömäärien mukaan.
Puhutaan asuinhuoneistoista uudessa talossa. Ja vain hoitovastike, ei mitään vesimaksuja.
100 neliötä 450€/kk ja 33 neliötä 170€/kk.
Vastikkeen määräytymisperuste ei siis ole pinta-ala, vaan osakemäärä. Joka vaihtelee huoneiston koon tai sijainnin perusteella. Kysy taloyhtiön hallitukselta (tai isännöinnistä) mihin vastikkeiden summat perustuvat.
Osakemäärä on vastikeperusteena.
Jos edelleen puhutaan tuosta "33 versus 100 neliötä" -keissistä, jokin ei yhtälössäsi täsmää. Antamasi taustatiedot eivät kohtaa.
Miten niin: vastikke on laskettu osakemäärän, ei neliöiden perusteella. Tarkoittaa, että pienet 33 neliön asunnot vastaavat isommasta osakeluvusta kuin sadan neliön kämppä.
Tokihan näin voidaan loogisestikin ajatella: kolmessa yksiössä on kolme keittiötä ja kylpyhuonetta/saunaa, neliössä ehkä vain yksi kutakin. Rakennuskustannukset ja rakennetun alan arvo on pienissä suurempi kuin isommassa asunnossa. Ei välttämättä ole kerrosjyvitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmen 33 neliön yhteenlaskettu hoitovastike on suurempi kuin yhden sataneliöisen samassa talossa. Eiks ooo kummmmaaa?
Ovatko esimerkisi kaikki huoneistot yhtiöjärjestyksessä asumiskäyttöön tarkoitettuja tiloja? Ainakin tietämissäni taloyhtiöissä hoitovastike (=maksuosuus taloyhtiön käyttömenoista) on kaikissa tyyppiä x-määrä euroja per neliömetri (tai osake). Joissakin taloyhtiöissä alempien kerrosten asunnoissa on vähemmän osakkeita per neliömetri eli kerroslukujyvitys on tehty jo yhtiön perustamisvaiheessa. Rahoitusvastike (=maksuosuus yhtiössä tehdyistä remonteista) menee osakkeiden lukumäärän mukaan, hoitovastike huoneistojen pinta-alan mukaan. Vesimaksu laskutetaan nykyään yleensä huoneistokohtaisen vesimittarin näyttämien, todellisten käyttömäärien mukaan.
Puhutaan asuinhuoneistoista uudessa talossa. Ja vain hoitovastike, ei mitään vesimaksuja.
100 neliötä 450€/kk ja 33 neliötä 170€/kk.
Vastikkeen määräytymisperuste ei siis ole pinta-ala, vaan osakemäärä. Joka vaihtelee huoneiston koon tai sijainnin perusteella. Kysy taloyhtiön hallitukselta (tai isännöinnistä) mihin vastikkeiden summat perustuvat.
Osakemäärä on vastikeperusteena.
Jos edelleen puhutaan tuosta "33 versus 100 neliötä" -keissistä, jokin ei yhtälössäsi täsmää. Antamasi taustatiedot eivät kohtaa.
Miten niin: vastikke on laskettu osakemäärän, ei neliöiden perusteella. Tarkoittaa, että pienet 33 neliön asunnot vastaavat isommasta osakeluvusta kuin sadan neliön kämppä.
Tokihan näin voidaan loogisestikin ajatella: kolmessa yksiössä on kolme keittiötä ja kylpyhuonetta/saunaa, neliössä ehkä vain yksi kutakin. Rakennuskustannukset ja rakennetun alan arvo on pienissä suurempi kuin isommassa asunnossa. Ei välttämättä ole kerrosjyvitys.
Kun kerran on osakeperusteinen vastikkeenmääritys, niin miksi piti alkaa neliömetreistä puhua?
Samankokoisen huoneiston rempan tulisi makaa suurinpiirtein saman verran. Kivijalkamyymälän omistajat ovat tosiaan joutuneet maksamaan samankokoisesta rempasta huomattavasti enemmän, kuin asunto-osakkaat. Tämä on mielestäni vääryys.