Huvittaa nuo opettajien ajatukset alanvaihdosta mukamasta työn kuormittavuuden takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kaikki työt eivät varmasti ole niin raskaita, puhuin monista töistä, en kaikista töistä. Sinun entinen työsi ei tainnut tosiaan olla ihan raskaimmasta päästä. Ei ole olleet minunkaan välikaishommat varmasti yhtä raskaita kuin opettajan työ.

Monilla muillakin aloilla kuin opettajilla muutos on ollut nopea. Itse valmistuin 12 vuotta sitten paljon henkisesti helpompaan hommaan kuin missä nyt olen, vaikka työ on sama. Muutos on ollut reilun viiden vuoden aikana aivan huima - osin samoista syistä kuin opettajilla, samat muutokset heijastuu moniin aloihin. 

Erittäin monessa työssä muuten virheillä voi olla isot seuraukset. Esimerkiksi omassa työssäni mokat voivat aiheuttaa oman tai jonkun muun hengenlähdön ihan suhteellisen helposti. 

Oikeastaan vastauksesi kuvasti juuri sitä mitä yritin sanoa, tiedän että moni vähättelee epäoikeutetusti opettajien homman rankkuutta, mutta vähintään yhtä lailla opettajilla on kovin usein tarve väittää, että oma työ olisi aivan uniikilla tavalla raskasta. En oikein usko että on. Kuormittavammasta päästä toki varmasti, mutta ei mikään ainutlaatuinen poikkeustapaus. Pidemmät vapaat auttavat varmasti kompensoimaan hieman (niitä ei juuri millään muulla runsaasti kuormittavalla alalla ole), mutta en toki väitä että ne korjaavat tilanteen. 

Kerro toki mitä sinun duunisi on, ja sitten voidaankin ronkkia sinun työsi raskautta.

Eli kerro toki. 

Ei mun oikeastaan tartte, koska mä en vähättele opettajien työn raskautta tai ronki sitä (toisin kuin sinä nyt ilmeisesti haluaisit tehdä minun työni osalta). Uskon opettajien sanaa siitä, että työ on todella kuormittavaa ja työ on muuttunut nopeasti. Mutta samaa voisi minusta odottaa opettajilta juuri tuon asenteen sijaan (=vähätellään kategorisesti muiden työn vaativuutta ja aloitetaan kilpahuuto jos joku toteaa, että samoja ongelmia on työelämässä melko yleisesti). Tuollainen asenne on juuri se ainoa, mikä välillä tuppaa hieman multa niitä sympatioita vähentämään :)

Paskapuhetta opettajat!

Tulkaapa oikeisiin töihin..kuten sairaanhoitajat tai rakennusalan ihmiset.

Viikko siellä niin johan taas maistuu turvatyöpaikkasi kunnassa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kaikki työt eivät varmasti ole niin raskaita, puhuin monista töistä, en kaikista töistä. Sinun entinen työsi ei tainnut tosiaan olla ihan raskaimmasta päästä. Ei ole olleet minunkaan välikaishommat varmasti yhtä raskaita kuin opettajan työ.

Monilla muillakin aloilla kuin opettajilla muutos on ollut nopea. Itse valmistuin 12 vuotta sitten paljon henkisesti helpompaan hommaan kuin missä nyt olen, vaikka työ on sama. Muutos on ollut reilun viiden vuoden aikana aivan huima - osin samoista syistä kuin opettajilla, samat muutokset heijastuu moniin aloihin. 

Erittäin monessa työssä muuten virheillä voi olla isot seuraukset. Esimerkiksi omassa työssäni mokat voivat aiheuttaa oman tai jonkun muun hengenlähdön ihan suhteellisen helposti. 

Oikeastaan vastauksesi kuvasti juuri sitä mitä yritin sanoa, tiedän että moni vähättelee epäoikeutetusti opettajien homman rankkuutta, mutta vähintään yhtä lailla opettajilla on kovin usein tarve väittää, että oma työ olisi aivan uniikilla tavalla raskasta. En oikein usko että on. Kuormittavammasta päästä toki varmasti, mutta ei mikään ainutlaatuinen poikkeustapaus. Pidemmät vapaat auttavat varmasti kompensoimaan hieman (niitä ei juuri millään muulla runsaasti kuormittavalla alalla ole), mutta en toki väitä että ne korjaavat tilanteen. 

Kerro toki mitä sinun duunisi on, ja sitten voidaankin ronkkia sinun työsi raskautta.

Eli kerro toki. 

Ei mun oikeastaan tartte, koska mä en vähättele opettajien työn raskautta tai ronki sitä (toisin kuin sinä nyt ilmeisesti haluaisit tehdä minun työni osalta). Uskon opettajien sanaa siitä, että työ on todella kuormittavaa ja työ on muuttunut nopeasti. Mutta samaa voisi minusta odottaa opettajilta juuri tuon asenteen sijaan (=vähätellään kategorisesti muiden työn vaativuutta ja aloitetaan kilpahuuto jos joku toteaa, että samoja ongelmia on työelämässä melko yleisesti). Tuollainen asenne on juuri se ainoa, mikä välillä tuppaa hieman multa niitä sympatioita vähentämään :)

Niin ....? Mutta -sana on muuten aika ihmeellinen. Se nollaa aina kaiken mitä on juuri edellä sanottu.

Minä olen kertonut ammattini, joten kerro sinä omasi. Sitten ollaan tasan. Muuten puhe on sellaista löpinää, jolla ei sympatioita heru. Eikös ollutkin aika mukava vastaus? Jollet vastaa, olet aika hannari.

Ilmeisesti ainoa mielipide, joka opettajille kelpaa, on se että vain heidän työnsä on erittäin rankkaa. Kaikilla muilla on helpompaa, korkeintaan melko rankkaa. 

Jos näin tosiaan on, niin sitten ihmettelen lähinnä miksi niin monet opettajat vain aikovat vaihtaa alaa eivätkä todella sitä tee. Niin itse tein edellisessä (kutsumus)työssä, joka oli aivan järkyttävän kuormittava (tosin varmaan ei yhtä kuormittava kuin opettajien työ, sillä sille ei ilmeisesti mikään muu vedä vertoja). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kaikki työt eivät varmasti ole niin raskaita, puhuin monista töistä, en kaikista töistä. Sinun entinen työsi ei tainnut tosiaan olla ihan raskaimmasta päästä. Ei ole olleet minunkaan välikaishommat varmasti yhtä raskaita kuin opettajan työ.

Monilla muillakin aloilla kuin opettajilla muutos on ollut nopea. Itse valmistuin 12 vuotta sitten paljon henkisesti helpompaan hommaan kuin missä nyt olen, vaikka työ on sama. Muutos on ollut reilun viiden vuoden aikana aivan huima - osin samoista syistä kuin opettajilla, samat muutokset heijastuu moniin aloihin. 

Erittäin monessa työssä muuten virheillä voi olla isot seuraukset. Esimerkiksi omassa työssäni mokat voivat aiheuttaa oman tai jonkun muun hengenlähdön ihan suhteellisen helposti. 

Oikeastaan vastauksesi kuvasti juuri sitä mitä yritin sanoa, tiedän että moni vähättelee epäoikeutetusti opettajien homman rankkuutta, mutta vähintään yhtä lailla opettajilla on kovin usein tarve väittää, että oma työ olisi aivan uniikilla tavalla raskasta. En oikein usko että on. Kuormittavammasta päästä toki varmasti, mutta ei mikään ainutlaatuinen poikkeustapaus. Pidemmät vapaat auttavat varmasti kompensoimaan hieman (niitä ei juuri millään muulla runsaasti kuormittavalla alalla ole), mutta en toki väitä että ne korjaavat tilanteen. 

Kerro toki mitä sinun duunisi on, ja sitten voidaankin ronkkia sinun työsi raskautta.

Eli kerro toki. 

Ei mun oikeastaan tartte, koska mä en vähättele opettajien työn raskautta tai ronki sitä (toisin kuin sinä nyt ilmeisesti haluaisit tehdä minun työni osalta). Uskon opettajien sanaa siitä, että työ on todella kuormittavaa ja työ on muuttunut nopeasti. Mutta samaa voisi minusta odottaa opettajilta juuri tuon asenteen sijaan (=vähätellään kategorisesti muiden työn vaativuutta ja aloitetaan kilpahuuto jos joku toteaa, että samoja ongelmia on työelämässä melko yleisesti). Tuollainen asenne on juuri se ainoa, mikä välillä tuppaa hieman multa niitä sympatioita vähentämään :)

Niin ....? Mutta -sana on muuten aika ihmeellinen. Se nollaa aina kaiken mitä on juuri edellä sanottu.

Minä olen kertonut ammattini, joten kerro sinä omasi. Sitten ollaan tasan. Muuten puhe on sellaista löpinää, jolla ei sympatioita heru. Eikös ollutkin aika mukava vastaus? Jollet vastaa, olet aika hannari.

Joo, oli just niin mukavan lapsellinen vastaus, että jatkokeskustelusta olisi varmaan tulossa ihan todella hedelmällinen :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Kaikki työt eivät varmasti ole niin raskaita, puhuin monista töistä, en kaikista töistä. Sinun entinen työsi ei tainnut tosiaan olla ihan raskaimmasta päästä. Ei ole olleet minunkaan välikaishommat varmasti yhtä raskaita kuin opettajan työ.

Monilla muillakin aloilla kuin opettajilla muutos on ollut nopea. Itse valmistuin 12 vuotta sitten paljon henkisesti helpompaan hommaan kuin missä nyt olen, vaikka työ on sama. Muutos on ollut reilun viiden vuoden aikana aivan huima - osin samoista syistä kuin opettajilla, samat muutokset heijastuu moniin aloihin. 

Erittäin monessa työssä muuten virheillä voi olla isot seuraukset. Esimerkiksi omassa työssäni mokat voivat aiheuttaa oman tai jonkun muun hengenlähdön ihan suhteellisen helposti. 

Oikeastaan vastauksesi kuvasti juuri sitä mitä yritin sanoa, tiedän että moni vähättelee epäoikeutetusti opettajien homman rankkuutta, mutta vähintään yhtä lailla opettajilla on kovin usein tarve väittää, että oma työ olisi aivan uniikilla tavalla raskasta. En oikein usko että on. Kuormittavammasta päästä toki varmasti, mutta ei mikään ainutlaatuinen poikkeustapaus. Pidemmät vapaat auttavat varmasti kompensoimaan hieman (niitä ei juuri millään muulla runsaasti kuormittavalla alalla ole), mutta en toki väitä että ne korjaavat tilanteen. 

Kerro toki mitä sinun duunisi on, ja sitten voidaankin ronkkia sinun työsi raskautta.

Eli kerro toki. 

Ei mun oikeastaan tartte, koska mä en vähättele opettajien työn raskautta tai ronki sitä (toisin kuin sinä nyt ilmeisesti haluaisit tehdä minun työni osalta). Uskon opettajien sanaa siitä, että työ on todella kuormittavaa ja työ on muuttunut nopeasti. Mutta samaa voisi minusta odottaa opettajilta juuri tuon asenteen sijaan (=vähätellään kategorisesti muiden työn vaativuutta ja aloitetaan kilpahuuto jos joku toteaa, että samoja ongelmia on työelämässä melko yleisesti). Tuollainen asenne on juuri se ainoa, mikä välillä tuppaa hieman multa niitä sympatioita vähentämään :)

Niin ....? Mutta -sana on muuten aika ihmeellinen. Se nollaa aina kaiken mitä on juuri edellä sanottu.

Minä olen kertonut ammattini, joten kerro sinä omasi. Sitten ollaan tasan. Muuten puhe on sellaista löpinää, jolla ei sympatioita heru. Eikös ollutkin aika mukava vastaus? Jollet vastaa, olet aika hannari.

Joo, oli just niin mukavan lapsellinen vastaus, että jatkokeskustelusta olisi varmaan tulossa ihan todella hedelmällinen :) 

Itsesi mielestä siis kommentointisi ollut hyvää ja hedelmällistä? No mutta mutta!

Niin, mikä oli sinun ammattisi? Voimme yhdessä pohtia sen raskautta. Minä en ole sanonut, että sinun työsi ei olisi raskasta. Ja voisin ehkä hieman toisen ihmisten sanoja lainatakseni ilmaista, että sehän on vain sellainen omakohtainen kokemus, että kuinka raskaaksi työnsä tahtoo kokea. Ettei vain sitä vähästä säry ja ulise turhasta. 

Niin, että kerrohan ammattisi. Hyvähän sinun on puskista huudella. 

Eihän opettajilla ole edes tulosvastuuta. Opettaja tekee miten tekee ja vuoden päästä uusi luokka. Mitään kiinnostusta lapsen oppimiseen ei tarvitse olla

Vierailija kirjoitti:

Eihän opettajilla ole edes tulosvastuuta. Opettaja tekee miten tekee ja vuoden päästä uusi luokka. Mitään kiinnostusta lapsen oppimiseen ei tarvitse olla

Koulutuksen järjestäjän osuus perusrahoituksessa perustuu ministeriön koulutuksen järjestäjälle asettamiin tavoitteellisiin opiskelijavuosiin, suoritusrahoituksessa suoritettuihin tutkintoihin ja tutkinnon osien osaamispisteisiin sekä vaikuttavuusrahoituksessa opiskelijoiden työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteeseen. Laskennallisen rahoituksen lisäksi koulutuksen järjestäjät voivat hakemuksesta saada strategiarahoitusta, jota ministeriö myöntää harkintaan perustuen.

No trollihan aloittaja taas on, mutta vastaan nyt kuitenkin. Ei kai kukaan vakavissaan kuvittele, että opettajien työ rajoittuu oppituntien ajalle? Äitini on opettaja, joten tiedän varsin hyvin, että opettajat työskentelevät paljon iltaisin. Työn muusta kuormittavuudesta en jaksa alkaa edes kirjoittamaan.

Monien ihmisten ongelma on se, että kuvitellaan oman työn / jonkun tietyn olevan se ainoa kuormittava ammatti maailmassa. Tosiasia on, että useimpien työ on nykyisin entistä kuormittavampaa. Fyysinen rasitus ei ole ainoa työn kuormittavaksi tekevä tekijä.

Ihan samalla tavalla kuin moni muukin työntekijä, ope tekee vain työnsä ja menee kotiin. Mistä ihmiset ei tiedä on se että toki työ vaatii ennen kaikkea ryhmänhallinnan taitoja, ei onnistu ihan jokaiselta. Sekä psykologista silmää, jos haluaa että luokassa voidaan hyvin. Siis mikäli välittää näistä asioista.

Ennen vallalla oli behaviorismi, eli ajateltiin että kalvosulkeisilla ja kaatamalla tieto päähän, se sinne menee. Nykyisin oppija on oman oppimisprosessinsa aktiivinen toimija, ja tämä avautuu kun ajattelee oppilaita yksilöinä. Tietty jos se ei onnistu, vaan ajattelee oppialaita vain tyttöinä/poikina, tai ärsyttävinä oman ahdasmielisen lokerointinsa tuloksena, lopputulos ei ole hyvä.

Näitä ja monia muista asioita opiskellaan yliopiston kasvatustieteen aineessa. Millainen on hyvä opettaja ym. Jos sulle sattuu tuuri, sun ope on hyvä. Jos ei, huono homma. Aivan on hyvä jos ala kiinnostaa aidosti ja henkilö on emotionaalisesti älykäs.

Niin, joillekin opetustyö on vain istumista/seisomista + pitkiä lomia.

Tuntien suunnittelu on myös iso osa työtä. 

Erityisesti yläasteen opettajille pitäisi antaa enemmän työkaluja työrauhan ylläpitämiseen.

Sehän on mukava kuulla, että edes sinua huvittaa. Minua ei niinä viimeisinä vuosina naurattanut, sinä kuuluisana "kolmen kuukauden" kesäloman aikana ehdin toipua lukuvuodesta juhannukseen mennessä ja stressitaso nousi heinäkuun viimeisella viikolla.

Ehdotan, että menet sijaiseksi, etenkin yläkoulu olisi sinulle sopiva paikka. Osa heistä hyökkää kimppuun vain sanallisesti, yrittävät toki ärsyttää saadakseen someen "herkullisia" kuvia ja ääntä,  mutta alakoululaiset purevat.

Vierailija kirjoitti:

Sehän on mukava kuulla, että edes sinua huvittaa. Minua ei niinä viimeisinä vuosina naurattanut, sinä kuuluisana "kolmen kuukauden" kesäloman aikana ehdin toipua lukuvuodesta juhannukseen mennessä ja stressitaso nousi heinäkuun viimeisella viikolla.

Ehdotan, että menet sijaiseksi, etenkin yläkoulu olisi sinulle sopiva paikka. Osa heistä hyökkää kimppuun vain sanallisesti, yrittävät toki ärsyttää saadakseen someen "herkullisia" kuvia ja ääntä,  mutta alakoululaiset purevat.

Jotta pääsee työstä kärryille edes vähän, kannattaa ottaa jokin pitkäaikainen sijaisuus. Se, että menee kouluun muutamaksi päiväksi sijaiseksi, ei kerro siitä työstä yhtään mitään. Lyhytaikaiselle sijaiselle se varsinainen opettaja on yleensä tehnyt sijaisohjeet valmiiksi, ja käyttänyt vielä paljon aikaa mietintään, miten asian voisi toteuttaa helpommin kuin itse tekisi, ja ottanut huomioon sen, että sijaisella ei ehkä ole aineen pohjatietojakaan. Ope laatii vastauspaperit, ohjeet tehtäviin yms. Sitten sijainen tulee, pitää näillä tiedoilla jotkut tunnit ja lähtee kotiin. Ei hänen tarvitse tehdä mitään muita opettajan tehtäviin kuuluvia hommia kuin pitää vain pelkät oppitunnit.

Jostain syystä opettajan työ aiheuttaa aina keskustelua. En oikein ymmärrä, että miksi aina pitää lähteä mitätöimään opettajien tai sairaanhoitajien, tai ihan minkä tahansa, työn kuormittavuutta. Jos työntekijät kokevat sen liian kuormittavaksi niin kyllä se kertoo jotakin. Siksi näistä asioista puhutaan julkisuudessa, että työnantajat havahtuisivat kun asetetaan vähän painetta siihen suuntaan. Opettajan työ on rankkaa, mutta se ei ole keneltäkään muulta pois. Olisi kiva kun joku joskus viitsisi sitä ammattia arvostaa eikä vain heittää p*skaa niskaan. Nykyäänhän saa vanhemmilta sellaista lokaa niskaan mitä ei ikimaailmassa 20 vuotta sitten olisi saanut. Mitä tämä ylipäätään kertoo meidän yhteiskunnasta ja ihmisistä? En usko, että ne loanheittäjät haukkuvat vain opettajia, vaan kyllä varmasti muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hahhah. Minäkin olen aloittanut aamukuudelta ja nyt vasta lopettelen tätä työntekoa tältä päivältä. Töitä olis kyllä vaikka kuinka vielä jäljellä. Juu eikä ollu kun kolme oppituntia.

Kuudelta tulin valmistelemaan tukaria ja päivän ekaa tuntia. Kahdeksalta pidin tukarin (ilman palkkaa, joten ei lasketa päivän tunteihin). Sit yksi oppitunti. Välissä kaksi tuntia aikaa tarkistaa yhen luokan ryhmätehtävät, suunnitella oppitunti, monistaa papereita ja järkätä oman valvontaluokan asioita. Klo 12-14 opetusta. Vikan tunnin jälkeen olis ollut valvonta, mutta unohdin sen Wilmaa täytellessä. Päätä olis laitettu vadille, jos jotain olis sattunu.

Kävin pikaisesti hakemassa Subin, kun en ollut ehtinyt syömään. Sitten kokeiden korjausta ja viestien kirjoitusta ja etäpalaverin valmistelua. Palaveri klo 18-19. Loppuaika huomisten tuntien valmistelua.

Jäi kesken valmistelut ja kokeet, mutta en jaksa enää. Laitan kellon soimaan viideltä. 

Olisi hauskaa kuulla miesopettajan kuvaus päivästä. Uskon että olisi aika erilainen. Ei tuntitolkulla valmistautumisia johonkin, minkä on vuosien saatossa vetänyt kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Juuri näin, esim matematiikka on täsmälleen samaa ollut viimeiset sata vuotta ainakin. Hyvin näyttää olevan minun matematiikan tiedot vielä ajankohtaisia nykyäänkin kun opetan lapsilleni matematiikkaa. Ja miksikö opetan? No siksi kun koulussa ei kuulemma ole opetettu, on vain kirja jota pitää laskea eteenpäin. Minä joudun tekemään opettajan hommat omien hommieni päälle.

En muuten ole koskaan ollut yhteydessä yhteenkään lasteni opettajaan, olisiko mahdollista saada veronpalautusta siitä hyvästä?

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä opettajan työ aiheuttaa aina keskustelua. En oikein ymmärrä, että miksi aina pitää lähteä mitätöimään opettajien tai sairaanhoitajien, tai ihan minkä tahansa, työn kuormittavuutta. Jos työntekijät kokevat sen liian kuormittavaksi niin kyllä se kertoo jotakin. Siksi näistä asioista puhutaan julkisuudessa, että työnantajat havahtuisivat kun asetetaan vähän painetta siihen suuntaan. Opettajan työ on rankkaa, mutta se ei ole keneltäkään muulta pois. Olisi kiva kun joku joskus viitsisi sitä ammattia arvostaa eikä vain heittää p*skaa niskaan. Nykyäänhän saa vanhemmilta sellaista lokaa niskaan mitä ei ikimaailmassa 20 vuotta sitten olisi saanut. Mitä tämä ylipäätään kertoo meidän yhteiskunnasta ja ihmisistä? En usko, että ne loanheittäjät haukkuvat vain opettajia, vaan kyllä varmasti muitakin.

Opettajien työn raskautta loiventaa lyhyet päivät ja pitkät lomat. Silti he aina jaksavat korostaa itseään ja väittää juuri oman työnsä olevan niin paljon raskaampaa kuin muilla, että tuo olisi oikeutettua.

Eli epäoikeudenmukaiset etuudet luonnollisesti aiheurravat ärtymystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä opettajan työ aiheuttaa aina keskustelua. En oikein ymmärrä, että miksi aina pitää lähteä mitätöimään opettajien tai sairaanhoitajien, tai ihan minkä tahansa, työn kuormittavuutta. Jos työntekijät kokevat sen liian kuormittavaksi niin kyllä se kertoo jotakin. Siksi näistä asioista puhutaan julkisuudessa, että työnantajat havahtuisivat kun asetetaan vähän painetta siihen suuntaan. Opettajan työ on rankkaa, mutta se ei ole keneltäkään muulta pois. Olisi kiva kun joku joskus viitsisi sitä ammattia arvostaa eikä vain heittää p*skaa niskaan. Nykyäänhän saa vanhemmilta sellaista lokaa niskaan mitä ei ikimaailmassa 20 vuotta sitten olisi saanut. Mitä tämä ylipäätään kertoo meidän yhteiskunnasta ja ihmisistä? En usko, että ne loanheittäjät haukkuvat vain opettajia, vaan kyllä varmasti muitakin.

Opettajien työn raskautta loiventaa lyhyet päivät ja pitkät lomat. Silti he aina jaksavat korostaa itseään ja väittää juuri oman työnsä olevan niin paljon raskaampaa kuin muilla, että tuo olisi oikeutettua.

Eli epäoikeudenmukaiset etuudet luonnollisesti aiheurravat ärtymystä.

Noniin ja taas pointtini tuli todistettua. AINA mitätöidään ties millä selityksillä kun ei sitä todellisuutta tosiaankaan itse missään määrin tunne. Ja tämä on se mikä minua ihmetyttää.

Itse ajattelen siten että niin kauan kun opetustulokset ovat hyviä niin pitäköön opettajat lomansa ja lyhyet työpäivänsä. Ei koulun tarkoitus ole kyykyttää opettajia vaan opettaa oppilaita. Tulos ratkaisee. Näin se on yksityiselläkin puolella.

Sanotaan viisaasti, että kannatraa kulkea pari viikkoa inkkarin mokkasiineissa, ennen kuin arvostelet häntä. Jos nyt ap ymmärtää vertauksen.

Vierailija kirjoitti:

Paskapuhetta opettajat!

Tulkaapa oikeisiin töihin..kuten sairaanhoitajat tai rakennusalan ihmiset.

Viikko siellä niin johan taas maistuu turvatyöpaikkasi kunnassa..

Tämä.