Miehen etälapsen aggressiivinen käytös

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:02"]

Miehelläni on edellisestä avioliitostaan nyt kohta 8 vuotias tyttö, joka on kolmen viimeisen vuoden aikana alkanut käyttäytyä tapaamisissa väkivaltaisesti ja aggressiivisesti. Tapaavat siis joka toinen vkl muutamia tunteja välimatkan takia. Lapsi raivostuu silmittömästi jos mieheni on yrittänyt rajata käytöstä joissain tilanteissa, esim. heitellyt kiviä toisten päälle mies sanoi ettei niin saa tehdä ja lapsi raivostui niin että hakkasi miestäni, heitteli kiviä jne. Saman tapaamisen aikana sanoi että työntää mieheni auton alle ja haluaa tappaa tämän... on aiemmin lyönyt useasti ja rikkonut mieheni tavaroita, yritti purra ja lyödä käsivarteen miestäni kun ajoi autolla (siis liikkuvassa autossa ja melkein ajoi ojaan). 

Meillä on mieheni kanssa kohta 2 vuotias poika. Kun poika oli pieni, tämä etälapsi romautti sitterin selkänojan jossa vauva istui kiellosta huolimatta alas, sulki vauvan nenän edestä oven ja jätti oven taakse jne... miehen exän mielestä lapsi on mustasukkainen uudelle vauvalle, ja kuulemma vain isänsä kanssa käyttäytyy noin. Exänsä ja mieheni erosivat kuitenkin jo kun lapsi oli vauva eikö hän ole koskaan asunut ydinperheenä isänsä kanssa. Välissä he eivät tavanneet pojan kanssa vuosiin ja nyt taas viime vuosina ovat tavanneet. Tämän takia en usko syynä käytökseen olevan mustasukkaisuus.

Mietityttää, miten toimisin kun haluaisin taaperomme ja pojan tutustuvan toisiina, mutta pojan aggressivinen ja arvaamaton käytös mietityttää.. on myös todella sulkeutunut. Itse toimin kasvatusalalla ja olen ollut paljon lasten kanssa mutta en vain saa kontaktia tuohon lapseen :/ En voi olla itse läsnä tapaamisilla joka kerta omien menojen vuoksi mutta en uskaltaisi jättää lastani tapaamisiin. Pelkään että jos kyse on mustasukkaisuudesta tms tosiaan poika voi yrittää satuttaa lastamme vaikka vahingossa...ei siihen paljon tarvita 8 v jos raivostuu kun vastassa on pieni alle 2 vuotias :/

Miten tilanteessa voisi toimia? Mieheni tietenkin haluaisi veljesten tapaavan toisiaan.

[/quote]

ap tässä vielä, niin siis kyseessä on 8 v poika ei tyttö (kuten alussa kirjoitin)

Hupsista :D

No jos teidän elämänne on niin epävakaata, ettei edes tiedetä lasten sukpuolta niin enpä ihmettele. 

Taisi olla trolli tämä kirjoitus :) Liian paha aivojumi meinaan tuo poikaa tytöksi sanominen.

En tajua miten jotkut jaksaa keksiä näitä mielikuvitustarinoita saadakseen sympatiapisteitä tms.

Pistää ajattelemaan, että kyseessä on provo, kun kirjoitat ensin tytöstä ja korjaat sitten pojaksi, mutta kommentoinpa nyt kuitenkin.

Mustasukkaisuus isän ajasta voi hyvinkin olla häiriökäyttäytymisen takana, vaikka isä onkin asunut eri osoitteessa jo lapsen vauva-ajasta lähtien. Lapsihan hahmottaa koko ajan paremmin maailman menoa, ja on saattanut tajuta pikkuveljen synnyttyä entistä selkeämmin sen, että hänen isänsä ei tapaa häntä kuin pari kertaa kuukaudessa. On aivan selvää, että tämän tajuaminen aiheuttaa mustasukkaisuutta. 

Poikalapselle isä on tuossa iässä erittäin tärkeä miehen malli, jota lapsi tarvitsisi varmasti enemmän kuin joka toinen viikko muutaman tunnin. Voin vain kuvitella lapsen tuskan kyseisen asian edessä. Teidän tehtävänne - jos tapaamisia ei todellakaan voi lisätä - on pyrkiä asettamaan rajat, mutta toisaalta myös sanoittaa pojan tunteita ja ahdistusta lapselle, jotta hän oppisi käsittelemään niitä rakentavammin. Ja muistakaa asettua lapsen asemaan, hänellehän käytännön isättömyys (=isä ei ole mukana arjessa) on tragedia.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:27"]Taisi olla trolli tämä kirjoitus :) Liian paha aivojumi meinaan tuo poikaa tytöksi sanominen.

En tajua miten jotkut jaksaa keksiä näitä mielikuvitustarinoita saadakseen sympatiapisteitä tms.
[/quote]
Hei et voi tuolla minua loukata enkä tarvitse sympatiaa kun kyseessä ei onneksi ole oma lapseni.Täklä pojalla on myös isosisko jota ajattelin mutta jätin pois jutusta kun ei liittynyt suoraan tuohon ongelmaan.Sisaruksensa asuu isänsä kanssa (myös näillä sisaruksilla on siis eri isät).Nämä epäolennaisuuksiin tarttumiset ja tekstien lukeminen suurennuslasin kanssa taitavat olla ylläpidon kirjoituksia provomielessä?Sanansuuntaista peukutusten jne suhteen olen havainnut aiemminkin.Ei sinällään työtäänhän he tekevät.Kiitos tuolle yhdelle asiaa oikeasti kommentoineelle!
Terveisin Ap

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:35"]Pistää ajattelemaan, että kyseessä on provo, kun kirjoitat ensin tytöstä ja korjaat sitten pojaksi, mutta kommentoinpa nyt kuitenkin.

Mustasukkaisuus isän ajasta voi hyvinkin olla häiriökäyttäytymisen takana, vaikka isä onkin asunut eri osoitteessa jo lapsen vauva-ajasta lähtien. Lapsihan hahmottaa koko ajan paremmin maailman menoa, ja on saattanut tajuta pikkuveljen synnyttyä entistä selkeämmin sen, että hänen isänsä ei tapaa häntä kuin pari kertaa kuukaudessa. On aivan selvää, että tämän tajuaminen aiheuttaa mustasukkaisuutta. 

Poikalapselle isä on tuossa iässä erittäin tärkeä miehen malli, jota lapsi tarvitsisi varmasti enemmän kuin joka toinen viikko muutaman tunnin. Voin vain kuvitella lapsen tuskan kyseisen asian edessä. Teidän tehtävänne - jos tapaamisia ei todellakaan voi lisätä - on pyrkiä asettamaan rajat, mutta toisaalta myös sanoittaa pojan tunteita ja ahdistusta lapselle, jotta hän oppisi käsittelemään niitä rakentavammin. Ja muistakaa asettua lapsen asemaan, hänellehän käytännön isättömyys (=isä ei ole mukana arjessa) on tragedia.
[/quote]
Äitinsä ei suostu lisäämään tapaamisia välimatkaongelmien takia.Itse en osallistu tapaamisiin sillä mielestäni on tärkeää että poika saa viettää aikaa isänsä kanssa kahden kesken.Näin olemme toimineet ja ovat touhunneet aina kaksin mukavia juttuja, käyneet eri paikoissa jne...Meillä ei ole aikaa vietetty vaan panostettu yhdessä tekemiseen ja kokemiseen.Lapsi on minulle täysin vieras enkä usko tilanteen muuttuvan.Tuosta väkivaltaisuudesta olen huolissani mieheni takua jos hyökkää uudellern kiinni juuri autolla ajaessa tms...kiitos vastauksestasi mutta tunteiden sanoittamiseen tms en itse osallistu kun touhuaa kaksin isänsä kanssa.Lähinnä mietin uskallanko jättää taaperomme heidän seuraansa.