omainen psykiatrisella osastolla kriisijaksolla

Käyttäydy normaalisti, juttele normaaleja asioita mistä yleensä juttelette.
Se läheinen siellä on lopulta se aivan sama ihminen, joka oli sinne menneessäänkin.
Itselläni on valitettava kokemus sairaalassa olosta, kun iski burn out.
Mutta ystäväni tuli minua tapaamaan, ja juteltiin ja naurettiin mahat kipeäksi, ihan kaikesta turhanpäiväisestä ja tärkeästä niinkuin normaalistikkin. Ja kyllä oli tehokkaampi hoito tuo tunnin vierailu, kuin yksikään ns.terapia mitä kokeilin.

Ja voit kysyä, Kaipaako ystäväsi sairaalaan jotain, esim ristikkolehtiä tai sukkia tai jotain.

Ei ainakaan niinkuin yksi tietämäni omainen, viipyi 5 minuuttia nuoren luona ja ehti siinä ajassa valittaa kymmenestä asiasta, huoneen siisteydestä, musiikkivalinnasta, julisteista.... eli vierailu olisi ihan kivaa pitää mukavana, ei ahdistusta lisäävänä.

Minulle äiti huuti naama punasena, että ootko sie ees itkeny kertaakaan, kun tuli ekaa kertaa tapaamaan minua suljetulle jouduttuani pakkohoitoon. Se oli väärä lähestymistapa.

Poikaystävä tuli pari päivää myöhemmin ja halasi. Pelkkä se olisi riittänyt minulle. Sit se, että sain ihan vain jutella jollekkin tutulle oli ihanaa.

Aina ei voi jaksaa. Koita välttää negatiivisia asioita, mutta mun pää oli sen verran lukossa osastolla, ettei sellaisetkaan olisi haitanneet. Ei oikein jaksanut miettiä.

t. teini

Omaisesi voi olla hyvin väsynyt ja ehkä hyvin lääkittykin joten älä odota että jaksaa seurustella. Monet eivät jaksa lukeakaan jos pää on psykoosin tai masennuksen takia jumissa. Älä vie mitään teräviä esineitä, ainakin minun tuomiseni tarkistettiin siltä varalta kun menin tapaamaan ystävää suljetulle.

Sielläkin on hyvin erilaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Toinen voi olla hyvinkin itsetuhoinen, toinen lievemmin masentunut. Ehkä on parempi olla liikaa ajattelematta, menee tilanteen mukaan. Ei säälitellen, mutta tukea antaen.

[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 07:58"]Omaisesi voi olla hyvin väsynyt ja ehkä hyvin lääkittykin joten älä odota että jaksaa seurustella. Monet eivät jaksa lukeakaan jos pää on psykoosin tai masennuksen takia jumissa. Älä vie mitään teräviä esineitä, ainakin minun tuomiseni tarkistettiin siltä varalta kun menin tapaamaan ystävää suljetulle.
[/quote]

Kriisiosasto on eriasia kuin suljettu. Joo ei sinnekään saa viedä mitään terävää mutta kriisillä olijat ei ole mitään seinähulluja jotka on pumpattu täyteen lääkkeitä. Siellä on myös sellaisia jotka ei lääkkeitä tarvitse ollenkaan. Kriisiltä voi myös lähteä milloin tahtoo,sanoo vaan lääkärille että haluaa pois. T. kriisin hoitaja

Mun poikani on parhaillaan kriisiosastolla, eikä ole mitään lääkkeitä hänellä. Edes melatoniinia tai adhd-lääkettä ei saanut ottaa, koska tarkastavat lääkityksen siellä. Sieltä ei saa poistua kuin aikuisen saattamana, siksi parasta mitä voi tarjota hänelle on viedä ulkoilemaan, pois lukittujen ovien takaa.