Lue keskustelun säännöt.
Tuttava haluaa tavata, mutta "unohtaa" tai peruu aina viime tingassa
28.09.2021 |
Minulla on tuttava, joka aina nähdessämme ehdottaa tapaamista ja haluaa heti sopia päivämäärän ja paikan. Kun sitten tapaamista edeltävänä päivänä lähetän varmistusviestin, esim. "Nähdäänkö siinä etuovella vai sisällä?" hän vastaa yllättyneellä hymiöllä ja pahoittelee, että unohti aivan. Kysyy vielä, että voidaanko sopia tapaaminen jollekin muulle päivälle.
En jaksa enää sopia, koska jos en anna hänen unohtaa vaan viestittelen asiasta jo aiemmin, löytyy aina jokin outo tekosyy, kuten kissan eläinlääkärikäynti tai että sukulainen tuo vaatekaapin. Yhden kerran testasin mennä tapaamiseen ilman varmistusviestiä, eikä tuttava koskaan tullut, ei myöskään puhunut asiasta mitään myöhemmin.
Olen jo tulkinnut, että hän ei halua tavata minua. Haluaisin, että jos joku täällä tunnistaa itsessään saman käyttäytymismallin, niin kertokaa miksi teette noin? Oma-aloitteisesti ehdotatte tapaamista ja sitten väitätte unohtaneenne sen?
Kommentit (4)
Jostain syystä tuttavalla on huono omatunto suhteesi. Ehkä kokee, että hänen kuuluisi olla kaveri kanssasi, vaikka oikeasti ei sitä halua?
Helpointa vaan jättää seuraavat treffit sopimatta. Ja jos tyyppi jää jankkaamaan, niin huomautat, että unohtanut kaikki edelliset. Korkeintaan voi tulla luoksesi kahville ja silloinkin vain jos itse tuo pullat mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tuttavalla on huono omatunto suhteesi. Ehkä kokee, että hänen kuuluisi olla kaveri kanssasi, vaikka oikeasti ei sitä halua?
Helpointa vaan jättää seuraavat treffit sopimatta. Ja jos tyyppi jää jankkaamaan, niin huomautat, että unohtanut kaikki edelliset. Korkeintaan voi tulla luoksesi kahville ja silloinkin vain jos itse tuo pullat mukana.
Tiedän että hänellä ei juuri ole kavereita ja hän usein valittaa yksinäisyyttä, kun ei ole ketään kenen kanssa tehdä asioita. Tavallaan olen itse ehkä ajatellut että minun pitää kaverustua hänen kanssaan, koska hän on kumminkin mukava ihminen silloin kun sattumalta tapaamme ja voisin helpottaa hänen yksinäisyyttään näkemällä häntä silloin tällöin.
Ehkä hän aistii sen, että ajattelen että minun "pitää"? Mutta miksi hän silti ehdottaa aina uudestaan? Vai voiko todella olla, että hän näkee tilanteen niin, että yksinäisyydessään hän on se, jonka pitää kaverustua kanssani, vaikkei oikeastaan edes haluaisi? Että olisi edes joku kaveri?
Ei tuo nyt ole kummankaan puolelta hyvää ystävyyttä. Älä jooko enää koskaan ajattele säälillä ihmisiä. Yksinäinenkin voi olla ihan tyytyväinen elämäänsä. Tutustu ihmiseen vain jos tykkäät hänestä muutenkin.
Sinänsä olen sitä mieltä että onpa outoa ja tökeröä perua noin, mutta nyt kun kuulin sinun näkökulmasi niin en enää ihmettele että peruu. Sen varmaan vaistoaa mitä ajattelet ja hän puhuu vaan lämpimikseen.
Osa on tuollaisia. He eivät tarkoita pahaa, mutta sillä, että tuota siedetään, se myös mahdollistetaan.
Älä sovi hänen kanssaan enää mitään äläkä ylipäänsä pidä häneen yhteyttä.