Vela, minkälaiset vanhemmat sinulla on?
Oletko itse ollut lapsena ja nuorena hankala ja ikävä lapsi? Onko vanhempasi vieläkin sinuun sidottuja, oletko heille pallo jalassa ja murheenkryyni? Oletko aina ajatellut että vanhempiesi ei olisi pitänyt hankkia sinua ja mahdollisia sisaruksiasi elämäänsä pilaamaan?
Kommentit (28)
Olin rauhallinen ja ujo lapsi. En ole katkaissut välejäni vanhempiini, mutta en ole heidän kanssaan aktiivisesti tekemisissä. Vanhempieni päätöshän se oli, että minut ja siskoni hankkivat, emmekä me heidän elämäänsä tietääkseni pilanneet.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 16:16"]
Oletko itse ollut lapsena ja nuorena hankala ja ikävä lapsi? Onko vanhempasi vieläkin sinuun sidottuja, oletko heille pallo jalassa ja murheenkryyni? Oletko aina ajatellut että vanhempiesi ei olisi pitänyt hankkia sinua ja mahdollisia sisaruksiasi elämäänsä pilaamaan?
[/quote]
En, eivät ja en.
Olin melko kiltti, vähän ujo ja lapsellinen, älykäs ja perusterve lapsi. Kun 3v nuorempi pikkuveljeni syntyi, olin todella mustasukkainen ja silloin oli varmasti vanhemmillanikin rankempi kausi kanssani. Muuten en ole aiheuttanut paljoakaan huolia. Vanhempani todellakin yrittivät parhaansa ja ovat ihan mukavia ihmisiä, mutta eivät olleet emotionaalisesti kovin hyviä kasvattajia, vaikka lapsuutemme ulkoiset puitteet olivatkin kunnossa. Minä ja kaikki sisarukseni olemme kärsineet enemmän tai vähemmän masennuksesta ja kohtuuttomista suorituspaineista. Sittemmin vanhempamme ovat eronneet.
Omituinen kysymys. Ei se, etten itse halua lapsia, tarkoita, että ajattelisin lapsien olevan universaalisti palloja jalassa ja nmurheenkryynejä kaikille. Jotkut ihmiset ovat loistavia vanhempia ja tuntuvat todella nauttivan perhe-elämästä. Hieno juttu.
Mulla on tosi vaikea äitisuhde ja siks en uskalla hankkia lapsia, vaikka se ah niin luonnollista olisikin.
Jotain tällaistahan sä halusit kuulla?
Taaaas näitä keskusteluja. Miks ap luulet että velan mielestä lapsi pilaisi ihmisen elämän?
Olin lapsena kiltti, herkkä, yksikseni viihtyvä, itsepäinen, voimakastahtoinen kirjatoukka. Vanhempani olivat tavallisia, keskiluokkaisia, rauhallisia, rakastavia aikuisia. Kumpikin sai pitää työnsä laman aikana, ei ollut isoja riitoja, ei alkoholismia, ei mitään suuria murheita. Aivan perustavallista elämää ilman räiskyviä tunteita tai draamaa.
Syyt lapsettomuuteeni löytyvät minusta itsestäni, eivät vanhemmistani tai kasvuolosuhteistani.
Aloitus on riidanhaluinen mutta autan sinua ymmärtämään maailmaa ja vastaan kysymyksiisi.
Oletko itse ollut lapsena ja nuorena hankala ja ikävä lapsi? Olen.
Onko vanhempasi vieläkin sinuun sidottuja, oletko heille pallo jalassa ja murheenkryyni? Ei.
Oletko aina ajatellut että vanhempiesi ei olisi pitänyt hankkia sinua ja mahdollisia sisaruksiasi elämäänsä pilaamaan? En.
Isäni ois ollut varmaan vela, mutta olin sit kyllä ihan isän tyttö, ainoaksi lapseksi jäin.
Meillä on käynyt niin päin että äiti on mulle "pallo jalassa", isä on jo kuollut.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 16:22"]Mikä on aito vela?
[/quote]
Aidolla velalla ei ole tarvetta selitellä syitä olla tekemättä lapsia. Aito vela vain yksinkertaisesti ei halua lapsia. Multa kaikki kysyy miksen halua. No v...u en vain halua, ei ole koskaan tuntunut siltä että haluaisin lapsen. Ne on sitten asia erikseen jotka selittelee taloudellisia syitä, vapauden menetystä tai muuta vastaavaa.