Miten jotkut ihmiset jaksavat puhua vain itsestään?

Ap. Siis haluavat kuunnella muiden asioita? Ei kiitos.

Tätä olen miettinyt ja paljon. Jotenkin voisin kenties ymmärtää, jos on tapahtunut jotain erikoista, upeaa tai sitten surullista. Että ihminen ei pysty pitämään sisällään suuria tunteita herättävää tapahtumaa. Mutta yleensä ei edes ole kyse tästä. Vaan ihminen pulputtaa pulputtamistaan, eikä edes katso vastapuolen reaktioita. Ei välitä, jos toinen yrittää vaikka vaivihkaa kääntää aiheen johonkin muualle, vaan jatkaa aina vaan. Pidän tämmöisiä ihmisiä niin raskaina, etten vapaaehtoisesti hakeudu enää tämmöiseen seuraan.

En tiedä, mutta mun mies on sellainen. Varsinkin työasioista juttelee joskus pitkään ja tauotta. Puhuu niistä minullekin koko ajan kotona. Toisaalta hän on vain innostunut, mutta voisi enemmän huomioida muita, kysellä enemmän muiden kuulumisia ja vain kuunnella hiljaa.

Pidän etäisyyttä tuollaisiin. Jos mieheni olisi tuollainen, sanoisin suoraa, miten epäkohteliasta se on.

Joillain on tuollainen tapa. Kai saavat siitä mielihyvää. Jos kyseinen henkilö jaksaa myös kuunnella, yksinpuhelijan kanssa voi treenata omaa yksinpuhelutaitoaan. Jotkut vaan eivät malta kuunnella takaisin.

Mites työpaikalla? Kerrotteko siellä itse yksityisasioitanne?

https://www.vauva.fi/keskustelu/4328832/hs-yksityisasioiden-puhuminen-t…

Jotkut ihmiset on vaan puheliaita. Pitää vaan sanoa suoraan, että etsi kaltaistesi seuraa, ei kiinnosta. Mitä ihmiset yleensä puhuvat tänä päivänä keskenään?

Ei ole sopivaa puhua omista ja vielä vähemmän toisten asioista. Ei ole sopivaa puhua politiikkaa. No, ilmoja on pidelly.

Täällä me kyllä jaksamme sitten kirjoitella ja lukea mitä kuka on sanonut ja tehnyt ja miten oikeasti ihmisten pitäisi elää. Kovasti kiinnostaa tuntemattomat ihmiset.