Olin yökastelija 17-vuotiaaksi asti, haluatko kysyä jotain?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 18:15"]

Mun lapsella on tuo vaiva, keväällä täyttää 16-vuotta. Muutama vuosi sitten tehtiin kaikki mahdolliset tutkimukset, eikä syytä löytynyt. Äidilläni oli tuo ja sisarellani myös, eli näköjään sukuvika. 

Ei taida olla mitään uuta nyt tullut parissa vuodessa asiaan, siis arempia lääkkeitä tms? 

[/quote]

Lääkkeillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta siihen koska yökastelu lakkaa, sillä pystyy vaan hieman kontrolloimaan vaivaa.

Itsekin pelkään että on sukuvika, vaikkei suvussa muilla ole esiintynytkään. Vaivan jättämien traumojen takia olen melko varma etten omia lapsia hanki, en halua että he joutuvat käymään tätä läpi. ap

Kiito ap tästä ketjusta.

Meillä on nyt 13v poika jolla on yökastelua.

Pojan psyyke tuntuu olevan kovilla. 

Hänellä on useampi monen kuukauden jakso, ettei kasteluongelmaa ole ollut. Sitten tilanne on taas uusinut. Hälytinhoitoa on kokeiltu, se auttoi, mutta vaiva palasi.

Lääkettä hänelle ei ole kokeiltu. Pitänee nyt varata aika ja pyytää lääkäriltä resepti tuohon lääkkeeseen.

Jotenkin sitä vain odottaa, että vaiva helpottaisi. Nyt kuivat yöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Ennen kastuneita öitä oli n. 6/vko nyt ehkä 1/ 3vko... Josko tämä kohta tästä.

Seuraavan märän yön jälkeen otan kyllä yhteyttä lääkäriin.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:00"]

Kiito ap tästä ketjusta.

Meillä on nyt 13v poika jolla on yökastelua.

Pojan psyyke tuntuu olevan kovilla. 

Hänellä on useampi monen kuukauden jakso, ettei kasteluongelmaa ole ollut. Sitten tilanne on taas uusinut. Hälytinhoitoa on kokeiltu, se auttoi, mutta vaiva palasi.

Lääkettä hänelle ei ole kokeiltu. Pitänee nyt varata aika ja pyytää lääkäriltä resepti tuohon lääkkeeseen.

Jotenkin sitä vain odottaa, että vaiva helpottaisi. Nyt kuivat yöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Ennen kastuneita öitä oli n. 6/vko nyt ehkä 1/ 3vko... Josko tämä kohta tästä.

Seuraavan märän yön jälkeen otan kyllä yhteyttä lääkäriin.

[/quote]

Muista myös kuulostella pojan ajatuksia. Asia on hänelle varmasti arka ja rankka, lääkärikäynnit ja lääkityksen aloitus voi tuntua hänestä pahalta. Ainakin itselläni näin oli lääkärikäyntien kohdalla. Joka kerta ne samat tarinat, ei koskaan mitään uutta. Ei koko sen 12 vuoden aikana kun lääkärillä ravasin. Onneksi lääkitys aloitettiin minulla kun olin hyvin nuori, muuten siitä ei olisi tullut samanlaista rutiinia. Ja siltikin piti teini-ikäisenä niskuroida ja kapinoida lääkettä vastaan. ap

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 14:59"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 14:24"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 14:19"]

Isoin kysymys on tietysti, että miten se yökastelu sitten saatiin loppumaan?!

[/quote]

4 vastaa että se vaan loppui ainakin minulla ihan yhtäkkiä. Enää ei vaan tullut. Ei vaan auttanut kun odotella :) mites ap?

[/quote]

Näin meni minullakin :)
[/quote]
Näin myös minulla. Tutkimuksia tehtiin, mutta mitään tukea tai henkistä apua en saanut. Armeija jäi kesken tämän takia. M-76
[/quote]
Menit kuitenki inttiin? Itse en uskaltanut ja kävin sivarin,samasta syystä siis.

Oliko kastelu sellaista pientä karkailua vai tyhjenikö koko rakko-ongelmia kerralla?

Siis koko rakko kerralla.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:30"]

Oliko kastelu sellaista pientä karkailua vai tyhjenikö koko rakko-ongelmia kerralla?

[/quote]

Koko rakko tyhjeni kerralla, ellen sitten herännyt kesken lorottelun. Siitä lammikosta olikin sitten mukava herätä hetki rakon tyhjenemisen jälkeen.

2

Tunnistatko hereillä ollessa virtsaamisen tarpeen vai seuraatko kellosta, koska pitää tyhjentää rakko?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 19:43"]

Tunnistatko hereillä ollessa virtsaamisen tarpeen vai seuraatko kellosta, koska pitää tyhjentää rakko?

[/quote]

Tunnistan kyllä. Iltaisin kyllä ramppaan vessassa keskivertoihmistä enemmän, stressaan yhä näin viiden vuoden kuivana olemisen jälkeenkin sitä jos vahinko käykin.

up

Kiitos ap sinulle tästä ketjusta! Lapseni on myös yökastelija, eikä halua keskustellakaan kanssani tästä aiheesta. Pienempänä hänellä ole useampaan kertaan hälytinlakana. Aluksi se ei auttanut, kaikki muut heräsivät, mutta ei hän. Myöhemmin hälytinlakana kyllä toimi, sänky alkoi pysyä kuivana jo viiden hälyttimen kanssa nukutun yön jälkeen. Mutta vaiva palasi aina takaisin, milloin muutaman kuukauden milloin puolen vuoden jälkeen.

Myös Miniriniä kokeiltiin. Vahvin Minirin auttoi, mutta annoksen pienentäminen palautti vaivan. Nyt tää on tällaista jatkuvaa säätämistä, välillä lääkekuurin kanssa ja taas ilman. Mun lapseni suostuu käymään lääkärillä vain ilman mua, on jo sen verran iso, etten ala salaa tutkimaan hänen lääkäriltä saamiaan lappuja. Mutta olen siis saanut sen kuvan, ettei Miniriniä saa/voi syödä vuodesta toiseen vaikka se tehoaisi. Mutta ilmeisesti olen käsittänyt jotain väärin?

Ja itsekin olen alkanut stressaa kaikista yövierailuista ja vastaavista. En tiedä, miten rippikoulu sujui tältä osin. Se on siis jo käyty, ehkä sitten siellä kaikki meni ok, toivottavasti. Lapseni hermostuu suunnattomasti jos edes sivuan tätä aihetta. Mutta lakanapyykkiä on siis edelleen silloin tällöin, kausittain.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 22:49"]

Kiitos ap sinulle tästä ketjusta! Lapseni on myös yökastelija, eikä halua keskustellakaan kanssani tästä aiheesta. Pienempänä hänellä ole useampaan kertaan hälytinlakana. Aluksi se ei auttanut, kaikki muut heräsivät, mutta ei hän. Myöhemmin hälytinlakana kyllä toimi, sänky alkoi pysyä kuivana jo viiden hälyttimen kanssa nukutun yön jälkeen. Mutta vaiva palasi aina takaisin, milloin muutaman kuukauden milloin puolen vuoden jälkeen.

Myös Miniriniä kokeiltiin. Vahvin Minirin auttoi, mutta annoksen pienentäminen palautti vaivan. Nyt tää on tällaista jatkuvaa säätämistä, välillä lääkekuurin kanssa ja taas ilman. Mun lapseni suostuu käymään lääkärillä vain ilman mua, on jo sen verran iso, etten ala salaa tutkimaan hänen lääkäriltä saamiaan lappuja. Mutta olen siis saanut sen kuvan, ettei Miniriniä saa/voi syödä vuodesta toiseen vaikka se tehoaisi. Mutta ilmeisesti olen käsittänyt jotain väärin?

Ja itsekin olen alkanut stressaa kaikista yövierailuista ja vastaavista. En tiedä, miten rippikoulu sujui tältä osin. Se on siis jo käyty, ehkä sitten siellä kaikki meni ok, toivottavasti. Lapseni hermostuu suunnattomasti jos edes sivuan tätä aihetta. Mutta lakanapyykkiä on siis edelleen silloin tällöin, kausittain.

[/quote]

Voi olla että tuon Minirinin käytön suhteen on tullut muutoksia ohjeistukseen, mutta itse tosiaan söin sitä 12 vuotta ihan säännöllisesti. Välillä koitettiin pienentää annosta, toisinaan onnistuneesti kun taas toisinaan vaiva palasi kahta kauheampana takaisin. 

Itsekään en juuri puhunut äitini kanssa ongelmasta, vaikka puhuminen olisi varmasti helpottanut omaa oloa. Äiti tosin aina änki mukaan lääkärikäynneille, ehkä ihan hyvä kylläkin että hän teki sen. 

Muistan sen häpeän kun ennen rippileiriä äiti kysyi että haluaisinko että hän kertoo jollekin ohjaajista että sänkyni saattaa kastua. Vastasin hyvin selkeästi, että en halua. Äiti kertoi silti. Se häpeä ja raivo oli suunnaton. Onneksi selvisin kuitenkin rippileiristä täysin kuivana, en olisi selvinnyt siitä sängyn kastumisesta aiheutuvasta häpeästä ja lakanapyykin kanniskelusta käytävässä. 

Toivoisin, että tästä aiheesta puhuttaisiin enemmän. Kerrottaisiin yökastelusta kärsiville nuorille, että he eivät ole yksin. Meitä saman ongelman kanssa eläneitä on monia, ja me selvisimme. Olisi mahtavaa jos lääkärit pystyisivät tarjoamaan yökastelupotilaille jotain mahdollisuutta vertaistukeen. Se helpottaisi varmasti paljon. Harmi vaan että moni meistä entisistä yökastelijoista kokee häpeää ja nolostusta menneisyydestään eikä uskalla omilla kasvoillaan puhua asiasta.

ap

Kiitos mieltä selventävästä vastauksestasi! Ikäväkseni en voi vastaustasi näyttää lapselleni, hän varmaan suuttuisi siitäkin, että edes nimettömänä kirjoitan tästä keskustelupalstalle. Mutta enköhän uskaltaudu puhumaan hänen kanssaan muuten tästä aiheesta lähipäivinä.

Taidan myös ehdottaa Hus:n lasten ja nuorten yksikölle että tässä tosi arassa - ja liian suuresti elämää rajoittavassa aiheessa olisi tosiaan syytä saada jonkinlainen vertaistuki aikaan. Olisi varmasti helpottavaa keskustella jonkun samaa sukupuolta olevan ja saman kokeneen kanssa. t. 54

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 23:17"]

Kiitos mieltä selventävästä vastauksestasi! Ikäväkseni en voi vastaustasi näyttää lapselleni, hän varmaan suuttuisi siitäkin, että edes nimettömänä kirjoitan tästä keskustelupalstalle. Mutta enköhän uskaltaudu puhumaan hänen kanssaan muuten tästä aiheesta lähipäivinä.

Taidan myös ehdottaa Hus:n lasten ja nuorten yksikölle että tässä tosi arassa - ja liian suuresti elämää rajoittavassa aiheessa olisi tosiaan syytä saada jonkinlainen vertaistuki aikaan. Olisi varmasti helpottavaa keskustella jonkun samaa sukupuolta olevan ja saman kokeneen kanssa. t. 54

[/quote]

Ole hyvä! Kannattaa ehdottomasti koittaa puhua, ei kuitenkaan väkisin. Itselläni se lisäsi nolostusta ja halua sulkeutua omiin oloihin

Oikein hyvä idea! Teini-ikäisille on varmasti korvaamattoman iso apu jos joku nuorehko, saman kokenut, henkilö jututtaisi. Toivottavasti ideaasi kuunnellaan ja asialle tehtäisiin jotain.