Onko pitkä työmatka syy olla palaamatta takaisin lähitöihin?
Olen ihan perustoimistohommissa suurehkossa yrityksessä pääkaupunkiseudulla. Viime aikoina on tietenkin keskusteltu tiimissä paljon, miten jatkossa yhdistetään etä- ja lähityö. Hommat ovat ihan sujuneet etänäkin, mutta onhan se ihan selvä, että asioiden kehittäminen jää vähemmälle, kun ollaan vaan sovittujen palavereiden varassa. Välillä olisi hyvä nähdä tiimiä ihan livenäkin.
Pomolla olisi oikeus vain päättää ja pakottaa kaikki toimimaan jollain tavalla, mutta hän haluaa että porukalla löytäisimme yhdessä toimivan ratkaisun. Mutta kun kaikki haluavat eri asioita. Moni perustelee haluaan jatkaa kokonaan etänä sillä, että säästää päivässä tunnin tai puolitoista työmatkoissa sillä asuvat kaukana.
Onko tuo mielestänne ihan ok perustelu? Ei kai sen pitäisi olla työnantajan ongelma, jos joku on valinnut asua kaukana työpaikasta? Henkilö on kuitenkin alunperin sitoutunut käymään töissä juuri tuossa sijainnissa. Tuntuu, ettei koronalla ole enää roolia siinä, kuinka vahvasti jotkut haluavat jatkaa etänä. Kyse on nyt omasta mukavuudenhalusta.
Kommentit (20)
Työnantajalla on oikeus määrätä työntekopaikasta työsopimuksessa määritellyn alueen puitteissa. Usein se on määritelty tyyliin ”pk-seutu”.
Ymmärrän hyvin että ihmiset haluavat tehdä etänä, mutta työnantajalla on silti oikeus määrätä missä työtä tehdään.
No onhan se syy. Syyn hyvyydestä voi sitten väitellä, mutta onhan se turhauttavaa käyttää paljon aikaa työmatkaan, kun etänä pääsisi työpäivän aloittamaan paljon aiemmin ja aikaa jäisi muuhunkin elämään. Toisaalta työmatka vaihtaa kotimoodin työmoodiin paremmin kuin kävely keittiöstä työhuoneesen. Ja jos on ennen koronaa jaksanut kulkea päivittäin, luulisi pystyvän myös koronan jälkeenkin osan viikkoa.
Hyvä ratkaisu tuossa olisi yksi-kaksi päivää viikossa, jolloin koko tiimin pitäisi olla toimistolla. Näin saadaan tiimissä sitä spontaania keskustelua ylläpidettyä. Mutta samalla annettaan mahdollisuus olla suht paljon kotona.
Syynsä jokaisella. Mutta pomo ei hoida hommiaan jos ei ohjeista alaisiaan tässä asiassa vaan jättää kiistelemään keskenään.
Yrityksessä toimitaan firman säännöillä. Jos työntekijä ei noudata esimiehen antamia ohjeita, niin hänet voi irtisanoa. Jos olisin esimies, en uhraisi paljoa aikaa tämän miettimiseen. Annetaan ohjeet, ja jos joku ei toimi ohjeiden mukaan, niin etsitään sellainen työntekijä, joka ymmärtää ohjeet.
Meillä osa työstä on läsnätyötä ja osan voi tehdä etänä. Edellinen pomo oli aika lepsu ja läsnötyötä velvoitettiin tekemään ne, jotka asuvat lähellä. Se oli tosi epäoikeudenmukaista.
Uusi henkilöstöjohtaja lähtee tasapuolisemmasta linjasta eli läsnä- ja etätyötä jaetaan tasaisesti eikä ole työnantajan ongelma, jos henkilö on muuttanut Karkkilaan. Tämä on parempi.
Olen ollut tehokkaampi etätöissä, koska ei ole ollut avotoimiston häiriöitä (isoon ääneen huutelua, pauhaavia radioita, jatkuvia keskeytyksiä jne). On myös ollut helpompi joustaa, kun työ on niin vaatinut. Mikäli meille tulee toimistopakko, työtehoni pienenee avotoimiston häiriöiden vuoksi ja joustaminen loppuu siihen.
Lähitöihin voidaan kutsua jos työntekijän omaohjautuvuus ei vain toimi. Eli työt eivät suju etäällä syystä tai toisesta. Itse uskon hybridimallin eli tarpeen vaatiessa toimistolle muutoin kaikki halukkaat saavat olla etänä.
Onneksi olen työpaikassa, jossa saan ihan itse päättää olenko etänä vai toimistolla.
Viimeiset kuusi vuotta olen tehnyt enemmän etätöitä, kuin ollut toimistolla.
Etätyöt ovat vähentäneet sairauspoissaoloja ja firman työterveyskustannuksia.
Fiksu työnantaja ymmärtää, että aina se sijainti ei ole niin olennaista. Lisäksi ihan maailmanlaajuisesti ollaan menossa siihen suuntaan, että liikkumista paikasta toiseen on vähennettävä
Ei ole. Työnantaja on määritellyt työntekopaikan jo työsopimuksessa. Olen ollut myös työssä, jossa se työntekopaikka muuttui useampaan kertaan ja sadoilla kilometreillä. Lähdin sieltä juurikin tästä syystä. Loppujen lopuksi se oli ainoa tapa vaikuttaa työntekijänä asiaan.
On hyvä syy jos työ soveltuu etänä tehtäväksi ja henkilö soveltuu etätöihin, ts. ei ole sellainen joka tarvitsee jonkun kyttäämään olan yli että hommat hoituu.
Ei ole pätevä syy, jos on pitkä matka. On monia asioita kuten kirjeposti joka pitää hoitaa ja joku muuhan sinunkin postisi joutuu vähintään skannamaan sinulle, jos et käy työmaalla koskaan.
Ja oikeesti työantajalla on valta määrittää etätyörajat.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tehokkaampi etätöissä, koska ei ole ollut avotoimiston häiriöitä (isoon ääneen huutelua, pauhaavia radioita, jatkuvia keskeytyksiä jne). On myös ollut helpompi joustaa, kun työ on niin vaatinut. Mikäli meille tulee toimistopakko, työtehoni pienenee avotoimiston häiriöiden vuoksi ja joustaminen loppuu siihen.
Tehokkuus on subjektiivinen käsite. Työnteko on muutakin kuin kyky tehdä oma työnsä tehokkaasti. Kuten ap yllä esitti, niin työn kuin yksilönkin kehittäminen tapahtuu usein siellä työpaikalla missä on muitakin ihmisiä myös ei-formaaleissa tilanteissa.
Työnantajan pitäisi tehdä linjaus, ei jättää sitä työntekijöuden harteille.
Miksi minkään asian pitää olla mustavalkoisesti joko tai. Eli en ymmärrä miksi vaihtoehdot ovat edes joko etätyö tai toimistolla.
Tämä etätyön päätyminen lähityöksi tai hybridityöksi on mielen sopeutumista tulevaan. Kun työpaikalla alkaa käymään työntekijöitä ja etäilijät huomaavat saavansa hyvin vähän ei-formaalia tietoa työstään loputkin työntekijät päätyvät toimistolle. Tämä vie muutaman kuukauden. Ihmismieli haluaa sopeutumisajan muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pätevä syy, jos on pitkä matka. On monia asioita kuten kirjeposti joka pitää hoitaa ja joku muuhan sinunkin postisi joutuu vähintään skannamaan sinulle, jos et käy työmaalla koskaan.
Ja oikeesti työantajalla on valta määrittää etätyörajat.
Kuinkakohan paljon tällaista oikeasti tulee noin keskimäärin etätyöntekijälle? Olen itse käynyt 1,5 vuoden aikana 3-4 kertaa toimistolla ja tarkistanut postin, sinne on tullut koko aikana yksi tärkeä mutta ei kiireinen asiakirja ja muutama mainos ja työnantajan joulukortti.
Se on jännä että kokonaan etätyötä puolustelevat perustelevat sillä että ovat tehokkaampia niin. Ilmeisesti on vielä rooleja, missä ei tarvita mitään vuorovaikutusta muiden kanssa. Meillä ei ole kenelläkään niin kammioitunutta työnkuvaa, etteikö hyötyisi siitä että ajatuksia tuuletetaan muidenkin kanssa.
Nostan. Mitäpä mieltä tästä ollaan näin la iltasella?
Toimistopakko on hanurista. Sekin on hanurista, että ne tyypit, jotka asuvat yli tunnin matkan päässä toimistosta saavat tehdä ikuista etätyötä, kun taas ne jotka asuvat lähempänä joutuvat toimistolle. Tästähän seuraa muuttoaalto. Kaikki muuttaa maalle kun siellä saa tehdä 100% etätyötä, tai ainakin toiseen kaupunkiin kauas omasta toimipisteestä.
Kaikille samat säännöt tai sitten ei sääntöjä ollenkaan. Ei lähellä etätyötä tekevää voi syrjiä.
Nämä "toimistopakko-yritykset" ovat häviävä laji. Naapuri toimisto antaa tehdä aina etänä niin sinne siis. Parhaat tekijät valitsevat mitä tekevät. Ne hölmömmät, jotka ei muualle pääse jäävät sitten sinne toimistopakko paikkaan ja todellakin sinne toimistolle. Toimistopakko-firmojen henkilöstön taso näivettyy. Vanhat hyvät lähtee ja uudet hyvät ei todellakaan tuu, muuta kuin sellaisiin, että missä itse saa määrätä työntekopaikkansa. Vanhat jäärät ovat hanurista.
Mielestäni on. Koska ylimääräiset ruuhkat pääkaupunkiseudulla ovat ihan turhia. Jos työt voidaan hoitaa etänä, säästyy kaikkien hermo. Ja se taas vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.