Lue keskustelun säännöt.
Tänään junassa nähtyä: Lapsi löi äitiään ja muita matkustajia, äiti ei komentanut mitenkään!
03.09.2006 |
Ymmärrän, että kasvattajia on monenlaisia, mutta jotain rajaa " vapaallakin kasvatuksella" pitäisi olla!
Siis oltiin tänään junassa, lastenvaunussa (tai siis siinä vaunussa, jossa on lasten nurkkaus ja siten aika paljon lapsia). Sellaisessa vaunussahan ei voi olettakaan olevan ihan yhtä rauhallista kuin muissa vaunuissa, lapset menevät pitkin käytävää edestakaisin, pitävät vähän ääntä leikkiessään jne, mutta tämä yksi lapsi oli kyllä ylitse muiden. Hän oli noin 3-vuotias, vaunussa ruotsinkielisen äitinsä kanssa ja käyttäytyi koko ajan ihan hirveän rumasti.
Käveli käytävää edestakaisin ihan huvin vuoksi KOKO AJAN ja sillä tavalla vänkytti kävellessään (siis sellaista vä-väv-vä-väv-vää lällätystä kimeällä, kovalla, tahallaan ärsyttävällä äänellä). Jossain vaiheessa äiti yritti saada lasta syömään eväitä, lapsi heitti niitä pitkin poikin penkkiä ja käytäviä huutaen " nej" tä ja lopulta LÖI äitiään monta kertaa. Tähän äiti reagoi kielteisesti, mutta ei todellakaan komentavasti. " älä lyö mammaa, ei saa lyödä mammaa, mammaa sattuu" äiti LÄSSYTTI lempeällä äänellä kun lapsi paukutti menemään (siis ruotsia puhuivat)...
No ei siinä mitään, jos antaa lapsensa lyödä itseään (joskin ei se kyllä lapselle oikeita käytösmalleja opeta), mutta sitten tämä samainen lapsi, kävellessään taas käytävää, läimäytti erästä vanhaa herraa täysillä käsivarteen. Ei siis mitenkään läpsäissyt vaan LÖI nyrkillä. Tämä vanha herra säpsähti, ei selvästi tiennyt mitä sanoa tai tehdä, katsoi nopeasti taakse päin käytävää (varmaan katsoakseen tuliko lapsen äiti perässä) ja sitten vain oli niin kuin ei olisikaan. Tämä riiviö vain kiljui innoissaan ja hihkui. Seuraavaksi hän läimäyttikin sitten minua! En oikein osaa ruotsia, mutta sanoin suomeksi todella napakasti, että " Et muuten lyö minua" . Lapsi katsoi minua ihan ihmeissään (ei varmaan tajunnut kieltä, mutta sävyn varmasti tajusi. Tuli sellainen fiilis, ettei hänelle oltu varmaan koskaan sillä sävyllä puhuttu). Ja voitteko kuvitella, äiti katsoi MINUUN PAHEKSUVASTI, sillä tavalla, että " miten sinä uskallat käydä toisten lapsia kieltämään" !
Siis lapsi on täysin poissa hallinnasta, ravaa pitkin junkäytävää, vänkyttää ja rallattaa kimeällä äänellä ja LYÖ ihmisiä, eikä äiti puutu mitenkään, ja sitten jos joku jota on lyöty sanoo lapselle, ettei niin saa tehdä, äiti paheksuu tätä komentajaa...Uskomatonta!
Eikä se tietenkään tämän pienen lapsen vika ole. Lapsethan riehaantuvat, eikä heillä ole sisäsyntyisiä rajoja, ne rajat pitää heille asettaa. Mistä tämä lapsi edes voisi tietää, että moinen käytös on väärin, jos ei hänelle sitä koskaan ole opetettu. Mutta mistä näin lepsuja ja vanhemmuudessa uusavuttomia aikuisia tulee? Ja mitä noista lapsista kasvaa? Miten tuo ko. poika voi esim. pärjätä päivähoidossa, jonka hän varmaan aika pian viimeistään aloittaa. Ja tämäkään lapsi ei edes katsonut minua peloissaan/itseensä ottaneena tms. kun komensin häntä, vaan omasta mielestäni jopa jotenkin positiivisesti yllättyneenä. Myöhemmin hän käveli aina ohitseni ihan kunnolla ja hiljaa. Ihan kuin hänellä olisi oikeasti kova TARVE siihen, että joku sanoo mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Että hän oikein hakee rajojen asettamista.
Surullista.
Kommentit (7)
Hienoa, että uskalsit lasta komentaa. Sanokoot muut mitä sanoo, niin on olemassa tilanteita, jolloin toisten lasta saa ja jopa ehkä pitää komentaa.
Mulla on kans yksi tuttu, joka ei koskaan komenna lapsiaan. Jos paikalla on aikuisia, hän kyllä heille huokailee lastensa toimia ja pyörittelee silmiään, mutta ei sano lapsille asiasta mitään! Olen miettinyt, että jospa hän luulee, että kun lapsen toimia ei huomioi mitenkään, lapsi lopettaa sen. Mutta ei tuo ole ainakaan heillä toiminut, sillä lapset on välillä ihan hirveitä, kun olen heillä käymässä. Lyövät toisiaan ja esim. nakkelevat eläimiä kiviä. Aina huutavat ja kiusaavat toisiaan. Ei mitään ryhmähenkeä. Silti lapset ovat kamalan ujoja esim. kylässä. Niinkuin kaikilla olisi huono itsetunto tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala karhunpalvelus lapselle kasvattaa (?) komentamatta ja ohjaamatta asialliseen käytökseen.
olisin myös komentanut ja komennan pihapiirin " kajahtanutta" poikaakin, joka käyttää nyrkkejään turhan hanakasti.
todella kovaan ääneen että nyt loppu! Ja jos se akka ois jotain lähnkyttänyt, niin voisin käskenyt viedä sen huonosti käyttäytyvän mukulansa vaikka piikille, ettei tartte yhteiskunnan myöhemmin kärsiä, kun ämmä ei osaa kasvattaa lapsiaan.
Ei vaan ihan oikeasti, mua NIIIIN korpeaa tollanen meininki.
Minä yleensä kerään lapseni ja häivyn, etten joudu katselemaan tuollaisen pojan käytöstä saati sitten aikuisten lepertelyä poikaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerran junan vastakkaisilla paikoilla istui äiti ja poika ja heitä vastapäätä nuori mies ja vanha mummo. poika potki mummoa sääriin. ensin mummo yritti vain siirtää jalkojaan, mutta poika vaan potki. sitten mummo kysyi äidiltä, etkö aio kieltää lastasi. äiti vastasi, että meillä on vapaa kasvatus. nuori mies sylkäisi äitiä naamaan ja sanoi, niin on mullakin. ;)
Tuntuu melkein siltä, etteivät kaikki nykyäidit uskalla komentaa lapsiaan, jotteivat " lapset saa traumoja/ettei joku ilmoita lastensuojeluun/ antavat lasten olla lapsia" ym. potaskaa!
Tosiaan mielenkiintoista nähdä, miten tällaiset lapset pärjäävät päivähoidossa/koulussa. Kova todellisuus iskee kyllä vasten kasvoja hyvin nopeasti, sillä onneksi nykyään löytyy opettajia/lastentarhan ohjaajia, jotka eivät huonoa käytöstä siedä.