Oletko koskaan haistanut mitään niin pahaa että se haju on jäänyt kummittelemaan pitkäksi aikaa nenääsi?
Kommentit (26)
Olin kesätöissä vaikeasti liikuntavammaisten yksikössä, ja se kakkavaippojen tuoksu leijui nenässä vielä pitkään työvuoron jälkeenkin.
No nyt joka kerta kun tuonne metsään menee, tuo jättimäinen maahan mätänevä sienisato. Yök. Vastaus siis tatti.
Joitain vuosia sitten tapailin miestä jolla oli saksanpaimenkoira + sekarotuinen. Molemmat melko isoja koiria.
Lupauduin hoitamaan niitä miehen lähtiessä työmatkalle pariksi päiväksi, tarkoitus oli että asun siellä hänen asunnossaan sen aikaa.
Hän toi aamulla ennen matkalle lähtöä minulle kotiavaimensa, päivällä kun menin sinne niin roskis oli revitty hujan hajan, ja ympäri asuntoa oli isoja ripulikasoja ja oksennuslammikoita. Molemmilla koirilla oli mahat sekaisin jostakin jota roskiksesta olivat syöneet, toinen ripuloi ja oksensi, toinen ei onneksi ripuloinut mutta oksensi sitten senkin edestä.
Se asunto haisi ihan järkyttävälle.
Asuin Porissa lapsuuden ja välillä olut-tehdas haisi aivan järkyttävälle.
Joskus olen joutunut työmatkalla bussissa haistamaan niin pahanhajuista henkilöä, että tunsin sen löyhkän vielä muutaman tunnin päästä nenässäni - toivoen, ettei se haju oikeasti ollut tarttunut minuun.
Jostain syystä mieleen on jäänyt jotenkin karmean, vääristyneen hyasinttimaiselta haissut lattiavaha Oulun lääkiksen anatomian rakennuksessa. Ja joo, siis opiskelin siellä lääkiksessä ja meillä oli ruumiinavauksia ja kaikenmaailman krooniset haavat -havainto-opetuksiakin siellä, mutta opiskeluajoista jäi hajumuistona nenään hyasinttilattiavaha...