Onko sinulla tuttuja, jotka ovat menehtyneet "seisovilta jaloilta?"

Onneksi olen ollut todistamassa tälläistä hienoa lähtöä. Mieluummin suoraan saappaat jalassa lähtö, kun jossain hoivapaikassa vaipoissa huonolla hoidolla vuosikausia sängyssä maaten.

90% isäni puolen suvusta kuolee saapaat jalassa. Muutama kirjaimellisesti seisoville jaloille ja ennen kuin ovat maahan asti kaatuneet on henki ollut jo pois. Loput 10 % ei onnistu kuolemaan ensimmäisellä yrittämällä vaan kuolevat vasta viikon päästä sairaalassa johonkin sairaalapöpöön.

Erään exäni mummo oli kuollut kesken arkiaskareiden, sukuni ulkopuolelta mainitakseni. Näitä kaikkia tosin yhdistää korkea ikä.

Sitten yksi kolmekymppinen kaveri sai sairaskohtauksen ja menehtyi.

Myös minä ajattelen että saappaat jalassa lähteminen on hempompaa kaikille kun on kuullut kertomuksia vuosia kestävästä hitaasta kuolemasta ja kuinka rakastava ja lämmin ihminen muuttuu kiukuttelevaksi, kiroavaksi ja haukkuvaksi kusipääksi. 

Äkkikuolema on kamala omaisille. Mieheni joutui vuodeksi sairaslomalle, kun järkyttyi niin vanhempansa kuoleasta.

Useampikin tuttu on kuollut juuri aivoverenvuotoon, yksi kävellessään kadulla. Siis nuorena. Kaksi opiskelukaveria ja miehen bändikaveri, lahjakas muusikko.

Isäni, ei enää herännytkään päiväunilta. Ihan kamalaa se oli vaikka hieman lohtua nykyään saa ajatuksesta, että ei joutunut sairaalassa virumaan. Jännä nähdä koittaako koskaan päivä, jolloin en isän kuolemaa ajattelisi. Reilut pari vuotta tästä nyt aikaa.

Mun isoisoisä kuoli kolmosen ratikkaan. Lähti Kalliosta ratikalla Rautatieasemalle eikä tullut elävänä perille. Hyvin stadilainen tarina.

Äitini isoisä kuoli saunassa sydänkohtaukseen. Äidin isä oli silloin vielä lapsi ja ainoa joka näki tilanteen. Jäi traumat.

Mummi kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen. Oli illalla valitellut huonoa oloa ja päänsärkyä, ottanut särkylääkkeen ja mennyt nukkumaan ja kun eno oli yrittänyt herätellä, ei mummi enää herännyt. Eno ihan sekosi päästään tämän takia. Eno oli ollut myös isomummon kuolinvuoteella.

Mummin sisko kuoli aivoverenvuotoon yhtäkkiä yllättäen.

Yksi entinen työkaverini menehtyi 21-vuotiaana veritulppaan kesken kauppareissun. Vuoden vanha lapsi jäi häneltä. Yksi miespuolinen n 45-vuotias työkaveri sai sydänkohtauksen töissä ja kuoli samana päivänä sairaalassa. Yksi entinen opiskelukaveri kuoli 25-vuotiaana nukkuessaan aivoverenvuotoon. Kamalaa miten näitä onkin ollut..

Isäni kuoli aivoverenvuotoon alta viiskymppisenä. Se oli ihan järkky shokki meidän perheellemme. En muista siitä vuodesta kuin välähdyksiä sieltä täältä. Ja nykyäänkin, lähemmäs nelikymppisenä aikuisena naisena, lähes päivittäin ajattelen sitä, kuinka kuka tahansa rakkaistani voi kuolla koska tahansa ilman mitään ennakkovaroitusta. Vaikka omat lapseni. Yhtäkään päivää, jonka olen saanut elää, en ole ottanut itsestäänselvyytenä sitten vuoden 1995.

Eräs vanhempi herra lähipiirissäni kuoli kirjaimellisesti seisoville jaloille. Oli nostamassa auton takaluukusta kaljakoppaa, sai sydärin ja jäi siihen retkottamaan. Joku oli mennyt katsomaan, mikä papalla maksaa, mut eipä ollut enää kiire mihinkään. Kuka mahtoi oluset sitten juoda, sitä en tiedä.

Hyvä ystäväni, miespuolinen menehtyi kahdessa viikossa aivosyöpään. Oli ihan normaali kun nähtiin se yksi sunnuntai. Tiistaina soitti järkyttyneenä saatuaan diagnoosin, perjantaina joutui sisälle sairaalaan ja kuoli tasan kaksi viikkoa diagnoosista.

Lukiossa rinnakkaisluokalta yksi tyttö kuoli terveydenhoitajan huoneeseen veritulppaan.

Sukulainen kuoli kolarissa työmatkalla, vastaantuleva ylinopeutta ajanut auto ajautui päin ja suisti tieltä.

Mun pappa. Olihan hän jo yli 80v ja hengenahdistusta ollut, mutta asui isossa omakotitalossa ja viikottain kävi vanhaa sukakartanoa hoitamassa. Se oli tiistaipäivä kun jostain kohtalon oikusta olin käymässä mummun ja papan luona kylässä ja pappa mietti pitäisikö tänä vuonna pitkästä aikaa istuttaa perunaa pihaan kasvamaan. Keskiviikkona pappa olikin jo poissa.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 22:55"]Siis ihan yhtäkkiä.

Mun yksi tuttu kuoli keskellä yötä yhtäkkiä. Hänelle oli tullut kova päänsärky ja mies oli lähtenyt hakemaan apteekista särkylääkettä. Ja kun oli tullut takaisin, niin vaimo olikin jo kuollut. :-/ Joku aivoverenvuoto tjs oli tullut.
[/quote]

Olen lauantaina menossa ystävän monttubileisiin. Yllättävä sairauskohtaus iski ja vei.