5vee yökyläläinen: "Oothan sie ihan kiva, vaikka äiti sua aina haukkuu"

Vo olla totta tai sitten ei. Lapset saattavat ihan oikeasti sanoa ihan mitä sattuu. Kuulisittepa mitä kaikkea on lasten suusta tullut vuosien varrella kuultua :).

T.pph

2

2

2

Hohhoijaa..onpa Lapsellinen Äiti sillä Sinun tytön kaverillasi.

Näitähän ton tyyppisiä Äitejä ikävä kyllä riittää.
On joillakin niin"tyhjä pää" ja lyhyt pinna ,että ei ymmärrä olla lasten kuullen fiksu.

Tyhmä on päästään tyhjä.

Ottaisin puheeksi.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 15:31"]

Ottaisin puheeksi.

[/quote]

Mutta millä tavalla? Jotenkin aika vaikeata alkaa tuosta kysymään. Sanonko naurahtaen että tyttös tuollaista möläytti vai ihan ilman naurua, tosissani? AP

Tai sitten se 5v on ymmärtänyt äitinsä puheet väärin ja mielessään suurentelee ehkä jotain yksittäistä kommenttia. 

Sano tosissasi ilman naurua.

Kyllä mäkin kysyisin että miksihän näin sanoi.. Onko ihan perätön juttu. :)

Sano ilman naurua, että tyttö näin sanoi. Lisää vielä, että jatkossa toivot lasten vuoksi, ettei heidän kuullen ainakaan haukkuisi.

Äidin olet tuntenut iät ajat, mutta tyttö vasta tapasi sinut ensimmäisen kerran tullessaan yökylään? Ihmeellistä myös, että lapsi sekoittaa murteita, sie ja sua ei mahdu saman ihmisen suuhun.

Huumorilla? "Heh heh, Mirjami täällä kertoikin että oon ihan kiva vaikka äiti aina haukkuu... Heh, lasten suusta se totuus tulee..."

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 16:52"]Äidin olet tuntenut iät ajat, mutta tyttö vasta tapasi sinut ensimmäisen kerran tullessaan yökylään? Ihmeellistä myös, että lapsi sekoittaa murteita, sie ja sua ei mahdu saman ihmisen suuhun.
[/quote]

Missäs luki, että olisi tavannut ensimmäistä kertaa? Ja omaan puheeseen sekoittuu ainakin mietä, sietä, sua ja mua.

Onpa todella outo äiti. Mutta tällaisia ihmisiä on. Ottaisin asian puheeksi tuon äidin kanssa. Mielenkiintoista mitä hän vastaisi. Väittäisi ehkä, että ei pidä paikkaansa. Ja lapsensa saisi varmaan myös kuulla, että hänen ei saisi kieliä kodissa puhuttua muille. 

No hitto, kuka kuvittelee, etti kaveri kritisoisi? Lapsen korvissa voi kuulostaa haukkumiselta. En sanoisi mitään ja laittaisin mappiin "kaverini kritisoinut jotain valintaani, siinähän murmuttaa". Jos siis luottaisin että kaverilleni olen ihan täysipäinen ihminen. 

Jos olisin todella läheinen, sitten saattaisin sanoa asiasta ihan toteamistyyliin. Mutta kaikki kysymyksentyyppiset tiedonsaantipyynnöt (kaverin tulisi tunnustaa jotain kysyessäsi) on kyllä tuomittu melko varmasti valumaan tyhjiin. On sen verran noloa kaverillesi, vaikka hän olisikin vain kritisoinut, siis tavallaan ääneen miettinyt, ei haukkunut, sinun tekemisisäsi. Kyllä mäkin mun lapsuudenystävästä välillä puhun jopa tyhmänä, koska tämä on aika hankala fanaattisuskovainen asperger. Mutta ne teot siinä tyhmiä on jos on, ei ystäväni ihmisenä.

Mulla on kaveri (tai nyt jo entinen, pistin välit poikki) joka haukkuu kavereitaan lapsilleen. Haukkuu muitakin ihmisiä selän takana. Lapset ovat tietysti oppineet saman.

Veljen vaimolle sattui vastaava tapaus. Paitsi,että sen toisen tytön äiti oli kuulolla. Kyllähän siinä välit viileni muutamaksi vuodeksi.

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 16:55"]

[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 16:52"]Äidin olet tuntenut iät ajat, mutta tyttö vasta tapasi sinut ensimmäisen kerran tullessaan yökylään? Ihmeellistä myös, että lapsi sekoittaa murteita, sie ja sua ei mahdu saman ihmisen suuhun. [/quote] Missäs luki, että olisi tavannut ensimmäistä kertaa? Ja omaan puheeseen sekoittuu ainakin mietä, sietä, sua ja mua.

[/quote]

No vaikutti sille, kuin tyttö nyt vasta tutustuisi sinuun.

Kyllä mä ainakin haukun kaikkia ihmisiä kotona myös lasten kuullen. Työkavereita, av:läisiä, sukulaisia, ystäviäkin. Saavat lapset realistisen kuvan maailmasta, täydellisiä emme ole kukaan.